(VII-4174) Margareta Gustava
Manece e Ståhlberg s Cavén
s. 24.5.1798 Lammi, k.30.1.1876 Helsinki.
Vanhemmat Lammin nimismies, toimitusvouti Jonas
Cavén ja hänen 1. puolisonsa Catharina Helena
Brofeldt.
1. vih.1825 luutnantti Anders Wilhelm Ståhlberg,
kommissiomaanmittari Hämeen läänissä, k. 1829.
2. vih. 19.3.1834 Hämeenlinnassa Bernhard Manecke
s. 19.10.1782 Helsingissä, k. 23.9.1856 Hämeenlinnassa.
Vanhemmat . Kauppias Helsingissä Carl Maneckeja
puolisonsa Fredrika Dorotea Harweck.
1. pso vih. 24.12.1807 Vanajassa Anna Sofia Steffen (Steven), s.
25.7.1762 Hausjärvellä , k. 22.3.1832 Hämeenlinnassa,
Vanhemmat hovioik. ylim. notaari Jakob Steven ja Maria
Charlotta Zindt
Bernhard Manece meni Helsingin kouluun 1791.
Muutti Viaporiin 1798 ja astui ilmeisesti silloin sotapalvelukseen.
Suomen tykistörykmentin ylim. majoittaja, kersantti
14.10.1802, esikunta-aliluutnantti 7.3.1805.
Otti osaa Pommerin sotaan 1805-07, mukana piiritetyssä
Stralsundissa.
Otti osaa sotaan 1808-09, aluksi jaoksenjohtajana 1.
3-paunaisessa partiopatterissa, sitt. siitä muodostetun 3. 3-paunaisen
patterin va. päällikkö. Osallistui Leppälahden kahakkaan
1.4.1808 ja Lapväärtin taisteluun 29.8.1808, missä sai kontuusion
jalkaansa.
Palasi tervehdyttyään palvelukseen ja kuului
jaoksineen tykistön reserviin. Jäi tammik. 1809 venäläisten
vangiksi Luulajassa.
Ero Ruotsin palveluksesta 18.4.1809 kapteenina (»ansiokkaana
ja rohkeana upseerina» ylennetty luutnantin arvon ohitse).
Kultamit. urhoollisuudesta 1809. Asui 1800-luvun alussa
Vanajassa, mistä muutti 1811 Hämeenlinnaan. Omisti talon Hämeenlinnassa.
Lapsista syntyi kuolleena poika 19.12.1839, pieninä kuolivat myös
Berndt Alexander, s. 3.2.1841, k. 24.8.1841 ja
Berndt Wilhelm, s. 17.9.1842, k. 26.5.1843.
Aikuisiksi elivät:
1 )(VIII-4174/1) Gustava Wilhelmina Hedlunde
Westman s Manece, s. 2.4.1835 Hämeenlinna, k. Viipurissa 19.6.1887.
1. vih. 14.10.1851 Hämeenlinnassa kauppias Magnus Wilhelm
Westman, s. Lapinjärvellä 4.7.1824, k. Hämeenlinnassa
25.11.1865;
2. vih. 6.4.1871 kummankin 2. avioon Helsingissä ylikonduktööri
Johan Gustaf Hedlund, s. 2.1.1832 Hammarland , k. 12.8.1877 Helsinki.
2)(VIII-4174/2) Amalia Johanna Charlotta
Burgman s Manece, s. 19.3.1836 Hämeenlinna, k. Turussa
3.7.1905.
Vih. 15.7.1855 Hämeenlinnassa merikapteeni, sitt. viinikauppias
Turussa Karl Fredrik Burgman, s. Helsingissä 7.9.1826, k. Turussa
11.5.1905.
3)(VIII-4174/3) Ida Aurora Lindberg s
Manece, s. 16.11.1837 Hämeenlinna, k. Helsingissä 3.5.1904.
Vih. 30.8.1859 Helsingissä kauppias Bengt Robert Lindberg,
s. Mäntsälässä 1.11.1817, k. Helsingissä 6.9.1871.
4)(VIII-4174/4) Karl Emil Manece,
s. 17.1.1845 Hämeenlinna, everstiluutnantti. k. 21.9.1914 Pihkova.
Puoliso Karolina Rakovsky (room.-kat.), s. 1848, asui Kaunasissa
(Kovnossa)1922, k. 15.1.1928, isä hovineuvos Karl Rakovsky.
Karl Emil Manece kävi 22. jalkaväkidivisioonan
junkkarikoulun. Aliupseeri 3. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa 18.1.1861,
junkkari 31.1. s.v., siirto 5. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan 16.9.
s.v., ero sotapalveluksesta 13.1.1862. Junkkari 6., Hämeenlinnan,
ruotujakoisessa suomalaisessa tarkk'ampujapataljoonassa 6.3.1862, port-d'épée-junkkari
15.6. s.v. Siirretty Kinburnin, suuriruhtinas Mihail Nikolajevitin, rakuunarykmenttiin
30.9.1862. Vänrikki 15.4.1864. Siirretty 5., Mikkelin, ruotujakoiseen
suomalaiseen tarkk'ampujapataljoonaan 26.11.1865, komennettu 6., Hämeenlinnan,
suuriruhtinas Wladimir Aleksandrovitin, suomalaiseen ruotujakoiseen tarkk'ampujapataljoonaan
13.4.1866. Suomen ruotujakoisen sotaväen lakkauttamisen yhteydessä
siirretty 1., Nevan, Hänen Majesteettinsa Helleenien (Kreikan) kuninkaan
jalkaväkirykmenttiin 18.8.1868, ero sotapalveluksesta aliluutnanttina
6.8.1869. Uudelleen palvelukseen ja vänrikki 87., Savonlinnan jalkaväkirykmentissä
29.9.1870. Aliluutnantti 2.4.1871. Komennettu Malli(Harjoitus)pataljoonaan
1871-73. Luutnantti 7.6.1872. Alikapteeni 17.4.1875. Komennettu Henkikaartin,
Hänen Majesteettinsa Keisarin oman, Krenatöörirykmentin
reservipataljoonaan 14.12.1877, siirretty sanottuun pataljoonaan kaartinluutnanttina
6.7.1878. Reservipataljoonien tultua Turkin sodan päättyessä
hajoitetuiksi komennettu Henkikaartin, Hänen Majesteettinsa Keisarin
omaan, Krenatöörirykmenttiin 29.9.1878, siirretty sanottuun rykmenttiin
13.1.1879. Siirretty 8., Viipurin, suomalaiseen tarkk'ampujapataljoonaan
ja kapteeni 28.8.1881, 3. komppanian päällikkö 17.3.1882,
toimi eräitä kertoja pataljoonan vt. komentajana ja talouspäällikön
sijaisena. Ero sairauden vuoksi sotapalveluksesta everstiluutnanttina oikeudella
kantaa virkapukua 16.11.1888, eläke 15.1.1889. Manecke oli aikoinaan
Venäjän armeijan tunnetuimpia ampumakouluttajia.
IX. Poika:
Viktor Manece, s. 27.7.1879. Suorittanut
Keisari Aleksanteri I:n tie- ja vesirakennusinsinööri-instituutin
Pietarissa ja kollegisihteeri 28.7.1902. Venäjän Luoteisradan
hallinnon palveluksessa radanrakennusinsinöörinä (1908),
asui Pietarissa, sitt. luult. Pihkovassa. Elossa 1922 Kaunasissa (Kovnossa),
Liettuassa.
1914 Viktor oli naimisissa, ei lapsia.
|
Manecke
Professori Yrjö Blomstedt, Helsinki
Pikkuvihan jälkeen siirtyi Tukholmasta Helsinkiin muuan sukujuuriltaan
toistaiseksi tuntematon Petter Manecke (Peter Mahncke),
joka sittemmin jatkoi appensa raatimies Carl Telleqvistin kauppatoimintaa.
Nimestä päätellen suku on peräisin alasaksalaiselta
kielialueelta, mahdollisesti Hampurin tienoilta, missä nimeä
eri muodoissa näyttää esiintyneen halki vuosisatojen mm.
Deutsches Geschlechterbuchin hakemiston mukaan. Ruotsissa 1700-luvulla
tavattaviin von Maneken (Elgenstierna), Manecke (Lewenhaupt) ja Maneck
(Hagström, Strängnäs stifts herdaminne) sukuihin ei yhteyttä
ole voitu ainakaan toistaiseksi osoittaa, mutta tukholmalaiset lähteet
voinevat antaa jotain lisävalaistusta asiaan.
Kantaisän pojat jatkoivat kauppiaan uralla ja Bernhard Manecke
(1755-1808) on mainittava sen sokerinpuhdistamon perustajana (1806),
josta sittemmin tuli Töölön sokeritehdas.
Suvun nuorempi haara pysytteli vielä seuraavassakin polvessa kotikaupungissaan
Helsingissä ja pääasiassa kaupallisten toimien parissa -
eräs jäsenistä oli kuitenkin oikeusraatimies pääkaupungissa,
toinen apteekkari Käkisalmessa -, mutta haaraus sammui mieskannalta
1874, naiskannalta 1881.
Vanhempi haara joutui jo kolmannessa polvessa pois kauppiaanuralta,
kun nuorena orvoiksi jääneet kauppias Matthias Manecken pojat
antautuivat sotilasuralle. Vanhempi näyttää katoavan tuntemattomiin
kohtaloihin, kun taas nuorempi osallistuttuaan tykistöupseerina 1808-09
vuosien sotaan asettui asumaan Hämeenlinnaan. Hänen poikansa
palveli upseerina vuoroin Suomessa, vuoroin Venäjällä, ja
muutti 1890-luvulla loppuiäkseen Venäjälle.
Venäläistä sukuhaaraa edusti hänen ainoa poikansa,
joka oli rautatieinsinööri; vallankumouksen jälkeen hänen
tiedetään asuneen 1920-luvun alussa Kaunasissa (Kovnossa). Sukuhaaran
myöhemmät vaiheet ovat jääneet selvittämättä.
|