Kun Virmailan suku -kirjan ykkösosa ilmestyi kolme vuotta sitten, tuhannen kappaleen painos myytiin heti loppuun. Pari päivää sitten päivänvalon nähnyttä sukukirjan kakkososaa on painettu 1.500 kappaletta, josta iso osa on jo lähtenyt ennakkotilaajille. 
Padasjoella kirjaa myydään taidekahvila Patamuorissa ja Kuhmoisissa Heinon kirjakaupassa. 

Kirjan tekijä, Turussa asuva kesävirmailalainen Kalevi Vuorela alkoi valmistella sukukirjan jatko-osaa heti ensimmäisen osa ilmestyttyä. Sukututkimusta hän on tehnyt jo 70-luvulta asti. Virmailan sukuyhdistys perustettiin vuonna 1978. 
Sukukirjojen sarjan aloitti vuonna 1981 Virmailan kirja.

– Kaikkia sukuhaaroja ei vielä ole tutkittu. Tämä kaksiosainen sukukirja on vain jonkinlainen karttaluonnos siitä, millaisia sukuja ja sukuryppäitä tämän heimon piiriin kuuluu. Nyt jääkin eri sukuhaarojen omien tutkijoiden tehtäväksi laatia yksityiskohtaisia selvityksiä pienemmistä kokonaisuuksista, toteaa Vuorela. 
– Esittelyn tarkkuus riippuu paljolti siitä, miten innokkaita tutkijoita ja auliita avustajia kunkin sukuhaaran piiristä on loytynyt. Monet yhteistyökumppanit ovat koonneet hyvinkin täsmällisiä tietoja, lähettäneet kertomuksia ja kronikoita suvun ja sukutalojen vaiheista sekä kuvia entisistä ja nykyisistä sukulaisista. Toisiin sukuhaaroihin ei ole saatu lainkaan suoria kontakteju, minkä vuoksi esittely on jäänyt niukaksi ja ehkä virheelliseksi. Vuorelan tutkimustyötä ovat edistäneet monet suvun jäsenet, jotka ovat lähettäineet kirjailijalle tekstiä ja kuvia. 
Erityiskiitoksen Vuorela antaa Seppo Unnaslahdelle, joka on MYEL-neuvojana tuttu mies padasjokelaisille maanviljelijöille. 
Toinen merkittävä avustaja oli Martti Ruokola, jonka teos Pukaran suku on ollut pohjana useiden sukuhaarojen selvityksessä. 
Padasjoelta kirjan syntymistä ovat merkittävällä tavalla edesauttaneet Aila Eiranen, joka on toimittanut tietoja Suo-Kauppilan sukuhaarasta, sekä Pekka Vuornos, joka on tehnyt selvitystyötä Säikäänniemen sukuhaarasta. 

Elinin ja Samuelin suvut selvityksessä 

II-osassa on keskitytty Heikki Pietarinpojan pojan Juho Heikinpojan kahden lapsen, Elinin ja Samuelin jälkeläisiin. Molemmat asettuivat Kuhmoisiin. Elinistä on lähtoisin Tehin Tapanilan heimo, Samuelista Pälsilän sekä edelleen Kottilan ja Hyrkkölän suku. 
Kirjan I-osassa tarkasteltiin Juho Heikinpojan poikien Gabriel Juhonpojan ja Ericus Wirilanderin sukuhaaroja. Jokaisesta suuremmasta suvusta on kirjassa sukupuukaavio: yhteensä niitä on noin 20. Kaaviot ovat taiteilija Päivö Suomelan tekemiä, kuten kirjan kansikuvakin. Kirjan lopussa on täydennysosa, johon on koottu täydennystä Iosan sukuselvityksiin. Numeroituja henkilöitä, joista kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto, on kirjassa noin 8.200. Ensimmäisessä osassa numeroituja henkilöitä oli 6.100. Nykyiset Wirmailan rusthollin jälkeläiset kuuluvat 13., 14. tai 15. polveen. Heidän lukumääränsä on vähintäänkin satatuhatta. Kantaisän jälkeläiset ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. 

– Jos tämä kirja pystyy edes hieman edistämään laajan sukuyhteisön yhteenkuuluvuutta ja muistuttamaan mieliimme menneiden sukupolvien ilot ja surut, olemassaolon taistelun myötäja vastoinkäymisineen sekä herättämään lämpimiä ajatuksia esiisiämme ja -äitejämme kohtaan, silloin se on täyttänyt tehtävänsä. Ehkäpä silloin myös meidän jälkeläisemme sadan tai neljänsadan vuoden kuluttua omistavat joskus ohikiitävän myönteisen ajatuksen kaukaisille esivanhemmilleen, sanoo Vuorela. 
Kirja on painettu Padasjoen Kirjapainossa kuten aiemmatkin sukuteokset. Kirjan kokoon nähden sen hinta on hyvinkin kohtuullinen: se kattaa nimittäin ainoastaan painatuskustannukset. Kirjan tekijä ei ole laskenut työtuntejaan tai -matkojaan, kaikista tutkimustyöhön liittyvistä kustannuksista puhumattakaan. 

Sukutietoa nyt myös internetistä 

Suvun uusin aluevaltaus on internet: sukuyhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta gamma.nic.fi/-wirmaila. Suvun nettiosoitteessa on yhteystietoja ja mm. Virmailan Sanomat sähköisessä muodossa. Kotisivujen tekijä on Nyystölän Jallin sukuun kuuluva Tarja Laaksonen. Sivuja täydennetään edelleen ja tarkoituksena on laatia lyhyt esittely suvusta myös ruotsin, saksan, englannin ja italian kielillä. Sähköpostin kautta sukuyhdistykselle voi myös lähettää viestejä vaikkapa seuraavaa sukulehteä varten.

– Toivon kaikkien tietoa janoavien käyttävän ahkerasti tätä internetin suomaa mahdollisuutta, korostaa Vuorela. Kesällä ilmestyy seuraava suvun jäsenlehti. Sukukokousta Heikki Pietarinpojan jälkeläiset pitävät perinteisesti elokuun ensimmäisenä sunnuntaina.