http://gamma.nic.fi/~wirmaila/
TAKAISIN MUUT SUVUT SIVULLE

http://personal.inet.fi/yhdistys/ssk/sukuvies.htm
Sukuviesti ja kotisivut
 
 1 · 1997

 
 
Marja Aaltonen-Eloranta, Risto Mäki-Korvela, Esko Raekallio, Elli Snellman: 

Tuisku-Camenaeus SUKUKIRJA 6, Gummerus Jyväskylä 1996. 241 sivua. 

Orimattilan Luhtikylästä lähtöisin olevat hakkapeliitta Heikki Hannunpoika Tuiskun ja Beata Camenaeuksen jälkeläiset ovat julkaisseet jo kuudennen osan sukunsa tutkimusta. Kirjan alussa olevissa tauluissa esitetään, mitä osaa suvusta on kuvattu missäkin kirjassa sitä ei kuitenkaan selviä, onko kirjoja tulossa vielä lisää. Tuiskujen sukututkimusryhmän tehokkuutta kuvaa se, että kaikki kuusi osaa ovat ilmestyneet erittäin nopeaan tahtiin; mikään sukuhaara ei ole joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan omaa kirjaansa. 

Tämän kirjan lähtöhenkilöt ovat Maria Matintytär Riihimäki (1818 1868) ja Juho Juhonpoika Anttila (Riihimäki) (1816 1907).
Maria Matintytär on seitsemännessä polvessa kantavanhempien jälkeläinen. Pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi jatkoi edelleen sukua. Niinpä sukukirjakin on jaettu kuuteen taulustoon, joissa ensin esitetään suku kaaviona, sen jälkeen seuraavat varsinaiset sukutaulut ja lopuksi on kuvat. Järjestys tekee kirjan hyvin luettavaksi ja helpoksi käsitellä. Kirjan lopussa on aakkosjärjestyksessä oleva hakemisto. 

Sukukirjan tutkimukset ovat tehneet Elli Snellman ja Esko Raekallio (osat 4 ja 5), Risto Mäki-Korvela on tehnyt osat 1 3 ja 6. 
Marja Aaltonen-Eloranta on toimittanut ja taittanut kirjan. Tässä on käsillä täydellinen sukukirja. Se sisältää kaiken tarpeellisen suorastaan konemaisessa järjestyksessä. Kirjassa mukana olevista henkilöistä on suhteellisen niukat tiedot, mutta se on linjassa aiempien osien kanssa. Kantavanhemmista ja heidän lapsistaan kerrotaan parin sivun verran, jälkeläiset saavat tyytyä matrikkelitietoihin. Ainoa suvun jäsen, joka nostetaan kuvien avulla (kolme kuvaa) esiin on Greta Peck (os. Kukkonen), joka oli Yhdysvalloissa naimisissa näyttelijä Gregory Peckin kanssa. Gergory Peckhän oli jonkun aikaa eräänlainen koko Suomen sulhanen Gil Hilarion tapaan 1950-luvun alussa. Kirjan kuvien laatu vaihtelee niinkuin on luonnollistakin, mutta valtaosin ne ovat ihan hyviä. Tavallisten poseerauskuvien lisäksi mukana on muutama mainio tilannekuva, josta kuvausajan henki välittyy. 

Heikki Manninen 
 

 

 

TAKAISIN ALKUUN