http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polv.html  
24.3.2006 tarja laaksonen tarlaa@netti.fi
 

  TAKAISIN TAULULISTAAN
 PÄIVITYSHISTORIA



Taulu 22.TAKAISIN TAULULISTAAN

III. Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman 
(isä Paavali Pietarinpoika (Påvel Pehrs/Pedersson) Juusten, taulu 20).
Viipurin pit. Kärstilän ratsutilan omistajana yhdessä veljensä vaimon kanssa Kustaa II Adolfin 1614  läänittämänä. 
(Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208) 
Kuollut 1642. (Palme 2683 ja 5915; Sylvin 2043). 
Hon fick 1594 5/7 (14) lifstidsfralse for Nuora, och 1622 30/4 for Karstial, bagge i Viborgs socken. (Ramsay) 

Anna Paavalintyttären kuoltua 1642 Kärstilä häviää joksikin aikaa tili- ja verokirjoista, eikä sen kohtaloista tiedetä mitään ennen vuotta 1658, jolloin se taas uudestaan esiintyy asiakirjoissa ja säterikartanona raatimies Anton Burchardin hallinnassa. Luultavaa on, että Kärstilä oli kruunun hallussa vv. 1642-58, ja että se viimeksi mainittuna vuonna joutui Burchardille panttina tämän kruunulle lainaamista rahoista.   (Otto-I Meurman: Viipurin pitäjän historia III, Kartanot. 1985. s. 208) 

-Puoliso 1:o  Henrik Nsson Stråhlman. Saksalainen kauppias; Porvari, Viipuri. 
Syntynyt Saksa. Kuollut 1592 Viipuri. 
(Bergholm: Stråhlman-suku:Saksasta Viipuriin tullut kauppamatkustavainen Henrik Stråhlman nai siellä piispa Juusteenin tyttären Annan ja tuli laajan Stråhlman suvun kantaisäksi. Tämä suku on ollut edustettuna Itäsuomen ja Inkerinmaan papistossa; niinikään ovat sen jäsenet usein toimineet sotilaina ja lääkäreinä. 

-Puoliso 2:o 1595 Hans Croell. Pornestari, Viipuri. 
Stamfader for adliga ätten n:r 595, Rosencröel (Ramsay) (Palme 2682).   Kuollut 1627. 

IV. Lapsia: 

1. Hans Henriksson Stråhlman. Kuollut 1627. Päällikkö (OsMes). 
-Puoliso Agneta Bengtsdotter N. Stråhlman. 

1. Paulus Henriksson Stråhlman. Kuollut noin 1630. Ratsumestari (OsMes). 
-Puoliso Margareta Persdotter N. Stråhlman. 

1. Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök. Kuollut 1651 Taulu 23.

1. Henrik Henriksson Stråhlman
Ratsumies luutnantti Antoni Jörgen von Reichin alaisuudessa eversti Evert Hornin rykmentissä Novgorodissa 11.6.1611.
s. 1580-luvulla, k. 1628(?) Taulu 27b.

1. Peder Henriksson Stråhlman. Kauppahuoneen palvelija, hospitaalin ja vaivaishuoneen vouti Viipuri 
Syntynyt noin 1570.  Kuollut haud. 5.12.1657 Viipuri.  Taulu 28.

1. Maria Henriksdotter Stråhlman Piper Schegel.
-Puoliso 1:o Berent Piper. Pormestari. 
-Puoliso 2:o Hans Schegel. Raatimies. 

2. Samuel Hansinpoika Croell. Viskaali Syntynyt noin 1600. Kuollut 1667. Taulu 31.

2. Catharina Hansdotter Croell Schmidt. Kuollut 1650 Viipuri (Palme 1341). Taulu 33.

2. Johan Hansson Croell adl Rosencroell nr 595. Kuollut 1666. Viipurin Pormestari, everstiluutnantti. 
-Puoliso Katarina Henriksdotter Careel Croell. 
Vanhemmat: Henrik Jönsson Careel ja N. Nsdotter N. Careel. 

2. N. Hansdotter Croell Bröijer. 
-Puoliso Anthonius Bröijer. Pormestari. 

2. Elisabeth Hansdotter Croell Ruuth Vogel.  Taulu 36.

2. Johan Hansson Croell. Kuollut 1666. Pormestari, everstiluutnantti. 
-Puoliso Katarina Henriksdotter N. Croell. 



Taulu 23.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök (äiti Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman, taulu 22)
Kuollut 1651 (Palme 2957; Sylvin 1021). 

. -Puoliso 1:o  Hans THESLEFF. Kauppias ja raatimies Viipurissa (Bergholm: Thesleff-suku) 
Kuollut 1615 Viipuri. 

Bergholm: Kauppiassuku Thesleff Viipurissa, joka kotiutui siellä 300 vuotta sitten, kerrotaan alkuaan olleen Skotlannista kotoisin, vaikka näyttää luultavammalta, että se tuli tänne pohjois-Saksasta. Siitä suvustä lähti 1700-luvulla Ruotsin vielä versova vapaaherrasuku Stiernstedt ja 1800-luvulla Suomen aatelissuku Thesleff. Aateliton sukuhaara, vaikka sekin on luopunut suvun ennen harjoittamasta kauppiastoimesta, on kuitenkin jäänyt asumaan Viipuriin ja sen likitienoille.

Theslöf den australiska grenen :
Skrifterna utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412; Släktbok ny följd. Ingegerd Lundén Cronström 1965: Thesleff,Theslöf -suku. Theslöf den australiska grenen Jur.lic. Åke Backström, Helsingfors Genos 67(1996), s. 39-41, 48 Hösten 1993 [1] firade den östfinska kultursläkten Thesleff 400-års minnet av sin bosättning i Finland. Köpmannen i hansestaden Lübeck Hans Thesleff flyttade i början av 1590-talet till Viborg där han 1600 gifte sig, bildade familj och där han kvarblev till sitt frånfälle 1615. Från första början blev Viborg den centrala orten i släktens historia, fram till vinterkrigets utbrott 1939. 

* * * 
-Puoliso 2:o . Herman Böök. Viipurin pormestari, sitt. lainlukija Käkisalmen läänissä (Bergholm: Stråhlman-suku). 

V. Lapsia: 

1. Claudius Hansinpoika Thesleff. Kirkkoherra, tuomiorovasti, Viipuri 
Syntynyt noin 1601. Kuollut 15.8.1666 Viipuri. Taulu 24.

1. Wendla Hansintytär Thesleff von Broken. Kuollut ennen 1651. Taulu 25.

1. Paulus Hansinpoika Thesleff. Kuollut 1658. Förvaltare. Taulu 26.

1. Rötkert Hansinpoika Thesleff. 'proviantet' Käkisalmessa (Bergholm: Thesleff-suku). Kuollut 1644. 
-Puoliso Anna Grelsintytär. 

1. Pietari Hansinpoika Thesleff. Turun hovioikeuden kanneviskaali; asessori Kuollut 18.3.1633. Taulu 27.

1. Anna Hansintytär Thesleff Schmidt. Kuollut jälkeen 1673. 
-Puoliso Johan Pålsson Schmidt.Tullnär. 


Taulu 24.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Claudius Hansinpoika Thesleff (äiti Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök, taulu 23). 
Kirkkoherra, tuomiorovasti, Viipuri (Palme 1478).. Syntynyt noin 1601. Kuollut 15.8.1666 Viipuri. 
-Puoliso Anna Eriksdotter N. Thesleff Kuollut 12.12.1666 
Lähde: Skrifterna utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412; Släktbok ny följd. Ingegerd Lundén Cronström 1965: Thesleff,Theslöf -suku. Tab. 2. 

VI. Lapsia: 

Katarina Claudiuksentytär Thesleff Heinricus. Kuollut 1691. 
-Puoliso 1658 Viipuri Andreas Heinricus. Kuollut 1673 Viipuri. Jääksen kirkkoherra. 

Vendla Claudiuksentytär Thesleff Krook. Kuollut haud. 20.10.1661 Viipuri. 
-Puoliso 4.12.1660 Benjamin Simonsson Krook. Nevanlinnan kirkkoherra 1668. (Bergholm/Krook Taulu 1.) 
(Väänänen:Herdaminne för Ingermanland....169). Kuollut 1675. 
Vanhemmat: Simon Marcusson Krook (Nevanlinnan kirkkoherra; Länsi-Suomesta kotoisin?;Bergholmin tieto kalastajasta virheellinen)
ja Anna Nsdotter N. Krook 

Claudius Claudiuksenpoika Thesleff. Kuollut ennen 1686. Kauppias, Viipuri. 
-Puoliso Catharina Barkhusen Thesleff. 



Taulu 25.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Wendla Hansintytär Thesleff von Broken (äiti Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök, taulu 23). 
Kuollut ennen 1651. (Ingegerd Lunden Cronström: Herrar till hatt och värja). 
-Puoliso Henrik von Broken. Kuollut 27.4.1656 Viipuri. Raatimies Viipurissa. 

VI. Lapsia: 

Anna Henrikintytär von Broken von Borgen. 
-Puoliso Herman von Borgen. Raatimies Viipurissa. 

Katarina Henriksdotter von Broken König. Kuollut 1659. 
-Puoliso Blasius König. Kuollut ennen 1659. 
Isä Blasius König. 

Clas Henrikinpoika von Broken.
-Puoliso N. Nsdotter N. von Broken. 

Justinus Henrikinpoika von Broken. Raatimies, pormestari. 



Taulu 26.TAKAISIN TAULULISTAAN

TAULU päivitetty 21.4.2003: PÄIVITYSHISTORIA

V. Paulus Hansinpoika Thesleff (äiti Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök, taulu 23)
Kuollut 1658. Förvaltare. 
-Puoliso Margareta Mårtenintytär N. Thesleff. Kuollut jälkeen 1667. 
Lähde: Skrifterna utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412; Släktbok ny följd. Ingegerd Lundén Cronström 1965: Thesleff,Theslöf -suku. Tab. 3.
Note 7. Pol.mag. Georg Lutherin korjaus julkaisuun 'Herrar till hatt och värja', Borgå 1963:
Mårtenin tyttäret yo. Margareta ja Malin, porvari Samuel Tapanaisen vaimo,  eivät olleet viipurilaisen kauppiaan Mårten Mums vanhemman tyttäriä.

VI. Lapsia: 

Hans Pauluksenpoika Thesleff. Syntynyt noin 1632. Kuollut 1695. Vänrikki. 

Mårten Pauluksenpoika Thesleff. s. noin 1634 Kuollut 28.6.1689. 
Puoliso: Helena Markuksentytär Holsten, s. 1654, k. 20.2.1699 (2. pso. 1690 opiskelija Ulrik Törne).

.Lapset: 
1. Peter Thesleff, s. 167(3). k. 1710.Puoliso: N. Henriksdotter, isä: kauppias Henrik Jönssinpoika
2. Catharina Thesleff, s. 167(1). k. 1746.Puoliso: Nicolaus Hjelmman, komissaari,. k. 1737 
3. Mårten Thesleff, s. 1678. k. 4.2.1737.Puoliso: 15.8.1697 Catharina Pirsdorff, s. n.1672, k. 16.10.1743. Vt: 'Kyrckiones musicant' David Pirsdorff ja Margareta Andersdr. König.
4. Helena Thesleff, s. n.1680. k. j.1707.Puoliso: Georg Johan Schildt, vänrikki, s. 27.11.1675, k. j.1707. 


Kristina Pauluksentytär Thesleff Herkepaeus. 
-Puoliso noin 1668 Erik Herkepaeus. (miehen 2. avio) Kuollut 1693. Hauhon kappalainen. 


Taulu 27.TAKAISIN TAULULISTAAN

TAULU päivitetty 13.8.2005: PÄIVITYSHISTORIA

V. Peter Hansinpoika Thesleff (äiti Katarina Henrikintytär Stråhlman Thesleff Böök, taulu 23).
Turun hovioikeuden kanneviskaali; asessori.
Kts.  myös Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65
Kuollut 18.3.1663. 
- 1. Puoliso jo 1644 Margareta Mårtensdotter N. Bagge Thesleff  ( 1. pso Hans Bagge)
   (Genos 40(1969), s. 51-52 Tiedonantoja - Thesleff . L. Kurtén. http://www.genealogia.fi/genos/40/40_51.htm
- 2. Puoliso noin 1650 Katarina Hansintytär Schedeman Thesleff. Kuollut 1692 Haud. 10.4. Turku; 
Vanhemmat: Hans Schedeman ja Kristina Kerstin Henriksdotter Teetgreen-Careel Schedeman. 
Lähde: Skrifterna utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412; Släktbok ny följd. Ingegerd Lundén Cronström 1965: Thesleff,Theslöf -suku. Tab. 25.

VI. Lapsia: 

Maria Peterintytär Thesleff Munsterhjelm
kuollut 1710 tai 1711
-Puoliso 1656 Turussa (miehen 2. avio)  Berent Riggertinpoika Munsterhjelm e Munster.
Pormestari, Turku;  Munsterhjelm. aat.suvun kantaisä, k. 1696.

Anna Peterintytär Thesleff Miltopaeus Berg. 
Syntynyt onko Pietari Hansinpojan tytär??? ;eli 1722 
-Puoliso 1:o  1663 Turussa  Martinus Eskilsson Miltopaeus.
Turun kaunopuheisuuden  proffessori.
Syntynyt 6.11.1631. Kuollut 9.6.1679. 
Vanhemmat: Eskil Ruskiapää eller Ruskepää ja Elin Jakobsdotter Ruskiapää Sikiläinen.
-Puoliso 2:o  Elias Berg. Kuollut 12.7.1700. Piikkiön kappalainen; Vanajan kirkkoherra 

Åbo i genealogiskt hänseende:Tab. 2.
Martin Miltopaeus (son of Eskil Ruskiapää, tab. 1), f. i Åbo 8.11.1631. 
Förvärfvade   sig själf till sina studier vid skolan och akademin mat och kläder "af socknar, stipendio   och praeceptorerande för ärliga mäns barn." Mag. 3.5.1653. Corrector vid akademins   boktryckeri14.3.1655. Konsistoriinotarie och adjunkt vid filosofiska fakulteten 1658.     Eloqventiaeprofessor vid Åbo akademi 1660; d. 9.6.1679 och begr.12.10. s.å. Om   honom se vidare Tengströms Chronologiska anteckningar.
- Gift 1:o med ---
2:o före  1663 med Anna Thesleff; i hennes 1 gifte, 
dotter af assessorn i Åbo hofrätt Petter  Thesleff med Katarina Hansdotter Schmedeman. 
Anna Thesleff gifte sig 2 ggn med       kapellanen i Piikkis, sedermera kyrkoherden i Wånå Elias Berg, d. 1700.
Hon lefde    1722.
 Barn: 
2. Johan se tab. 3. 
2. Petrusse tab. 5. 
2. Ett barn, d. 1668 och begr. 23.2. s. å. 
2. Ett barn, d. 1675 och begr. 10.7. s. å.
2. Ett barn,d. 1678 och begr. 24.6. s. å. 
Peter Pietarinpoika Thesleff. 
Kuollut 1710 Viipuri
- Puoliso 1:o Margareta Petterintytär Ruuth Thesleff, k. 1688 Lappeenranta
Vt: luutnantti Peter Ruuth ja Anna Frese
- Puoliso 2:o 1690 Viipurissa molempien 2. avio  Anna Hermannintytär Harrius Öman Thesleff,
k. 1737 Viipuri
Vt: Viipurin pormestari Herman Harrius ja Anna Fatebur
1. pso. Karl Öman

Katarina Petersdotter Thesleff Thorvöst Vargentin Schele.
Kuollut noin 1705. 
-Puoliso 1:o  1679 Turussa Herman Pettersson Thorvöst. 
Kauppias, Turku; omisti Kaistarniemen ja Karviaisten ratsutilan.. 
Syntynyt noin 1635 . Kuollut 1685. 
Vanhemmat: Peter Thorvöste ja Elin Johanintytär Såger Thorvöste.

Åbo i genealogiskt hänseende:   Tab. 2.
   Herman , f. omkr. 1635. Hans och brodern Johans undervisning leddes först    af en herr Måns. 
Var student redan 1652, då han blef stipendium exspectans.    Stipendiat 1654-55, 56-57, 59-60.
Informerades jämte nämde broder 1655-56 af Petrus    Magni Gyllenius. Tog 1660 betyg från akademin och begaf sig till Uppsala. Öfvertog    efter moderns död 1669 hennes affärsrörelse i Åbo; d. 1685 eller 1686. Ägde    Kaistarniemi och Karviais ryttarehemman.
- Gift 1:o 20.11.1666 med Maria Gerdt, 
dotter af köp- och handelsmannen i Åbo Lorentz Gerdt med Maria Olofsdotter.
Hon var    f.22.3. 1649, döptes 24.3 s.å. och dog i barnsäng lördagen före 20 aug. 1678 och    begr. sistnämda dag i domkyrkan, hvarvid predikan hölls af Enev. Svenonius, verser af    Martin Miltopaeus, Joh. Flachsenius, Joh. Hinnersson Schaefer d. y. "sin högtärade och    sorgbundne moderbroder till någon tröst", G.G. Gronovius och Petrus Schaefer, alla på    svenska, upplästes; 
- 2:o 1679, möjligen 1680, med Katarina Thesleff, d.omkr. 1705, i    hennes 1 gifte, 
dotter af assessorn i Åbo hofrätt Petter Thesleff med Katarina    Schmedeman.
Karin Thesleff gifte sig 2 ggn med handlanden i Åbo Robert Vargentin 
och 3 ggn med handlanden därst. Hans Schele i hans 1 gifte.
Barn: 
1. Maria, f. 19.4.1669. Lefde enka 1712. 
Gift 19.12.1685 med advokaten i Åbo   hofrätt, sedan häradshöfdingen i Virmo och Masku härader 
Henrik Johansson,        d.1705. 
1. Petter, f. 3.8.1670. Var stud. 1682. Reste 1690 till Uppsala med kusinerna,   Johan Thorfösts söner. Befallningsman i Jääskis, Äyräpää och Stranda härader   redan 1701, ännu 1706. 
1. Elin, f.10.12.1671. 
Gift med kapellanen i Haapajärvi (Kalajoki) Josef   Gabrielsson Calamnius, d. 1710. (I Strandbergs herdaminne uppges hennes         förnamn orätt till Katarina).
1. Herman, f. 5.12.1673. Var stud. 1682. Lefde 1688. 
1. Lorentz (Lars) E., f. 25.3.1675. Var stud. 1683, fältskärs- eller   barberaregesäll hos fältskären i Åbo mäster Johan Delphendal åtm. 1697-1700. 
1. Johan 
1. Ett barn, f. 1678. 
2. Margareta, d.späd omkr. 1687. 
2. Ett barn. Lefde 1688. 


-Puoliso 2:o1686  Turussa Robert Jochiminpoika Vargentin. 
Kuollut 1691. Kauppias, Turku 
Vanhemmat: Jochim Vargentin ja Anna Williamsdotter Jämse Vargentin.
 

Åbo i genealogiskt hänseende: 
   Robert . Handlande i Åbo. En af stadens 24 älste åtm. från 1688. Löjtnant    vid „borgeriet" (stadsmilitären) 23.12.1690. Hospitalsföreståndare 1690; d. 1691 och    begr. 4.10. s.å. Hans barn erhöllo i fäderne 13,813 och i möderne 17,186 daler kmt,    utöfver hvilket senare dock styffadern erhöll mycket i fast egendom samt dennes barn    8,593 daler kontant i sitt möderne.
- Gift 1686 med Katarina Thesleff, d. omkr. 1705, i    hennes 2 gifte, 
dotter af assessorn i Åbo hofrätt Petter Thesleff med Katarina Hansdotter Schmedeman, samt enka efter handlanden i Åbo Herman Thorvöst.
Karin Thesleff gifte sig 3 ggn 1694 med sin kontorist, 
sedan handlanden i Åbo Hans Schele i   hans 1 gifte.

Barn: 
Anna Katarina. Gift med advokatfiskalen, sedan assessorn i Åbo hofrätt Gabriel         Forsten, d. 24.5.1717 
Maria. Gift före 1705 med vicepastorn i Pargas slutligen kyrkoherden i Alfta    (Helsingland) mag. Mikael Erici Fant, f. 1676, d. 1746. Deras sonson var den bekante    häfdaforskaren professor Erik Mikael Fant.
Magdalena. 
Jochim.


-Puoliso 3:o  konttoristinsa 1694 Turku Hans Schele.
Kuollut 1729. Kauppias Turku 


Johan Peterinpoika Stiernstedt (aat. 3.12.1697) e Thesleff. 
Hallitussihteeri Narva 1694. Adlad 1697 (icke introducerad) och upphöjd 1719 i friherrligt stånd med   namnet Stiernstedt. (Carpelan I.s.196).  (Bergholm: Thesleff-suku). 
Syntynyt 11.11.1653. Kuollut 7.12.1722. Jälkeläiset kts. Elgenstiernas Ättartavlor, VII, s. 678-689.


Taulu 27 b. TAKAISIN ALKUUN
 

Päivitys 24.3.2006 /Helena Virolainen

IV. Henrik  Henriksson Stråhlman, s. 1580-luvulla, k. 1628(?), luutnantti Antoni Jörgen von Reichin lipun alla

Ratsumies luutnantti Antoni Jörgen von Reichin alaisuudessa eversti Evert Hornin rykmentissä Novgorodissa 11.6.1611 Jacob De la Gardien sotaretkellä Venäjälle. Mainitaan luutnanttina samassa rykmentissä 1617 ja 1619. Tykistöylipäällikkö (överarklimästare) Narvassa 20.7.1622-27.7.1624. Asemestari luutnantin arvolla Erik Jönsson Cremerssin kompaniassa Tukholmassa 1626. Asemestari Henrik Stråhlmannin päällikkyyden alaisesta Narvan tykistöstä oli 1626 siirretty 14 kpl 24-leiviskäistä ja 4 kpl 12-leiviskäistä metallikappaletta  käytettäväksi Preussin sotaretkellä.

Puoliso MARIA LOD (Lodh), k. 1629(?)  (ennen 1635 [2]) hänen 2. avioliitossaan. 
Ensimmäinen puoliso oli saksalaissyntyinen Viipurilainen porvari Henrik Jobin tämän toisessa avioliitossa, k. n.1615 [2].

Lapsia:

CHRISTINA, k. 1690.
1. pso Herman Bröijer, k. 1659, kauppias Viipurissa, Viipurin valtiopäivämies (herredagsman) 1647 sekä Siikaniemen kirkkonisäntä Viipurissa 1659. Viipurin pormestarin Herman Bröijerin ja Agnes Tönnesdr Nylanderin poika [3].
2. pso 1660 Nils Rönnberg, Siikaniemen kappalainen
3. pso Henrik Sundius, kirkkoherra

CATHARINA, s. noin 1614, eli vielä 80-vuotiaana ("som 80-årig") tyttärensä Agnetan kuollessa 21.2.1694.
Pso Johan Bröijer, rykmentin majoitusmestari, sittemmin Viipurin postimestari, k. 1657 ruttoon Viipurissa. 
Viipurin pormestarin Herman Bröijerin ja Agnes Tönnesdr Nylanderin poika [3]. 
Johan valtuutettiin Viipurin postimestariksi 1643. Sai samana vuonna lahjoitusmaat Ylisessä Satakunnassa ja Jääskessä.

ANNA, eli vielä 1690.
Pso 1637 krouvari Christian Winberg, k. ennen 1663 [4]. 
Hän toimi krouvarina jo 1630-luvulla ja muonakauppiaana vuoden 1657 sodassa.

Lähteet:
1. Släkten Stråhlman-Stråhlmann : anteckningar samlade av Lars-Erik Stråhlman [Helsingfors] : Lars-Erik Stråhlman, 2002. - 192, n. 180 s. (useina jaksoina) s. 2, taulu 4, y.o. teksti oma suora käännökseni.
[2] kuolinajat omia lisäyksiäni pohjautuen: Genos 43 (1972), s. 19-20, Georg Luther.
[3] Jully Ramsay, Frälsesläkter...s. 343 ja 482 sekä Tor Carpelan, Ättartavlor.. IV, s. 918.
[4] Kuolinaika: Genos 45 (1974)m s. 32, Göran Söderlund, lähteeksi ilmoitettu RA; 8643: 1058v; 8650: 931. 
 

Kristinan ja Katarinan appi :
Herman Bröijer (n. 1565-1633): Viipurin porvari ja pormestari. Kari Auranen, Sukuviesti 5/2000.



Taulu 28.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Peder Henriksson Stråhlman (äiti Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman, taulu 22). 
Kauppahuoneen palvelija, hospitaalin ja vaivaishuoneen vouti Viipuri (Bergholm: Stråhlman-suku). 
Kuollut haud. 5.12.1657 Viipuri. Syntynyt noin 1570. 
-Puoliso 1:o  Margareta Mårtensdotter Sarfve Stråhlman. 
Kuollut ennen 19.6.1616 då hennes mor begav sig till Viborg för att utreda hennes arv.. 
Vanhemmat: Martinus Henrici Sarfve ja Karin Mårtensdotter Poitz Sarfve.
-Puoliso 2:o 2. ? avio Brita. 

V. Lapsia: 

Margareta Peterintytär Stråhlman Hoppius. Kuollut 2.4.1673 Taulu 29 A.

Brita Peterintytär Stråhlman Winter. Kuollut 1692. 
Puoliso n. 1638 Viipurin raatimies Mårten Winter, h. 2. aviossaan. 

2. Anna Peterintytär Stråhlman Babbe Bernerus. Kuollut 1688 Viipuri Taulu 29 B.

Hans Pettersson Stråhlman. Kauppias, Viipuri . Kuollut 1690 ;haud. luostarikirkkoon. Taulu 30.


Taulu 29 A .TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Margareta Peterintytär Stråhlman Hoppius (isä Peder Henriksson Stråhlman, taulu 28)
Kuollut 2.4.1673 PÄIVITYSHISTORIA(Bergholm: Stråhlman-suku). 
-Puoliso 1. vih. 29.1.1651 Henrik Hoppius.
Syntynyt 8.10.1624. Kuollut 15.7.1695. Virolahden kappalainen, kirkkoherra (Bergholm: Stråhlman-suku). 

VI. Lapsi: 

Brita Henrikintytär Hopp (Hoppius). Syntynyt 28.1.1652. 
-Puoliso 26.12.1672 Filip Nsson Giösling. 



Taulu 29 B .TAKAISIN TAULULISTAAN
täydennystaulu  12.8.2002  PÄIVITYSHISTORIA

V. Anna Peterintytär Stråhlman Babbe Bernerus. (isä Peder Henriksson Stråhlman, taulu 28)
Kuollut 1688 Viipuri (Bergholm: Stråhlman-suku). 

-Puoliso 1:o  'tapperisven' Jakob Babbe, k. 1645 
-Puoliso 2:o Räisälän kirkkoherra Johannes Bernerus, k. n. 1679. 

Vrt. Bergholm - Berner suku:
'Johannes Bernerus. Kkha Räisälässä vv. 1667 ja 1679 välillä. 
Hänen leskensä, jonka nimeä ei tiedetä, kuoli Viipurissa 1688.'

Berneriana (Lupa 29.10.2005/Eero Berner)
http://users.kymp.net/p504345a/berneriana/Berneriana.pdf
- 1662 28,29/9 "Kirkkoherra Herra Johan Thomae valitti eräästä solvauksesta".
- 1663 18/2 "Kirkkoherra Johan pyysi korvausta hevosesta, jolta hänen renkinsä oli varomattomalla ratsastuksella katkaissut selän" tuodessaan kaksi hevosta Viipurista. - Kirkkoherra Johan pyysi, että rahvas (allmogen) rakentaisi uuden kirkon vanhan sijaan, jonka venäläiset polttivat. 
- 1665 12, 13/9 kirkkoherrra, hyvin oppinut Herra Johan valitti sitä, että hän ei ollut saanut viljaa eräältä talonpojalta. - Kirkkoherra Johan anoi, että hän saisi rahvaalta "yhden verran kuin muut kirkkoherrat etelä läänissä" (Söder lähnet). 
- 1666 26,27/2, Kirkkoherra Herra Johan Berner todistaa eräässä salavuoteus-asiassa (lägersmålssak).
- 1670 14,15/3 astui esille kirkkoherra, hyvin oppinut Herra Johan Berner ja valitti sitä, että Räisäläiset "hakkaamalla hävittivät (uthöggo) hänen metsänsä niin kauvan kuin se oli yhteinen ja jakamaton". 
-1670 26,27/8 "valitti Kaisa Heikintytär Kirkkoherra Johan Berneriä vastaan ei voivansa häneltä saada ansaittua palkkaansa. Asia lykättiin Consistorium ecclesiasticumiin. 
- 1671 20,21/3 "Sakotettiin Knuuti Niukkain Kaukolasta 3mk. vastaamattomuudesta kirkkoherralle täällä Herra Johanille muutamista tottelemattomuuden sanoista, jotka hän oli lausunut pastorin lähetille". 
- 1673 13,14/3 löytyy Bernerin 2/9 1669 antama todistus. 
- 1674 1,2/10 "Astui esille vaimo Gertrud Kuisma ja antoi todistuksen 22 p:ltä Maaliskuuta viime vuonna Herra Johan Berner Vainajan allekirjoittaman".
------------------- 
Viipurin Raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (Valtioarkistossa) luetaan 27/1 1686 m.m. seuraavaa:
Opstegh Rådman Babbe , begiärandes att honom måtthe een Arrest, oppå Arrendatoren Åke Olofsson å sin Moders hustru Brita (Anna) Peersdotter Stråhlmans wägnar förunnas, och deth af den orsak atth han icke betalt som han bordt, och åthskilliga gångor lofwat, den Vijn Spanmåhl, till dess Moder, för deth hon uthj sin Nådh Åhrs tijdh, effter sin Sahl. Mans Kyrckioheerdens dödh i Räisälä Församblingh, medh Kyrckewijn oppehållit; Och blef här oppå widh öfwerläggiande af denna begiäran Rådman Babben effterföljande Zedel bewiljadt. - Inspectoren Vählbetrodde Åke Olofsson blijf härmedh, medh Laga wijte förbudin, att förresa Staden, för än han sigh widh rådstugu Rätten förklarat, om dhe Beswär, dygdesamma hustru Anna Peersdotter Stråhlman emoth honom andragit, Angående hennes förmeente fordran: hvilket honom Inspectoren till effterrättelse. Wijborgs Rådhuus ut supra

VI. Lapsia mm. 

2. Gustaf Johanni Berner
Hollolan kirkkoherra 1688-, http://www.phnet.fi/hollolansrk/
Hollolan Pyhäniemen ratsutilojen omistaja. http://www.pyhaniemenkartano.fi/
s. noin 1650, k. maanpaossa Ångermanlandissa Noran seurak:ssa 9/2.1716 noin 60 vuoden ikäisenä 
Puoliso 1:o Anna Eosandra Berner, s. noin 1677, k. 1691 Hollola 
Puoliso 2:o vih. 29.2.1692 Hollola Anna Carstenia Berner Wigill, k. 2. aviossaan 1734 Hollola 

VII. Jälkeläiset, kts. Berneriana http://users.kymp.net/p504345a/berneriana/Berneriana.pdf



 

Taulu 30.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Hans Pettersson Stråhlman (isä Peder Henriksson Stråhlman, taulu 28)
Kauppias, Viipuri (Bergholm: Stråhlman-suku). 
Kuollut 1690 ;haud. luostarikirkkoon. 
-Puoliso 1:o porvari Jakob Strangin leski 
-Puoliso 2:oKatarina Sunikintytär Holst Stråhlman.
Syntynyt 1652. Kuollut poikansa luona 22.2.1730 Kerimäki (Bergholm: Stråhlman-suku). 
Isä Sunik Holst. 

VI. Lapsia: 

Margaretha Hansintytär Stråhlman.
Puoliso: Joonas Joonaksenpoika Schwindt.

Lapset: 
1. Johan Joonaksenpoika Schwindt, s. 1699. 
-Puoliso Jonas Jonasson Schwindt. 
2. Johan Hansson Stråhlman. Syntynyt 28.12.1672. Kuollut 13.4.1737. 
Kerimäen kirkkoherra (Bergholm: Stråhlman-suku). 
-Puoliso 1:o Katarina von Ehrenhoff Stråhlman.
-Puoliso 2:o  Anna Henrikintytär Poppius Brunnerus Stråhlman.
Syntynyt huhtikuussa 1681. Kuollut 27.7.1726 (Bergholm: Stråhlman-suku). 
Vanhemmat: Henrik Abrahaminpoika Poppius ja Elisabet Samuelintytär Reuter Poppius.
 -Puoliso 3:o 1727? Margaretha Timmerman Stråhlman. 

Taulu 31.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Samuel Hansinpoika Croell (äiti Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman, taulu 22). 
Viskaali Syntynyt noin 1600. Kuollut 1667. 
-Puoliso Gertrud von Euten Cröell. 

V. Lapsi: 

Anna Samuelsdotter Croell Herkepaeus.
Syntynyt 1631. Kuollut 1689. Taulu 32.



 

Taulu 32.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Anna Samuelsdotter Croell Herkepaeus (isä Samuel Hansinpoika Croell, taulu 31). 
Syntynyt 1631. Kuollut 1689. 
-Puoliso Lars Laurentii Herkepaeus. Taipalsaaren  kirkkoherra 1659-1673. 

VI. Lapsi: 

Anders Herkepaeus. Kirkkoherra, Pälkjärvi. Kuollut 14.2.1705 Venäjä. 
-Puoliso Elisabet Schultz Herkepaeus. Syntynyt noin 1660. Kuollut 24.12.1751 Kurkijärvi, Lampis. 


Taulu 33.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Catharina Hansdotter Croell Schmidt (äiti Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman, taulu 22). 
Kuollut 1650 Viipuri (Palme 1341). 
-Puoliso Hans Hansson vanh. Schmidt. Raatimies, Viipuri 1626 (Palme 1340). 
Isä Hans Schmidt. Elää 1626. 

V. Lapsia: 

Henrik Hansinpoika Schmidt. Kuollut 1697 Viipuri. Kauppias, raatimies, Viipuri. Taulu 34.

Hans Hansson nuor Schmidt. Kuollut 1688 Viipuri. Kauppias ja pormestari Viipurissa. Taulu 35.


Taulu 34.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Henrik Hansinpoika Schmidt (äiti Catharina Hansdotter Croell Schmidt, taulu 33)
Kuollut 1697 Viipuri. Kauppias, raatimies, Viipuri. 
-Puoliso 1666 Viipuri Margareta Mårtenintytär Mums Schmidt. Kuollut 1704 Viipuri. . 
Vanhemmat: Mårten Mårtensson Mums ja Ingeborg Petersdotter Ruuth Mums. 
Viite: Genos 36(1965), s. 1-15 ; Georg Luther: Familjen Mums och dess släktförbindelser 
Linkki: http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm

VI. Lapsia: 

Beata Henrikintytär Schmidt Ristelius Helsingius. 
Syntynyt . 16.3. 1676 Viipuri, k. 4.3. 1730 Porvoo. 
-Puoliso 1:o 26.7.1694 Viipuri Per Benedicti Ristelius. 
Viipurin Siikaniemen kirkkoherra 1684-1685. 
Vanhemmat: Benediktus Ristelius ja Katarina Bjugg, elää 1695. 
Perin 1. vaimo Margareta Reuter, taulu 38.

-Puoliso 2:o 25.3.1696 Viipuri Georg Marcuksenpoika Helsingius. 
Syntynyt s. 1662, k.1741 Porvoo. (Palme 334). 
Viipurin kimnaasi lehtori, Siikaniemen kirkkoherra 1684-1695., Mikkelinkirkkoherra, 
Tuomiorovasti, Porvoo; HELSINGIUS-suvun savolaisen haaran kantaisä. 
Vanhemmat: Marcus Georgii (Markus Yrjönpoika) Helsingius k. 1678  ja Elisabet Holst Helsingius. 
 

Lapsia: 

Elisabet Georgentytär Helsingia Alopaeus.
Puoliso 1:o : 24.6. 1712 Porvoo, pappila Johan Magnuksenpoika Alopaeus Maisteri Mikkelissä, k. 1713 Mikkeli. 
Vanhemmat: Magnus Magnuksenpoika Alopaeus, k. 12.12. 1692 ja 
Brita Johansdotter Fabritius, s. n.1651, k. 16.12. 1741 Puumala. 
Puoliso 2:o Michael Fant, prosten i Alfa

Mårten Helsingius, k. 1733, konsist notarie i Borga-Henrik Helsingius (1703-1757) 
oli Akianderin mukaan aviossa sisarentyttärensä Kristina Katarina Fantin kanssa 
Vanhemmat Michael Fant ja Elisabeth Helsingius

Georg Helsingius, pastor i Rantasalmi k. 1764, 
puoliso Ulrika Vargentin

Johan Helsingius,
amanuens vid Kongl. bibliotheket i Stockholm, stadssekreterare i Helsingfors

Gustaf Helsingius,
maheseos docens i Abo-Daniel Helsingius (1717-1774), kongl.sekreterare i Stockholm, ogift

Margareta Helsingius Rahling
puoliso Johan Berndt Rahling

Katarina Helsingius Nylander, 
puoliso Johan Nylander (1698-1761) 

Katarina Henriksdotter Schmidt Gråå Sutthoff. f. n.1667, d. 1723. 56 år.
-Puoliso 1:o Johan Jr Gråå. Kuollut 1701. Pyhtään kirkkoherra. 
-Puoliso 2:o Henrik Hansson Sutthoff.  handlande, begravd 19.5. 1710.

Barn:
1. Hans Sutthoff, f. 1686.
2. Margareta Sutthoff, f. 1688.
3. Katarina Sutthoff. 
Gift: Henrik Rosenius. 
Föräldrar: LaurentiusRosenius, d. 1705/6 och Elisabet Helsingius.
4. Hans Henrik Sutthoff, f. 1702, d. 5.6. 1719.
5. Maria Sutthoff, f. 1705. nämnes gift i Narva 1724.
Lähteenä kirja: J.W.Ruuth: Viborgs stads historia. Helsingfors 1906. (JPe)


Gustaf Henrik Henriksson Schmidt. 
-Puoliso Katarina Freidenfelt Schmidt. 

Hans Henriksson Schmidt. Kuollut 1729. 
-Puoliso Margareta Petersdotter Ruuth Schmidt. Syntynyt 1689. Kuollut 27.10.1759. 
Vanhemmat: Peter Petersson Ruuth ja Margaretha Nsdotter Seseman Ruuth. 





Taulu 35.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Hans Hansson nuor Schmidt (äiti Catharina Hansdotter Croell Schmidt, taulu 33).
Kuollut 1688 Viipuri. Kauppias ja pormestari Viipurissa. 
Sanottiin olleen sukua puolen kaupungin kanssa ja riidoissa toisen puolen kera.. 
-Puoliso Beata Petersdotter Ruuth Schmidt. Syntynyt 1639 Viipuri. Kuollut 1679 Viipuri. 
Vanhemmat: Peter Bertilsson Ruuth ja Margareta Holtenborg Ruuth. 

VI. Lapsia: 

Maria Hansdotter Schmidt Alopaeus. Kuollut 1777. 
-Puoliso Frans Magni Alopaeus. Syntynyt 13.4.1708 Viipuri. Kuollut 16.5.1769 Viipuri. Kauppias, Viipuri. 
Vanhemmat: Magnus Maununpoika Alopaeus ja Katarina Fransintytär Frantze'n Alopaeus. 

Anna Hansdotter Schmidt Wallerian. Kuollut 1697 Viipuri. 
Puoliso: 4.3. 1690 Viipuri msk Bengt Wallerian postimestari, s.  (n.1665), k. 1739 Viipuri. 
Vanhemmat: Wallerian Wallerianinpoika, k. 1667 Viipuri ja Anna Maria Boom.
Lapset: 
1. Carl Wallerian, s. 3.10. 1694 Viipuri. 

Katariina Hannuntytär Schmidt Carstenius. Kuollut 1705. 
Puoliso: 26.8. 1645 Henrik Henrikinpoika Carstenius Viipurin hiippakunnan piispa 1679, 
s. 25.5. 1612 Helsinki, k. 6.5. 1683Viipuri. 
Vanhemmat: Henrici Fredriksson Carstens, k. 1614 ja Anna Johanna Henricsdotter Wittingius.

Lapset: 
1. Petrus Henrici Carstenius, s. 1646/47 Porvoo?. 
2. Katarina Carstenius Munck. 
Puoliso: 1673 Johan Munck kapteeni. 
3. Anna Heikintytär Carstenius Fremling, s. 1660 Viipuri, k. 1715 Viipuri. 
Puoliso:Per Fremling Viipurin oikeuspormestari. 

1.9.2001 / http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/carsten/pafn05.htm
Heikki Heikinpoika Carstenius
     1600-luvun loppupuoliskolla Viipurin hiippakunnan piispoina toimineista seitsemästä kirkonmiehestä viisi oli syntyperältään ruotsalaisia. Vain kaksi     piispaa oli syntynyt Suomessa ja heistätoisella, Helsingin pormestarin pojalla Henricus Henrici Carsteniuksella, oli jo takanaan lähes 50 vuoden     pituinen virkaura seurakuntapappina ja koulumiehenä Suomen itäisessä hiippakunnassa,kun hänet 1679 nimitettiin 67-vuotiaana raihnaana     vanhuksena tämänhiippakunnan esipaimeneksi. Helsingissä syntynyt Carstenius kuului porvarissukuun, jonka juuret ovat Pohjois-Saksassa.     Hänen isoisänsä oli todennäköisesti muuttanut Lyypekistä kauppiaaksi Stralsundiin ja1610-luvun puolivälissä kuollut isä lienee tullut     PommeristaTallinnan kautta vanhaan Helsinkiin, jonka porvarina hänet mainitaan1577, raatimiehenä 1590 ja pormestarina vuodesta 1606     lähtien.Piispan äiti Anna Henrikintytär oli suomalaista sukujuurta, Helsinginkirkkoherran Henrik Vitikan eli Witticiuksen tytär. Henricus     HenriciCarstenius oli aloittanut koulunkäyntinsä kotikaupungissaan 1620.Helsingistä hän oli siirtynyt koululaiseksi Tallinnaan ja sieltä 1629Turun     katedraalikouluun. Pappisvihkimyksen jälkeen hän lähti 1632piispa Isak Rothoviuksen kehotuksesta Saksan yliopistoihin     opintojaantäydentämään ja kävi ainakin Rostockissa ja Wittenbergissä, jossahänen opettajanaan oli muun muassa jyrkän ortodoksisen     suuntauksenjohtaviin teologeihin kuuluva Johann Hülsemann. Carsteniuksenopintomatka keskeytyi 30-vuotisen sodan rauhattomuuksien takia,     ja1634 hänet kutsuttiin suunnitteilla olleen Viipurin lukion logiikanja fysiikan lehtoriksi. Lukion toiminnan alkamisen lykkäännyttyäCarstenius siirtyi     seurakuntapapiksi ja toimi ensin virkaa tekevänäkirkkoherrana ja vuodesta 1635 kappalaisena Turussa, kunnes hänetkeväällä 1639 valittiin     Porvoon kirkkoherraksi seurakuntalaistenyksimielisellä kannatuksella. Valtakirjan kirkkoherran virkaan hänsai 31.7.1641. Seurakuntaviran     ohessa Carstenius jatkoi opintojaan.Hänen filosofian alaan kuuluva väitöskirjansa valmistui huhtikuussa1653 ja kirkkoherra promovoitiin     priimuksena maisteriksi Turussatoukokuussa samana vuonna. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisimerkittävimmän teoksensa, Jeesuksen     ristillä lausumiin sanoihinkohdistuvan ruotsinkielisen hartauskirjan Cantio cygnaea, jostamyöhemmin 1600- ja 1700-luvulla otettiin uusia     painoksia ja jokailmestyi myös suomenkielisenä käännöksenä 1667. Porvoon kirkkoherranaCarstenius näyttää olleen erittäin pidetty ja     arvostettu. Kirkkoherra"piti uskollisesti huolta kirkon tuloista ja oikeuksista Porvoossa",oli miehuutensa päivinä väsymättömän uuttera työssään,     mutta häneltäriitti silti kiinnostusta puhtaasti maallisiinkin asioihin janiissäkin hänen arvostelukykyynsä luotettiin. Sovinnollisenmielenlaatunsa ja     "nöyrämielisyytensä" takia Carstenius tuli hyvintoimeen erilaisten ihmisten kanssa, jopa niin hyvin, ettäkaupunkilaiset kysyivät kirkkoherransa     "hyviä neuvoja" lähes kaikissatärkeissä asioissa, jopa pormestaria valittaessa. Kun Carsteniussitten Viipurin maistraatin ja porvariston pyynnöstä     itseaktiivisuutta asiassa osoittamatta nimitettiin Viipurintuomiorovastiksi 9.2.1667, porvoolaiset olivat hyvin pettyneitä jatyytymättömiä     Kuninkaallisen Majesteetin päätökseen. Carsteniusitsekin - joka tosin oli jo 1650-luvulla kahdessa edellisessäkirkkoherranvaalissa saanut     viipurilaisilta kannatusta - oli nytilmeisen haluton muuttamaan Porvoosta ja hänen onnistui viivyttääuuteen virkaan siirtymistään yli kahdella     vuodella. Hänen virallinenvirkaanastumispäivänsä Viipurissa oli 1.5.1669, mutta kuninkaannimenomainen käsky, että Carsteniuksen oli     muutettava uuteenvirkapaikkaansa, on päivätty 19.3.1670. Tuomiorovastin viran ohessaCarstenius oli mainitusta vuodesta lähtien myös Viipurin     lukionensimmäinen teologian lehtori. Lukion rehtorina hän toimi 1672 ja1676. 

Carsteniuksen elämänvaiheiden kuvaajat ovat ylistäneet     hänenintoaan ja vakavuutta, millä hän hoiti kutsumustaan Viipurintuomiorovastina. Todisteeksi on esitetty tuomiorovastin mittavasaarnatoiminta,     suuri määrä viikkosaarnoja erityisesti Vanhantestamentin teksteistä. Teologian lehtorin virkaan kuulunut lukionkristinopin opetus ei sen sijaan     näytä olleen ongelmatonta, vaanikääntyneellä tuomiorovastilla oli jo Petrus Brommiuksen piispanaollessa ilmeisiä vaikeuksia saada aikansa     riittämään opettajanvirkavelvollisuuksien hoitamiseen piispaa tyydyttävällä tavalla.Viipurin piispanistuimen tultua avoimeksi vain kuutisen     vuottapiispana olleen Abraham Thauvoniuksen kuoltua tammikuussa 1679hiippakunnan tuomiokapituli ehdotti tämän seuraajaksi     ensisijaisestituomiorovasti Carsteniusta ja toisella sijalla Muolaan kirkkoherraaArvid Forstadiusta, koska molemmat osasivat maan kieltä ja     olivatperehtyneet paikallisiin oloihin. Turun piispa Johannes Gezeliusvanhempi puolestaan piti sopivimpana virkaan     Inkerinmaansuperintendenttiä Petrus Bångia, joka myös oli suomenkielentaitoinen. Tällä kertaa tuomiokapitulin ensisijainen ehdokas saikorkean     esivallan hyväksynnän, ja Carstenius nimitettiin Viipurinpiispaksi 30.4.1679. Myöhemmin samana vuonna hänet vihittiinpiispanvirkaan Turun     tuomiokirkossa. Ilmeisesti jo pitkäänterveysongelmista kärsinyt Carstenius ei enää lähes 70-vuotiaanakyennyt paljon liikkumaan tarkastuksilla     laajassa hiippakunnassaan,ja muutenkin hänen työkykynsä näyttää olleen varsin heikko. Hänentoimittamistaan piispantarkastuksista on tietoja     vain Virolahdelta jaSäkkijärveltä 1679 sekä Uudeltamaalta ja Hämeestä 1680, jolloinpiispa kävi Orimattilassa ja Valkealassa sekä     entisessäseurakunnassaan Porvoossa. Valtiovaltakin tuli pian vakuuttuneeksi,että Viipurin hiippakunnan johtoon tarvittiin pikaisesti     uusitarmokas mies, ja niin päädyttiin sellaiseen tuon ajan oloissa hyvinpoikkeukselliseen ratkaisuun, että piispa vapautettiin vanhuuden     jaraihnauden takia kokonaan viran hoidosta ja hänen sijaisekseenmäärättiin 8.3.1681 Turun piispan aiempi ehdokas, superintendenttiBång,     josta Carsteniuksen kuoltua tuli välittömästi Viipurin seuraavapiispa. Carstenius säilytti kuitenkin kaikki virkaansa kuuluneetpalkkaedut 6.5.1683     tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Carsteniuksenhautajaisissa kolminaisuudenpäivänä samana vuonna pitämässäänruumissaarnassa piispa     Bång kuvaili ajan tyyliin edesmennyttäedeltäjäänsä, paitsi hurskaaksi ja nöyrämieliseksi oppineeksi, myösvakaaksi ja rehelliseksi     kunnianmieheksi, joka "oli puhunut suullaansen, mitä sydämessään oli tarkoittanut". Suoraluontoisena ja samallasovinnollisena ja ihmisten     parissa viihtyvänä seurakunnanpaimenenaCarstenius oli niin pidetty ja arvostettu, että hänet vanhuksenakorotettiin piispanvirkaan, jota hän ei     enää jaksanut hoitaa.Luterilaisen ortodoksian ajan seurakuntapapistomme parhaimmistoon hänepäilemättä kuuluu. 

Kyösti Väänänen
 

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. 
M. Akiander, Herdaminne förfordna Wiborgs och nuvarande     Borgå stift I-II. 1868 - 1869; 
K. A.Appelberg, Carstenius, Heinricus. - Finsk biografisk handbok I. 1903;
H. Grönroos - A.-C. Nyman, Boken i     Finland. 1996; 
T. Hartman, Borgåstads historia I. 1906; S. Heininen, Täydennyksiä isoavihaaedeltäneen ajan piispan- ja     rovastintarkastusluetteloihin // SuomenKirkkohistoriallisen Seuran vuosikirja 64-67. 1977; 
Helsinginkaupungin historia I. 1950: E. E. Suolahti,     Vantaan Helsinki;
Historiallisia tutkimuksia J. R. Danielson-Kalmarin kunniaksi hänentäyttäessään 70 vuotta. 1923: J. R. Koskimies, Pappien     osuustieteelliseen ja sivistykselliseen työhön Suomessa, varsinkin 16- ja17-sataluvuilla; 
F. W. Kantzenbach, Orthodoxie und Pietismus. 1966;T.     E. Karsten, Karsten, Carstens. - Släktbok II. 1933; 
E. Lehtinen,Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla. 1961; 
P.Lempiäinen,     Piispan- ja rovastintarkastukset Suomessa ennenisoavihaa. 1967; 
I. Mäntylä, Porvoon kaupungin historia II. 1994; SBL7. 1927: A. R. Cederberg,     Henricus Henrici Carstenius; 
C. H.Strandberg, Åbo stifts herdaminne I. 1832. 



Taulu 36.TAKAISIN TAULULISTAAN

IV. Elisabeth Hansdotter Croell Ruuth Vogel (äiti Anna Påvelsdotter Juusteen Croell Stråhlman, taulu 22).

-Puoliso 1:o Jakob Bertilsson Ruuth. Rådmannen i Viborg.. Syntynyt 14.7.1595. Kuollut 19.1.1629. 
Vanhemmat: Bertil Pehrsson Ruuth ja Kristina Enevaldsdotter. 

-Puoliso 2:o Johan Nsson Vogel. Handladen (Ramsay). 

V. Lapsia: 

1. Barthold Jakobsson Ruuth. Kuollut 1681. Viipurin pormestari. 
1. Hans Jakobsson Ruuth i Finland nr 125. Viipurin raatimies. Kuollut 1657. Taulu 37.
2. Margareta Johansdotter Vogel Reuter. Kuollut 1719 Viipuri. Taulu 38.

Genos 49(1978), s. 113-116: Jakob  Ruuths släktanteckningar
Translator LOVE KURTÉN, Helsingfors

Selostus
Jakob Ruuthin sukumuistiinpanot. Barthold Ruuthin Ruotsissa säilyneestä arkistosta löytyy Viipurin raatimiehenJakob Bertilinpoika Ruuthin (1595 -1629) muistiinpanoja suvustaan. Ne täydentävät J. W. Ruuthin tietoja Jakobinisän perheestä Ramsayn teoksessa Frälsesläkter ja osoittavat, että siinä mainitut Göran Ruuth ja Brita Bertilintytäreivät kuuluneet tähän perheeseen. Muistiinpanoissa kerrotaan myös Jakobin äidinisän, Viipurin kirkkoherranEnevaldus (eli Theobaldus) Sigfridin (k. 1570) sukuperästä, mutta tiedot siitä eivät voi olla täysin oikeita. Hänenisänsä oli Sigfrid Larsinpoika Helsingin pitäjän Sötskogin (Seutulan) kylässä ja hänen äitinsä KerstinRagvaldintytär kuului Sjundbyn sukuun. Enevalduksen veli Anders Sigfridinpoika (eli 1585) peri isänsä tilanSötskogissa, Näiden veljesten sisar Gertrud Sigfridintytär oli Pyhtään kirkkoherran Henricus Jacobin (k. n. 1591)vaimo.

 Jacob Ruuths släktanteckningar
Translator LOVE KURTÉN, Helsingfors

I Barthold Ruuths arkiv, vol. 24 (mikrofilm FR 487) ingår i original och senare avskrift släktanteckningar som gjortsav rådmannen i Viborg Jakob Bertilsson Ruuth, död 1629. De innehåller inte bara en mängd kompletterande dataom Jakob Ruuths syskonkrets och föräldrar, utan också några överraskande och hittills förbisedda uppgifter ommorfaderns, Enevaldus Sigfridis, härstamning. I sak är bägge exemplaren av samma innehåll fastän deortografiskt skiljer sig från varanda. Avskriften, vars text framträder tydligare på mikrofilmen, har följande lydelse:

"Min Saligh Murekiär Christina Envalds dotter födhes thedh åhredt 1567 här I Wijborgh. Hennes fahr Herr Enevaldh ellerTheobaldus Sigfridi, som haffuer först waridt Scholmestare och Sädhan kyrckieherden här I Wijborgh, der han bodhe Schulenoch församblingen Gudschligen och berömligen uthi een Rundt Tijdh förestådh hafwer. Han hafwer waridt Bördigh aff Sötschubij iHellsingh Såcken, den Nambn kunnige Stådthollerens här upå Wijborgh Jacob Henrichssons till Sijnnbij Sijsterson, hwilken bleffbördigh på Synnbij Uthi Sijnnbij Såcken i Råssborgs lähn, der ifrån och hennes fadher Sijster Hustru Gertrudh saligh HerHindrikes uthi Pijtus uthkommen war. Hennes Moder wahr Anna Larsdotter Teitt af Pernå Såcken uthaff den hederligen slechtensom ähr nucksamth kunnicht. Hafwer hon och hafft 5 Sijskon hon den Siete 2 Söner och 4 döttrar, af hwilken de 5 i pestilentiensom då war afsomnadhe är och hon allena Igenblefuen huilken sedhan upå sitt femtondhe åhr då man skref 1582 denn Edle ochWälbördige Bertill Person Ruuth thill Echtte hustru är worden geffen, dher dhe nu wedh Pass 38 Åhr kärligen och wälltillsammans hafwa lefuat och afladh 4 söner och Een dotter tillhopa. Och då Wår Herre kalla min S. Murkär war hon 53 åhrgammal och då schreffs 1620 den 4 August om Mårgon millan Ett och Thu. Gundh förlähne henne Een Christeligh Upståndelseuppå den Ötersta dagen. Uppå siuende Åhredt effter min S. Murkärs Brijlop är min Brodher Johan födh tha man schreff 1589 ochthre åhr ther effter ähr min Syster Anna födh då man schreff 1592 Och tre åhr dher effter är jagh född thå man skreff 1595 ottådagar före Jacobi dagh, upå en fredagh klåckan 6 om Mårgon, och tre åhr der effter ähr min bror Petter Ruuth fött thå mansckreff 1598 och tree Ahr ther effter är min broor Enewaldh Ruuth fött thå man schreeff 1601.
Min Saligh Murekes Lickh Predikan giurdh Ehrwürd. Herren Magister Oloff Elimeus.
Thesse effter schriffne bårå min S. Murkär till hennes Legerstadh: Herman Böcke, Berent Piper, Hans Rooth, Hans Strolman,Paulus Strålman, Tielman Hobers, Bertill Jöransson och Hans Tesch.
NB. Saligh Murs Bellte som min far gaff ott migh vough 41 lådh föruthan ledher och der wahr 11 Stijcken."

I avskriften finns ytterligare två tillägg, som saknas i orginalexemplaret: "Min sahl. Faar Faars Liehpredikan hafwerwarit ... Obiit Ao 1630 effter Michaeli Måndag Morgon" och "Min sahl Fadhers Liechpredikan hafwer warit... ObiitA:o 1629 den 19 januarius om Mondagz Natten emoot Tisdagen emoot Morgon." Här kan naturligtvis inte JakobRuuth vara skribenten, tilläggen måste ha gjorts av något av hans barn.
Nedanstående tabell återger anteckningarnas genealogiska innehåll:

Uppgifterna om årtal och data är nästan genomgående nya. Eftersom Jakob Ruuth bland syskonen nämnervarken Göran eller Brita, måste de tydligen strykas ur tab. V av utredningen i Frälsesläkter.
Det finns ingen anledning att betvivla riktigheten i upplysningarna om syskonen och föräldrarna. Däremot kannaturligtvis minnesfel eller missuppfattningar förekomma i uppgifterna om mera avlägsna släktled. Oriktigtförefaller påståendet att Jakob Henriksson "blev bördig på Sjundby" - i själva verket härstammade han ju från denhelt anspråkslösa frälsegården Kalmusnäs i Kimito, och då han föddes ägdes Sjundby ännu av hans morbrorHenrik Ragvaldsson. Den vedertagna utredningen av Jakob Henrikssons släkt ger intet stöd åt uppgiften attståthållaren haft en svåger Sigfrid som kunde ha varit far till Enevald Sigfridi. Framställningen i Frälsesläkter ärvisserligen delvis felaktig: hustru Elin i Sarvvik var inte syster till Jakob Henriksson utan till dennes kusin LasseHenriksson, Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå och Bertel Henrikssons hustru, sommåste ha varit född på 1520-talet, kan inte ha varit dotter till Enevald Sigfridi.[1] Det sistnämnda misstaget, somJully Ramsay i likhet med de två föregående citerat ur Palmskölds samling på svenska Riddarhuset, tyder på attupphovsmannen till denna äldre källa varit medveten om att Enevald på något sätt var befryndad medSjundbysläkten och därför placerat honom på ett "ledigt" ställe i släkttabellen. Men han är uppenbarligen inte heller,som Jakob Ruuth menar, systerson till Jakob Henriksson.
Däremot har Jakob Henriksons moster Kerstin Ragvaldsdotter varit gift med en Sigfrid i Sötskog (Sjöskog) och idet äktenskapet haft en son Anders Sigfridsson och en till namnet okänd dotter. Denna uppgift hos Palmsköldkompletteras av Brenner, som har utrett att Kerstin var gift två gånger, först med Sigfrid Larsson och därefter meden Jakob, i vilket senare äktenskap hon hade sonen "Hans Jakobsson i Helsinge".[2]
Anders Sigfridsson påträffas redan i den äldsta jordeboken och finns omnämnd i fogderäkenskaperna ännu år1585. Hans hemman var stort - 22 alnar - och välbärgat: taxerad för hela 270 mark kommer Anders Sigfridsson iSötskog på tredje plats i 1571 års silverkskatteregister över Helsinge. I en inlaga år 1623 förklarar hans sonsonkorpralen Matts Thönneson att "hans förfäder av framfarna konungar förvärvat i Söteskog en gård (och i Ripuby engård) i Helsinge", men breven hade förkommit i ryske fejden.[3] Socialt och ekonomiskt hade släkten en sådanställning att en bror till Anders Sigfridsson, Enevaldus Sigfridi, kan tänkas ha blivit präst och en syster, GertrudSigfridsdotter, gift med en prästman. Och här måste de båda syskonen placeras om man alls tillmäter JakobRuuths utsago någon trovärdighet, ty på annat sätt kan de inte förenas med Sjundbysläkten.
En omständighet som onekligen talar för framställningen i släktanteckningarna är att endast den kan förklara varförden med Sjundbysläkten likaså lierade Erik Arvidsson kallade Sigfrid Henriksson Sarfve "min frände"[4] ; Sarfveskulle ju ha varit dotterson till Kerstin Ragvaldsdotter på Sjundby. Och av samma orsak kunde Henrik OlofssonStubbe, Sarfves systerson, kalla Ture Stålarms döttrar "mina förvanter".[5]
Egentligen behövs bara en lätt retuschering av Jakob Ruuths hågkomster för att göra dem helt logiska: han bordeha kallat Enevald Sigfridi "Jakob Henrikssons syskonbarn", inte systerson. I tabellen ovan skall således N.N.Henriksdotter bytas ut mot Kerstin Ragvaldsdotter. Att Jakob Ruuth gör denna förväxling i en generation fyra ledtidigare än hans egen är ursäktligt. Kronologiskt kan resonemanget väl försvaras: Anders Sigfridsson är redan år1542, tydligen som helt ung man, skriven för gården i Sötskog, och den förmodade brodern Enevald omtalasförsta gången som prästman/skollärare 1543. Rent geografiskt kan också systern Gertrud Sigfridsdotter inpassasi sammanhanget. Hennes man Henricus Jacobi ägde en gård just i Viborg, där Enevaldus Sigfridi levde ochverkade. Och slutligen förklarar denna släktskap varför Enevald sägs vara "af adel".[6]

[1] GSA 37, Jarl Gallén, Spårar och Silfverspårar, ss. 215-216.
[2] Alf Brenner, Sjundeå sockens historia II s. 30.
[3] RA 3623:27.
[4] Genos 1974, Sarfve, s. 6.
[5] RA Karelska lagsagans dombok ä 1:30 v.
[6] Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 356.



Taulu 37.TAKAISIN TAULULISTAAN

V. Hans Jakobsson Ruuth i Finland nr 125 (äiti Elisabeth Hansdotter Croell Ruuth Vogel, taulu 36)
Viipurin raatimies. Kuollut 1657. 

-Puoliso 2. avio . Sigrid Henriksdotter Careel Ruuth Wassenius. Kuollut 1675. 
Vanhemmat: Henrik Jönsson Careel ja Barbara Pedersdotter Plagman Careel Tallberg. 

VI. Lapsia: 

2. Barbara Hansdotter Ruuth Freses. 
2. Jakob Hansson Ruuth. Kuollut 1728. Tervakomppanian kirjanpitäjä Tukholmassa. 




Taulu 38.TAKAISIN TAULULISTAAN

TAULU päivitetty 3.4.2003: PÄIVITYSHISTORIA

V. Margareta Johansdotter Vogel Reuter (äiti Elisabeth Hansdotter Croell Ruuth Vogel, taulu 36). 
Kuollut 1719 Viipuri. 

-Puoliso Samuel Laurentii Reuter. Viipurin Siikaniemen kirkkoherra. Kuollut 1679 Viipuri. 
Viite: Kyösti Väänänen: Herdaminne för Ingermanland I. 
Vanhemmat: Lauri Pietarinpoika Reuter ja Elisabet Yrjöntytär Lassila Reuter.
Linkki Pälkäneen Äimälän Lassilaan: http://www.mesterton.net/eila.htm(30.3.2008)

VI. Lapsia: 

Elisabet Samuelintytär Reuter Poppius. 
-Puoliso 1. vih. Henrik Abrahaminpoika Poppius.
Sakkulan kirkkoherra 1682. Nevanlinnan kirkkoherra. Juvan rovasti 1700.. 
Syntynyt 1649 (Bergholm/Poppius Taulu 2.). Kuollut 9.11.1730. 
Vanhemmat: Abrahamus Nicolai ja Anna. 
Viite: Kesävaara, Helena: Släkten Poppius / Poppius suku. 1998.

Margareta Samuelsdotter Reuter Ristelius. 
-Puoliso Per Benedicti Ristelius. Viipurin Siikaniemen kirkkoherra 1684-1685. 
2. pso Beata Schmidt, taulu 34.
Vanhemmat: Benedictus Ristelius ja Katarina Bjugg . Elää 1695. 
Viite: Genos 26(1955), s. 81-85; Yrjö Hormia:  Ristelius 
Linkki: http://www.genealogia.fi/genos/26/26_81.htm

Karin Catharina Samuelsdotter Reuter Sidensnöre Dannenberg.
Kuollut leskenä jälkeen 30.3.1725. 
-Puoliso 1:o vaimon 1. avio Zacharias Sidensnöre. 
Sakkolan kappalainen -1700. Liperin kirkkoherra 1700-1711.. Kuollut 1711. 
Viitteitä: 
Suur-Liperin historia. Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut. Akiander M. Herdaminne. 
-Puoliso 2:o vaimon 2. avio jälkeen 1712 Georgius Dannenberg. 
Liperin kirkkoherra 1711...(vankina Inkerinmaalla 1713-1721) -1724; Inkereen kirkkoherra.. 
Porvarin poika? synt. viimeistään noin 1680 Viipuri. Kuollut 4.8.1724 Libelits. 
Viite:  Genos 39(1968), s. 100-101 Anita Tuurala:    Ancherus - Paulinus 
Linkki: http://www.genealogia.fi/genos/39/39_100.htm
Viite: Kyösti Väänänen: Herdaminne för Ingermanland I. 

Helena Samuelsdotter Reuter Dykander 
1. puoliso: Johan Dykander, Inspehtoori. 
2. puoliso: Nils Abrahaminpoika, Rykmentinkirjuri. 

Anna Samuelsdotter Reuter.
Puoliso: Hans Ottenpoika, Äyräpään nimismies. 

NN Samuelsdotter Reuter Falck
Haud. 20.12.1704 Viipuri 
Puoliso: Gustaf Wilhelm Mattsson Falck, k. 1733. 
Rykmentinkirjuri, peri Hollolan Messilän kartanon. 
Vanhemmat: Matthias Eriksson Falck ja Maria Davidsdotter Reid.
Viite: Genos 43(1972), s. 102-111; Henrick Falck: Släkterna Falck i Hollola 
Linkki: http://www.genealogia.fi/genos/43/43_102.htm
Linkki: Messilään http://fi.wikipedia.org/wiki/Messil%C3%A4n_kartano
Linkki: Hollolaan: http://www.hollola.fi/
 

 

TAKAISIN ALKUUN