http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polv.html  
6.6.2002 tarja laaksonen tarlaa@netti.fi
 

  TAKAISIN TAULULISTAAN
 PÄIVITYSHISTORIA


Taulu 1.

I. PEDER Nsson JUUSTEEN.  Pietari Juusteen. Pekko Juustinen.
Suurkauppias,porvari,Viipuri. Syntynyt noin 1470. Kuollut Viipurissa raivonneeseen ruttoon 1530. 
Omisti Juustila- talon Viipurissa mustainveljesten luostarin äärellä. Kadun nimi oli vielä keväällä 1944 Juusteeninkatu. 
Lisäksi omisti Juustilan tilan Viipurin pitäjässä.
 

Professori Kustavi Grotenfeltin (1861-1928)
Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa 6.3.1917 pitämästä esitelmästä:
"Piispa Paavali Juustenin jälkeläisistä" (Esitelmä julkaistu Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa I (1917)
"Juustenin suku on Suomen huomattavimpia uudenajan alussa. Polveutuen arvokkaasta v.1530 kuolleesta Viipurin porvarista Pekko Juustisesta (nimimuoto Pekko on tavallinen Petrus, Pietari-nimien vastine Viipurin kaikkein vanhimmissa porvarisluetteloissa), antoi tämä suku mainitun vuosisadan lopulla Suomelle yhdelle mainion piispan ja yhden amiraalin, puhumatta muista kirkon, hallinnon ja sotalaitoksen palveluksessa olleista jäsenistä. . . . . . . . " (Viite:Sukututkijat-postilista)


 -Puoliso N. Nsdotter N. Juusteen.Kuollut ruttoon 1533 Viipuri. 

II. Lapsia:

Jöns Pedersson Juusteen.
Isänsä työn jatkaja,Viipurin Raatimies. Kuollut 1566. Taulu 2.

Severin Söfring Pedersson Juusteen.
Hauhon kirkkoherra 1541-1578; Syntynyt noin 1500 Viipuri. Kuollut noin 1578.  Taulu 4.

Påvel Pedersson Paavali Pietarinpoika  Juusten. Suomen Piispa,Turku. Aat. 1573 . 
Syntynyt porvarille 1516 Viipuri msk. Juustila. Kuollut 22.8.1576 Turku, begr. i domkyrkans högkor. Taulu 20.

Brita Pedersdotter Juusteen Bjur. Porvarin tytär Viipurissa Viipurin pormestarin puoliso. 
-Puoliso Henrik Nsson Bjur. Viipurin pormestari 1540-60. (Ramsay). 

Hintz Pedersson Juusteen. Porvari. Viipuri. (Kerkkonen; ei Ramsayssa.). 
-Puoliso  Ingrid N. Juusteen. 

PÄIVITYS 9.6.2002
Viipurin historian  liitte/Gunvor Kerkkonen, on lisäys Juusteenin perheeseen suhteessa Ramsayn tietoihin. 
Perheen ilmeisesti vanhin poika oli Hintz, joka häviää Viipurista 1530-luvulla. Hintz:n vaimon nimeksi Kerkkonen tietää Ingridin. 
Hintz siis oli perheen porvari tuossa 1520-1530 lukujen taitteessa, ja hänen jälkeensä porvariksi tuli Jöns Kerkkonen on myös selvitellyt näiden Viipurilaisten porvarien yhteysmiehiä talonpoikaispurjehtijoiden piirissä, jotka Juusteneilla oli seuraavat:
 - Hink Just, yhteysmies (1531) "Nijclauwes Heppe" (Hapenensaari, Viipurin pit.)
 - Jöns Just, yhteysmiehiä (1539, 1542) "Mijchel Hortt" (Horttana, Viipurin pit.) ja "Olf Welleghe" (Vitikkala (?), Kannas)
(Viite: Sukututkijat-postilista)
* * *
Peder Juusten. Borgare i Viborg, egde där ett stenhus invid klosterkyrkan. 
Slottslofven pa Viborgs slott 1525 20/3, jämte andra, till  grefve Johans af  Hoya ankomst Köpte Merijoki i Viborgs socken ; 
- d. 1530; - Gift med ....., . d. 1533,  i pesten . (Ramsay)

* * *

Kansallinen elämänkerrasto, III osa, J-Malmivaara, W. 
Suomen Historiallisen seuran valitsema toimitus, WSOY Porvoo 1930
Juusteen-suku; Juusteen Paavali; Ruuth, Martti, professori
Juusteen -suku oli Viipurin suomalaisia sukuja. Sen vanhin tunnettu kantaisä on Pietari J., joka oli porvarina Viipurissa omistaen siellä mustainveljesten luostarin äärellä Juustilan nimellä käyvän talon. Hän lienee kuollut n. 1530. 
1) Hänen lapsistaan on S e v e r i J. tunnettu Hauhon kirkkoherrana (ainakin vv. 1541 - 78), 
ja tämän poika, amiraali P e n t t i .Severinp o i k a J. (ks. tätä) aateloitiin 1591 nimellä G y l l e n I o o d; 
Severi J:in toinen poika Klemet Severinpoika oli voutina Hollolan kihlakunnassa ja  1607 Viipurin pormestarina sekä sai toimekseen yksissä neuvoin veljensä Pentin kanssa kaivattaa kanavan Juustilan joelta Saimaaseen. 
2) Kantaisän toinen poika   J o h a n n e s  J. oli raatimiehenä Viipurissa ja kuoli 1566.
3) Kolmas poika oli piispa P a a v a l i J. (ks. tätä), jonka tytär A n n a J. oli naimisissa ensin porvari Henrik Stråhlmanin ja sitten pormestari Hannu Cröellin kanssa ja tuli täten tunnettujen Cröell-veljesten äidiksi.
Paavali J:in pojista P i e t a r i J. (kuol. 1614) on tunnettu sotapäällikkönä nuijasodan ajoilta. Hän samoin kuin hänen edellämainittu serkkunsa Pentti J. oli Sigismund'in puoluelainen, ja kun Kaarle herttua oli päässyt voitolle Suomessa, tuomittiin hänet serkkunsa kohtalotoverina kuolemaan, mutta molemmat armahdettiin. 
Toinen Paavali J:in pojista, H a n n u J., oli Hattulan voutina 1589 - 94 ja
kolmas, K a s p e r  J., kääntyi katolilaiseksi mentyään 1590 oppilaaksi Braunsbergin jesuiittakouluun. 


 Pietari Juusteen mainitaan:
FMU  6205, Konung Gustaf antvardar slottslofven öfver Viborg och Nyslott åt Jöns Västgöte och tolf andra   personer till dess grefve Johan af Hoija öfvertoge den.Stockholms slott 20 mars 1525.

Vij Göstaff etc. Giöre wittherligit, ath wij andtuordat haffua oss elskelige tro tienere Jonss Wesgöthe och the godemen, szom medt  honum j slotzloffuen stonda, som ær lille Matz Larsson, Bencth Nielsson, Per Nielson, Lassze Iönsson, Eskil wndherfogthe, Lassze  scriffuere, Hendrich scriffuere, Per Nielson, Friille Matzson, PER IWSTEN, Hendrik fogthe oc Lassze screddare, woorth sloth Wiborgh  och Wiborgx stadt medt woort slot Nysloth wthii en erligh och redeligh slotzloffwen j swaa motthe, ath nær waar kære her swaagher edle och welbyrdughe herre her Johan, greffue tiilHöijen och Brockenhusszen, eller waar kære syster ther kommer, schal han honom  thet paa waara wegna wp antduorda, dogh oss tiil handa och tiil woorth betzsta. Ther forinnan ath samme her Johan icke kommen  ær, schal han them holla tiil waar handt och ingom androm wp antuordha wthan oss ighen, om wij paa eska; worde oss och thess förinnan for stackedt, schal han æn thaa andtuordath for:ne her Johan, dogh medh thenne eptherscreffne wilkor, at han thet holla scal then herre tiil honda, som riikitzins raadt och then menigeman endrecteliga samtyckia wthij waar stadt ighen, och dog icke  wpandtuorda förra æn han medt hanss hustrv, waar kære syster eller andra wora ærffwinghe redeligh forsækringh faath haffua aff then goda herra riichit annamar och riikitzins raadt, ath the icke schula öffuerfalne bliffua aff nogrom, then siigh tiil ewentyrs menar aff oss förtörnath wara then stwndt wij regimentthit hafft haffua, ey heller tiltaladhe warda om nogra schadegeldt, ther oss noghen tiilreckna wille för thet örlugh schuldt, som wij emoth konung Cristiern och hanss tilhengiare föört haffue, oc ey heller kraffda warda om noghen geeldth ther wij för riikith schuldt wittherliga wthij kompne æra, wthan schula niwtha oss goth aath och icke ondt och wthan all  hindringh komma tiil then deel them epther oss j arff lagliga tilfalla kan, och ath for:ne waar kære her swaagher greffue Johan medt  waare kære syster Margaretha, om the leffua woorth liffue lengher, maaga och schula frij och obehindrat beholla then deel, som wij  them wndt och forlændt haffua epther woorth breffs lydilsze, som wij ther paa giffuandis warda. Thess tiil wisszo etc. Scriffuith paa woorth sloth Stocholm monedaghen nesth epther dominicam Oculj aar etc. mdxxv.
Ur K. Gustaf I:s registratur, II, sid. 51; tidigare tryckt i Arw. Handl. II, n:o 106. Öfverskrift: #aSlotzloffwan.#n
* * *
 




 

Taulu 2.TAKAISIN TAULULISTAAN

II. Jöns Pedesson Juusteen (isä PEDER Nsson JUUSTEEN, taulu 1). 
Isänsä työn jatkaja,Viipurin Raatimies. Kuollut 1566. 

Puoliso: N. Juusteen Margareta Nsdotter.
införd 1567, 1568 i Viborgs mantalsregister bland "enkor, som någon gästning hålla". (Ramsay s.216).

JUUSTILAN KARTANO (Viipurin pit. historia, Otto-I Meurman 1985.)
Juustilanjoella oli 1500-luvun alussa 12 tilaa, omistajina oli paitsi  Juusteeneja Jyrkinen, Hussu, Koiristo, Piissilä ja Pulska. Juustilan joelle muodostui samoihin aikoihin Juustilan kartano.    Juustila mainitaan ensikerran v. 1590 tienoilla ½ veron suuruisena perintötilana, jonka omistajana oli pormestari  Jöns Justen, jolta kartano joutui veljelleen, piispa Paavali Juusteenille, jolta sen v. 1576 peri hänen poikansa Pietari.
* * * 
RAMSAY:Jöns Juusten , k. 1566. Egde Juustila gods i Viborgs socken. Rådman i Viborg 1540-1561.
Stadsskrifvare 1545. Uttages senast 1566 i Viborgs mantalsregister såsom bosatt i tredje kvarteret. (Ramsay s.215-216). 

* * *   Artikkeli: Peder Nilsson Kyllen - Pietari Niilonpoika Kylliäinen
Valtionhoitaja Sten Sturen uskollinen palvelija
Tekijät: Antti Järvenpää ja Tarja Laaksonen

Vrt. Kansallisbiografia: Kylliäinen, Pietari Niilonpoika (K ennen 1510) Olavinlinnan linnanvouti  http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/540/

 

III. Lapsia:

Henrik Jönsinpoika Juusteen.
Porvari, Viipuri 1569.. Kuollut haud. kirkkoon 1600 Viipuri. (Ramsay s.216)

Knut Jönsinpoika Juusteen. 
Stads- o slottsskrifvare. Kuollut jälkeen 1601. Taulu 3.

N. Jönsintytär Juusteen Nylander.
-Puoliso Tönnes Nylander. Viipurin pormestari 1573-1587. (Ramsay). 

N. Jönsintytär Juusteen. 
-Puoliso Hannu Hermanninpoika. Kuollut jälkeen 1589. Porvari Viipurissa 1570 (HArk 3, s. 166). 

N. Jönsintytär Juusteen. 
-Puoliso Yrjö Matinpoika?. (HArk 3, s. 163.). 


Taulu 3.TAKAISIN TAULULISTAAN

III. Knut Jönsson Juusteen (isä Jöns Pedesson Juusteen, taulu 2). 
Stads- o slottsskrifvare. Kuollut jälkeen 1601. 
RAMSAY:Stadsskirfvare med ärlig lon af en pund last spannmal. 
Fick 1585 14/7 frälse for Rasalaks klopstergods i  Viborgs socken, 
och pa samma gang ratt att göra rusttjänst for ett hemma i Anola i Ulfsby socken . 
Stadfastad i sin skattfrihet 1595 12/1 af stathållaren Klas Fleming, emedan han "en lang tid tjänat Sveriges krona" . 
Lefde ännu 1601. 

IV. Lapsi:

N. Knutsdotter Juusteen. 
-Puoliso N. Nsson N. Juusteen. en fänrik vid knapefanan,. 
Kuollut 1601 i slaget vid Kokenhusen . 

 

TAKAISIN ALKUUN