http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polv.html  
päiv. 30.10.2010 tarja laaksonen 
 

  TAKAISIN TAULULISTAAN
 PÄIVITYSHISTORIA



 
 
 
 
 


Taulu 39.TAKAISIN TAULULISTAAN
PÄIVITYSHISTORIA

III. Hans  Påvelsson Juusteen (isä Paavali Pietarinpoika (Påvel Pehrs/Pedersson) Juusten, taulu 20). 
Hans Påvelsson Juusten Skref sig till sin hustrus arfgods, Kyynämäki i Bjärnå socken. Hofjunkare 1587.
Befallningsman i Hattula härad 1589-1594. Fick 1594 10/7 förläning af Pärnäspää gods i Uskela socken (Ramsay)

-Puoliso  Kerstin Frillesdotter Frille Juusteen 
Hon lefde ännu 1649 i Kimito socken, på Mainiemi gård, som hon ärft efter sin bror, Göran Frille. (Ramsay)
Vanhemmat: Frille Påvelsson, uradel, ja  Kerstin Eriksdotter, af adliga Muurla-släkten.

IV. Lapsi

Catharina Hansdotter Juusteen Thauvonius. Taulu 40.

Påvel Hansson Juusten
Löjtnant, k.  1640. 

Margareta Hansdotter Juusten. 
Lefde 1671 .Fick 1629 17/1 lifstidsfrälse för ett skattehemman Pärnäspää i Uskela socken .
- Gift med Andreas Möller (n:r 645,Möllersvärd) ; d. 1625, om hösten, stupade vid Dünaburg i Livland .(Ramsay)
 



Taulu 40.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Catharina Hansdotter Juusteen Thauvonius (isä ???  Jöns (Juhana)  Påvelsson Juusteen, taulu 39).
 -Puoliso (Ramsay) Georg Matthei Yrjö Tavia Thauvonius. Halikon kirkkoherra 1633 (Bergholm: Thauvonius-suku). 
Syntynyt 1577 Karjalohja. Kuollut 22.3.1650 Halikko. 
Vanhemmat: Mats Tavia ja Brigitta. 

V. Lapsia:

Abraham Georgii Thauvonius. 
Syntynyt 1622 Sauvo Kuollut 27.1.1679 Viipuri.  Taulu 41.

Johan Georgii Thauvonius. Syntynyt 5.10.1615.  Kuollut 7.2.1690. Taulu 42.

Gabriel Georgii Thauvonius. Kuollut 1684. Perniön kirkkoherra 1662 Taulu 43.

N. Georgsdotter Thauvonius Stenbergius. (Bergholm II-Thauvonius-suku). 
-Puoliso Michael Matei Stenbergius. Kuollut 1680. Halikon kappalainen, sitt. kirkkoherra. (Bergholm II-Thauvonius-suku). 


Taulu 41.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Abraham Georgii Thauvonius (äiti Catharina Jönsdotter (Juhanantr) Juusteen Thauvonius, taulu 40). 
Syntynyt 1622 Sauvo (Väänänen:Herdaminne för Ingermanland....324.). 
Kuollut 27.1.1679 Viipuri. 

-Puoliso Beata Joakimintytär Iherengia Thauvonius.
Elää 1690 (Väänänen:Herdaminne för Ingermanland....324). 

VI. Lapsia:

Katariina Abrahamintytär Thauvonius Carstenius. 
-Puoliso Petrus Henrici Carstenius. Viipurin kirkkoherra, tuomiorovasti. 
Syntynyt 1646 tai 1647 Porvoo?. Kuollut 14.5.1710 Viipuri.
Vanhemmat: Henric Henricsson Carstenius ja Katariina Hannuntytär Schmidt Carstenius. 

Lapset:
1. Henrik Petrusson Carstenius, Auditööri 1705, s.  Viipuri. Ylioppilas 1698 Tartossa.
2. Abraham Petruksenpoika Carstenius. Tauluun 21
3. Peter Petruksenpoika Carstenius, Luutnantti, rykmentin kortteerimestari
4. Johannes Petruksenpoika Carstenius. Yo 8.6.1702. (Viipurilaisen Osakunnan matrikkeli I,s.52).
5. Ulrik Petruksenpoika Carstenius, kapteeni, s. 1688.
6. Georg Petruksenpoika Carstenius, s. 1689, k. 1694.
7. Joakim Petruksenpoika Carstenius, s. 1691, k. 1694.
8. Beata Petruksentytär Carstenius.
9. Anna Kristina Petruksentytär Carstenius, s. 1691 Viipuri, k. 1724


Sara Abrahamintytär Thauvonius Jovalinus Barck. 
-Puoliso 1:o 1. vih. Johannes Matiae Jovalinus. 
-Puoliso 2:o 2. vih. Nicolaus Barck. 
Syntynyt 1653. Kuollut 1708. Vehkalahden prov. (Bergholm: Thauvonius-suku). 

Kristina Abrahamintytär Thauvonius Collinius Boraeus Hume (KORJAUS/TÄYDENNYS päivitys 30.10.2010)
Kuollut jälkeen 1691. 
-Puoliso 1:o 21.1.1671 Gustavus Johannis Pälkänensis Collinius. 
Pälkäneen kirkkoherran poika; Nauvon kirkkoherra 1673.
Kuollut 2.2.1679 Nauvo. 
Vanhemmat: Johannes Ambrosii Collinius ja Elin Staffansdotter 
-Puoliso 2:o 1680 Bartholdus Michaelis Boraeus Boman. 
Nähtävästi kotoisin Ahvenanmaalta, tal. poika Saltvikin eli Kvarnbon kylästä. Nauvon kirkkoherra 1679. 
Kuollut 1691 Nauvo. 
-Puoliso 3:o jälkeen 1691 Robert Hume. Kuollut 1706. 
* * * VIITE: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1515
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1368
 

 
1.9.2001:http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/carsten/pafn05.htm
 Abraham Georgii Thauvonius
     Abraham Thauvoniuksen perimässä itä- ja länsisuomalaiset ominaisuudet liittyivät toisiinsa, sillä hänen äitinsä Katariina oli Juustenien viipurilaista porvarissukua, kun taas isä, Halikon rovasti Georg Thauvonius, kuului Länsi-Uudenmaan Karjalohjalla vaikuttaneeseen talonpoikaissukuun, jonka alkuperäinen suomalainen nimi oli Tavia. Kummankin suvun edustajat ylenivät jo varhain papillisella uralla. Kirkkohistoriankin kannalta huomionarvoinen yhtymäkohta on se, että kun Paulus Juusten oli Viipurin hiippakunnan ensimmäinen piispa, hänen pojantyttären poikansa Abraham Thauvonius toimi saman piispanviran haltijana runsaat sata vuotta myöhemmin.Halikon kirkkoherralla Georg Thauvoniuksella oli kolme poikaa, joista kaikista tuli pappeja: esikoisena syntynyt Johannes (1615 - 1690) päätyi suvun kotipitäjän Karjalohjan kirkkoherraksi, kun taas     perheenkuopus Gabriel (K 1684) siirtyi Hämeenlinnan koulun rehtorin toimesta Perniön seurakunnan esipaimeneksi. Myös keskimmäinen poika Abraham,joka oli vanhinta veljeään seitsemän vuotta nuorempi, tunsi varhain viehtymystä opintielle. Saatuaan pappilan kotiopettajilta sivistyksen ensi alkeet poika lähti 12-vuotiaana kouluun, jossa hänen mainitaan menestyneen kaikkia muita oppilaita paremmin. Päätettyään     koulunsa Turussa 1639 Thauvonius kirjoittautui 15.7.1641 tasan vuotta aikaisemmin käyttöön vihityn Turun akatemian opiskelijaksi.  Muutamaa vuotta myöhemmin nuorukainen siirtyi kuitenkin Tarton yliopistoon,jossa hän valmistui maisteriksi 1647. Samoihin aikoihin Thauvonius rakastui Tallinnan piispan Joakimin tyttäreen Beataan, ja kun häätoli pidetty kesäkuussa 1648, hän toimi appensa kutsusta jonkin aikaa Tallinnan lukion lehtorina. Kun Turun akatemian ensimmäinen fysiikan ja kasvitieteen professori Georgius Alanus siirtyi teologiseen tiedekuntaan, yliopiston konsistori etsi lokakuussa 1648 hänelle seuraajaa. Kolmen ehdokkaan joukosta pätevimmäksi katsottiinThauvonius, ja hän saikin nimityksen tähän virkaan 1649. Samana vuonna hänestä tuli tuomiokapitulin jäsen ja muutaman vuoden  kuluttua Liedon kirkkoherra. Tuohon aikaan Turun akatemian luonnontieteenprofessorin tehtävänä oli luennoida hyväksyttyjen oppikirjojen  mukaan yleistä luonnontiedettä Aristoteleen ja hänen seuraajiensa pohjalta, perehdyttää opiskelijat kasvitieteeseen sekä selittää heille ihmisruumiin osat. Opetusvelvollisuuden lisäksi professorien tuli julkaista ja ohjata akateemisia väitöskirjoja ahkeruutensa todistamiseksi. Thauvonius ottikin luonnontutkijan virkansa vakavasti, sillä hänen professorikaudellaan 1649 - 1659 Turun akatemian kirjapainosta ilmestyi  kaikkiaan 28 hänen johdollaan laadittua väitöskirjaa, joiden aiheet tavalla tai toisella liittyivätl uontoon ja sen ilmiöihin sekä käsityksiin eliöiden synnystä.Thauvoniuksen julkaisuista ensimmäinen oli 1649 painettu, neljää alkuainetta käsittelevä fysikaalinen tutkielma De elementis in genereet specie. Tämän jälkeen seurasi monia muita vihkosia, joissa esitetty maailmankuva heijasteli Aristoteleen, Galenoksen jaWittenbergin yliopistossa 1600-luvun alussa vaikuttaneen lääkäri Daniel Sennertin oppeja. 1654 julkaistussa väitöskirjassa De metallisneljää alkuainetta (maa, ilma, tuli, vesi) vastaa kolme kemiallista prinsiippiä eli makuun vaikuttava suola, hajua antava rikki ja kappaleita hajoittava elohopea. Näitä pidettiin metallien tärkeimpinä ainesosina. Yksi seuraavana vuonna ilmestyneitä akateemisia tutkielmia oli nimeltään De monstris (Hirviöistä), jossa käsiteltiin erilaisia luonnon ihmeellisyyksiä. Kysymykseen, ovatko esimerkiksi vedenneidot, vuorenpeikot, tonttu-ukot ja sokeat  koiranpennut hirviöitä, vastattiin kielteisesti. Monien muiden filosofisen tiedekunnan professorien tavoin myös Thauvonius tähtäsi teologianprofessuuriin, joka tarjosi paremmat palkkaedut. Tiedekunnassa tulitilaa, kun Thauvoniuksen lanko Nicolaus Nycopensis siirtyi 1658 teologian toisen professorin virasta Viipurin piispaksi. Niinpä Thauvonius sai seuraavana vuonna nimityksen Turun akatemian  teologian kolmanneksi professoriksi. Pian tämän jälkeen hän yleni toiseksi professoriksi ja Räntämäen eli nykyisen Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Turun edustajana hän osallistui Göteborgin valtiopäiville 1660. Professorin akateeminen ura sai uutta loistokkuutta ja arvonantoa, kun piispa Johannes Gezelius vanhempi vihki 43-vuotiaan Thauvoniuksen 7.6.1665 yhden miehen promootiossa juhlallisesti  teologian tohtoriksi. Sinänsä Thauvoniuksen tieteellinen julkaisutoiminta jäi teologian alalla varsin vaatimattomaksi, sillä kahdeksan vuotta kestäneellä professorikaudellaan hän kirjoitti vain kaksi väitöskirjaa. Näistä ensimmäinen tarkastettiin vain kaksi viikkoa tohtoripromootion jälkeen eli juhannuksen tienoilla 1665. Tässä 16-sivuisessa vihkosessa pohdittiin ihmisen alkuperäistä tilaa ja luonnon merkitystä Jumalan tuntemisen kannalta. Saman vuoden joulukuussa ilmestyi toinen, yhtä suppea julkaisu, jossa selviteltiin teologian luonnetta. Teologisessa tutkimuksessa Thauvonius edusti raamatullis-käytännöllistä suuntausta vastakohtana luterilaisen puhdasoppisuuden ankarimman linjan edustajille ja  synkretisteille.Thauvoniuksen virkauralla tapahtui uusi käänne 1667, kun hänet nimitettiin Narvan superintendentiksi. Astuttuaan virkaan hän  sai Ruotsin huomattavimmilta valtaneuvoksilta kirjeen, jossa häntä pyydettiin 12-vuotiaan kruununprinssi Kaarle XI:n uskonnonopettajaksi.     Kiireisiinsä vedoten Thauvonius kuitenkin kieltäytyi kutsusta. Abraham Thauvonius oli 50-vuotias, kun kuningas nimitti hänet 1672 Viipurin hiippakunnan piispaksi. Viran ensimmäinen hoitaja oli ollut hänen isoisänsä isä Paulus Juusten vuosina 1554 -1563. Hiipan Thauvoniukselle antoi Ruotsin arkkipiispa Lars Stigzelius Uppsalan tuomiokirkossa. Virkaa hoitaessaan Thauvonius oli toimelias ja pyrki edistämään valtakunnan itäisten osien kirkollisia oloja sekä Viipurin lukion toimintaa. Tämän opinahjon kohentamiseksi ja korjaamiseksi hän oli jo Uppsalan-matkansa aikana anonut kuninkaalta varoja. Thauvonius osallistui myös vuoden 1675 valtiopäiville. Taitavaksi filosofiksi ja väittelijäksi luonnehdittu Abraham Thauvonius kuoli elettyään 57 vuotta. "Elämästään hän uhrasi 30 vuotta oppineiden yhteisön, Jumalan kirkon ja isänmaan suureksi hyödyksi"  (Stiernman). Reijo Pitkäranta
 

TUOTANTO. 
Katso T. Laine, R. Nyqvist(toimittajat), Suomen kansallisbibliografia 1488 - 1700. 1996; 
A. A.Stiernman, Aboa Literata : Turun akatemian  kirjallisuus. 1719 (näköispainos 1990); 
J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642 - 1828 I:5. 1966. 

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. 
Consistorii     Academici Aboensis äldre protokoller I - III. 1884 - 1898; 
Kuninkaalliset ja kanslerin kirjeet 1640 - 1713. 1940. S. Heininen, M. Heikkilä,     Suomen kirkkohistoria. 1996; 
M. Klinge et al., Kuninkaallinen Turun akatemia1640 - 1808. 1987; 
P. Laasonen, S. Heininen, S. J. Salminen(toimittajat), Collegium Scientiae : Suomen oppihistorian kehityslinjoja keskiajalta Turun akatemian alkuaikoihin. 1983: 
A.Leikola,     Käsitykset elollisesta luonnosta Turun akatemian ensivuosikymmeninä; 
E. Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli. 1976;
Th. Rein, Filosofins     studium vid Åbo universitet. 1908; 
H. Råbergh,Teologins historia vid Åbo universitet. 1893; 
A. A. Stiernman, Aboa Literata : Turun akatemian     kirjallisuus. 1719 (näköispainos 1990); 
G.Suolahti, Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla. 1919; 
Suomen kulttuurihistoria I. 1983. J. J.  Tengström, Chronologiska förteckningar och anteckningar öfver Finska universitetets fordnaprocancellerer samt öfver faculteternas medlemmar och adjuncter, frånuniversitetets stiftelse inemot dess andra sekularår. 1836.
 



Taulu 42.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Johan Georgii Thauvonius (äiti Catharina Jönsdotter (Juhanantr) Juusteen Thauvonius, taulu 40)
Syntynyt 5.10.1615. Anskuun ruukin saarnaaja 1648. Karjalohjan kirkkoherra 1656 (Bergholm: Thauvonius-suku).
Kuollut 7.2.1690. 

-Puoliso Elisabet Christiansdotter Agricola Thauvonius. 
Vanhemmat: Krister Simonsson (Christiern Simonis) Agricola ja Kerstin Svensdotter N. Agricola. 

VI. Lapsia:

Krister Johansson Thauvonius. 
Kuollut 29.12.1728 Suomusjärvi. 
-Puoliso 1:o Klara Andersdotter(?) Munck Thauvonius. 
Syntynyt Vanhemmat ei Anders Munck ja Margareta Ramsay Elgenstiernan mukaan! aat.suku no 6 (Bergholm: Thauvonius-suku). Kuollut 1682. 
Vanhemmat: Anders Johansson till Hirsjärvi Munck af Sommernäs Fulkila ja 
Margaretha Johansdotter Ramsay Munck. 
-Puoliso 2:o 2. vih. 11.11.1685 Kisko Maria Henriksdotter Falkenhagen Thauvonius. 
Syntynyt 1662. Kuollut ? 6.3.1723 Suomusjärvi (Family group sheet, Mormons/Tarja Laaksonen). Vanhemmat: Henrik Falkenhagen ja Ebba Maria Johansdotter Fleming Falkenhagen. 

Katarina Johansdotter Thauvonius Anberg  Sorrenius. (Bergholm II-Thauvonius-suku). 
Syntynyt 1648. Kuollut 7.12.1698.
-Puoliso 1:o Brodde Anberg. 
Syntynyt 13.12.1648. Kuollut 18.1.1692 Karjalohja, Pellonkylä. 
Katsastelukirjoittaja (Bergholm II-Thauvonius-suku). 
-Puoliso 2:o Swen Henriksson. Syntynyt 1684. 
-Puoliso 3:o 28.1.1697 Jesper Sorrenius.
'monsieur' Karjalohjan Pellonkylässä (Bergholm II-Thauvonius-suku). 

Kirstin Johansdotter Thauvonius Winterus Roos. (KORJAUS/TÄYDENNYS päivitys 30.10.2010)
Kuollut 1683.
-Puoliso 1. noin 1664  Johannes Henrici Kiskoensis Winterus Winter Winterman. 
Kiskon kirkkoherran poika, Kiskon kappalainen. Omisti ratsutilan Kavaston kylässä isänsä jälkeen.. 
Syntynyt ehkä noin 1630. Kuollut 1661 Kisko. 
Vanhemmat: Henricus Thomae Winterus ja Gertrud Jöransdotter 
-Puoliso 2:o (miehen 1. avio) Matthias Roos. Qwartermest:. 
* * * VIITE: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1048 

Jonas Johansson Thauvonius. Kuollut 1715.
Karjalohjan kirkkoherra 1690 (Bergholm II-Thauvonius-suku).
-Puoliso 1:o Margaretha Nssdotter Hagert Thauvonius. Kuollut 1706. 
-Puoliso 2:o Anna Nsdotter Knorring Thauvonius. 

Joakim Johansson Thauvonius. Syntynyt 1669. Kuollut 12.3.1738 Kirkkonummi? 
Hullusten rustholli. Furiiri 1688, kapteeni nostoväessä. 
Omasi Långstrandin rusthollin kirkkonummella n. 1734 asti. (Bergholm II-Thauvonius-suku).
-Puoliso 1:o N.Nsdotter N. Thauvonius. Kuollut 1708. (Bergholm II-Thauvonius-suku). 
-Puoliso 2:o  Sofia Mårtensdotter Brenner Thauvonius Thauvonia. (Bergholm II-Thauvonius-suku).
Syntynyt 1689 Kuollut 7.7.1756 Kirkkonummi? Huittisten rustholli. 
Vanhemmat: Mårten Mårtensson Brenner ja Elisabet Nsdotter N. Brenner.

BERGHOLM virhe:
Thauvonius suvun kohdalla (Bergholm II s. 1293, Taulu 8):Sofia Brennerin puolisona
Joakim Thauvonius, s. 1669, Kirkkonummen Långstrandin rusthollari k. 1738ja 
poikana Sven, Kirkkonummen Hulluisten rusthollari, s. 1712.
Brenner-suvun kohdalla (Bergholm I s. 226 Taulu 14):ilmeisesti ikiä katsellen on isä ja poika sekaantunut,
eli Sofia Brennerin psoksi  on  merkitty poikansa(?) Sven Thauvonia s. 1682 (po 1712??), Kirkkonummen Hullusten rusthollari.
Maria Johansdotter Thauvonius. 
Kummina 1688 ja 1700. (Bergholm II -Thauvonius-suku). 

PÄIVITYSHISTORIA :  Kirkkonummen kirkkoherran Abraham Olai Hermaisen pojat ja miniät

Ingeborg Johansdotter Thauvonius Woivalenius Hermainen. (Bergholm II -Thauvonius-suku). 
-Puoliso 1:o Johannes Erici Woivalenius (Genos 19(1948), s. 86-87)
f.. 1650. Student 1665, regementspastor vid Nylands och Tavastehus  läns kavalleriregemente. Död i Karislojo 7.3.1689, 38 år 9 m. 3 v. 4 d. gammal.
-Puoliso 2:o 15.4.1690 Abraham Isaksson Hermainen.
Kirkkonummen kirkkoherran poika, korpraali 
Kuollut noin 1698 Kirkkonummi, Vårnäs.
(Bergholm II -Thauvonius-suku; Kirkkonummen historia). 
Isänisä: Abraham Olai Hermainen, Kirkkonummen kirkkoherra (Kirkkonummen histoia)

Helena Johansdotter Thauvonius Vintler.
Syntynyt noin 1666. Kuollut noin 70 vuotiaana 7.11.1736 Kirkkonummi, Hullusten rustholli. (Bergholm II -Thauvonius-suku). 
-Puoliso 10.2.1689 Johan Nsson Vintler. Kuollut 1710 ;haud. 27.12.1710 Vihti. 
Haavuri, översti Rudbergin rykmentissä (Bergholm II -Thauvonius-suku). 

Regina Johansdotter Thauvonius Hermainen. (Bergholm II -Thauvonius-suku).
-Puoliso 1690 Israel Isaksson Hermainen. 'monsieur' 
(Bergholm II -Thauvonius-suku;  Kirkkonummen historia). 




Taulu 43. TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Gabriel Georgii Thauvonius (äiti Catharina Jönsdotter (Juhanantr) Juusteen Thauvonius, taulu 40).
Kuollut 1684. Perniön kirkkoherra 1662 (Bergholm: Thauvonius-suku)

. -Puoliso 1:o 1655 Elisabet Josefintytär Melartopoeus Thauvonius.
Vanhemmat: Josef Melartopaeus ja Hebla Eskilintytär Nurcherus Melartopaeus
-Puoliso 2:o 2. vih. Margaretha Abrahamintytär Schaeffer Thauvonius (Sursill VI-9135). 
Vanhemmat: Abraham Henrik Henriksson Schaefer ja Elin (Helena) Petterintytär Thorvöst Schaefer. 

VI. Lapsi:

1. Gabriel Gabrielinpoika Thauvonius.
Kuollut pakosalla 1719 Vestervik. Närpiön kirkkoherra 1698. Lääninprovasti (Bergholm: Thauvonius-suku). 

(Åbo i genealogiskt hänseende); Gabrielin 2 vaimo olisi Beata, Bergholmin mukaan Beata 1. vaimo??? 

-Puoliso 1:o Elisabet Gustafintytär Rothenius Brennerus Thauvonius (Sursill 8865).
Vanhemmat: Gustaf Gabrielinpoika Rothenius ja Katarina Brynielsdotter Kiellin/Tegman?  Rothenius.
VRT. Stockman, Kristian: Släkten Kiellin. Genos 64(1993), ss. 34-35   http://www.genealogia.fi/genos/64/64_34b.htm

PÄIVITYSHISTORIA

I. Elisabet Gustafintytär Rothenius Brennerus Thauvonius (Sursill 8865). 
Kastettu 10.8.1670 Gamlakarleby. (SS 8865; Sylvin 223)..
 -Puoliso 1:o Johan Gabrielinpoika Brennerus. 
Kappalainen, Närpiö (Bergholm: Brenner-suku;Sylvin 222).. 
Syntynyt 1652. Kuollut 1697. 
Vanhemmat: Gabriel Henrikinpoika Brennerus ja Brita Canuti Rudnesius Brennerus. 
 -Puoliso 2:o. noin 1698 Gabriel Gabrielinpoika Thauvonius. 

II. Lapsia:

1. Brita Gabrielintytär Thauvonius Brenner. 
-Puoliso Isak Henrikinpoika Brenner. Kuollut 1742. Närpiön pit. ap.; Korsnäsin kappalainen (Bergholm: Thauvonius-suku, Brenner-suku). 
Korjattu 13.8.2002 PÄIVITYSHISTORIA
Vanhemmat: Henrik Isakinpoika Brennerus, k.noin. 1690 ja porvarin tytär Vaasasta, Susanna Jemps.
1. Maria Johanintytär Brennerus Qvist (Sursill 8865:n lapsi). ; puuttuu Sursillianasta!.
 -Puoliso Abraham Nsson Qvist. Kuollut 1772. Kapellan i Hvittisbofjärd (Sylvin 110).. 
2. Abraham Gabrielinpoika Thauvonius. Kuollut 1742. Oulun triv.koulun konrehtori 1742 (Bergholm: Thauvonius-suku). 
-Puoliso 26.6.1735 Lohtaja Maria Helena Perintytär Calamnius Thauvonius Frosterus. 
Kuollut 26.12.1747 Oulu (Bergholm: Thauvonius-suku). 
Vanhemmat: Petter Gabrielinpoika (Sursill 7668) Calamnius ja Margaretha Brenner Önsell Calamnius Cajanus. 
Johan Johaninpoika Brenner. 


-Puoliso 2:o 2. vih. Beata Petterintytär Thorvöst Thauvonius. 
Vanhemmat: Peter Peterinpoika Thorvöste ja Margareta Danielintytär Spen? Thorvöst. 

TAKAISIN ALKUUN