http://gamma.nic.fi/~wirmaila/lehtiart/kansi12jasis.htm
TAKAISIN KANSILEHTIIN

VIRMAILAN UUTISET

WIRMAILAN RUSTHOLLIN SUKUYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Päätoimittaja Inkeri Haarla-Kettunen

Lehden tilausmaksu  10 euroa (ei jäsenet)


VIRMAILAN UUTISET

Numero 31 Heinäkuu 2012

vu2012 
 



 
 
 
 
 

 


Lehden sisältö

Virmailan Uutiset: Päätoimittaja Toimituskunta
Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset
Jäsentietolomake
Yhdistyksen kuulumisia Inkeri Haarla-Kettunen
Virmailan rusthollin sukuyhdistys

Artikkeleita, kirjoituksia, referaatteja

Lukijoille Seppo Unnaslahti
Suruviesti - Kalevi Vuorela 1935-2012
Tervetuloa Orivedelle elokuun 5. päivänä
Riitta Jakara
Sukukokous Jämsänkoskella 7.8.2011
Mari Salonen
Kuikanhuudon ja kevätyön kuuntelija säveltäjä Sauli Salminen
Kalle Juhonpoika Nieminen Jämsän Rapsulasta
Sirkka Kuntonen
Virmailan suvun "runotar" ja laukujen sanoittaja Ritva Anneli Oinonen
Risto Kurki
Zimbabwesta Sambiaan
Tuomo Ilomäki
Kuvia vuoden 2011 sukujuhlasta
Uudet kirjat
Seppo Unnaslahti, Pekka Pastila
Siihen aikaan kun isä lampun osti Hannu Järvinen
Liiketoimintaa Jämsänjokilaaksossa
Inkeri Haarla-Kettunen
Mummin perintöryijy Mari Salonen
Onnela, Leikkitalo ja Tuulimylly - kolmen polven leikkimökit Mirja Helenius
Mika Mölsän juuret Padasjoella ja Karjalassa Emilia Mölsä
 

Perheuutisia Syntyneitä Vihittyjä Kultahäät Merkkipäiviä Ylioppilaita Kuolleita
Sukuneuvosto vuonna 2012
Virmailan suku tutummaksi -kurssi 20.10.2012 Padasjoen Onnenmyyrässä
Sukuyhdistyksen tuotteita  myynnissä

Wirmailan rusthollin sukuyhdistyksen
vuosijuhla ja -kokous

Oriveden Opistolla
sunnuntaina 5.8.2012

 

 
 


VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Virmailan Uutiset

Virmailan Uutiset on Wirmailan rusthollin sukuyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuosittain heinäkuussa. Vuonna 2012 ilmestyy numero 31. Se lähetetään sukuyhdistyksen vuosi- ja ainaisjäsenille sekä muille sukututkimuksen harrastajille ja paikkakuntalaisille, jotka ovat kiinnostuneita sukunsa historiasta. Lehden voi tilata esim. sen päätoimittajalta tai Padasjoen kirjapainosta.

Painopaikka: Padasjoen Kirjapaino
Päätoimittaja: Inkeri Haarla-Kettunen
Toimituskunta: Sirkka-Liisa Kuntonen Veijo Naarajärvi  Pekka Pastila  Seppo Unnaslahti
Kansikuva: Markku Kettunen




VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Osoitteet
Lehden tilaukset ja osoitteen muutokset pyydämme ilmoittamaan ystävällisesti Sirkka-Kiisa Kuntoselle:
Sirkka-Liisa Kuntonen, Tampereentie 832, 42100 Jämsä, Puh. 0400 240 517, Sähköposti:  sirkka.kuntonen at gmail. com

Lehti voidaan lähettää vain niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa yhdistyksen jäsenluetteloon. Maksajan osoite ei välity yhdistykselle, ellei sitä ole merkitty maksulomakkeeseen. Monet jäsenet jäävät ilman lehteä, jos he unohtavat ilmoittaa (uuden) osoitteensa tai peräti unohtavat jäsenmaksunsa. Mikäli lehden saajan osoite on tuntematon tai hän ei enää halua lehteä, pyydämme palauttamaan sen.

Jäsen- ja lehtimaksut maksetaan sukuyhdistyksen tilille osuuspankkiin:
FI63 5318 0940 0016 84
Kirjamaksut maksetaan yhdistyksen kirjatilille
FI95 5318 0940 0095 47











VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Jäsentietolomake
Voit hakea Virmailan sukuyhdistyksen jäsenyyttä tai tehdä muutosilmoituksen jäsenrekisteriin seuraavalla lomakkeella.
Uudet jäsenet hyväksyy sukuneuvosto tammikuun kokouksessaan. Vuosijäsenmaksu on 15 euroa,ainaisjäsenmaksu on 100 euroa. Virmailan Uutiset sisältyvät jäsenmaksuun, erikseen tilattuna lehden hinta on 10 euroa. Jäsenmaksu laskutetaan jäseneksi liittymisen jälkeen. Tiedot voi lähettää myös sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Virmailan sukuyhdistyksen nettisivuilta http://gamma.nic.fi/~wirmaila/henkilo/jasen/yhteyslomake.html tai kirjeitse Sirkka-Liisa Kuntoselle yo. osoitteeseen


jaslom














VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012



Yhdistyksemme kuulumisia

Sukuneuvosto kokoontui 15.1.2012 jo tutuksi käyneessä Nyystölän Onnenmyyrässä. Paikalla oli edustava joukko puolisoineen niin, että iloinen puheensorina täytti salin ruokailun lomassa.

Sukuneuvosto valitsi puheenjohtajaksi yksimielisesti edelleen Seppo Unnaslahden, varapuheenjohtajajaksi Inkeri Haarla-Kettusen, Pekka Pastilan ilmoitettua, ettei ole enää käytettävissä tehtävään ja sihteeri-taloudenhoitajaksi edelleen Anneli Pastilan seuraavaan vuosikokoukseen saakka.

Yhdistyksen lehden, Virmailan Uutisten pitkäaikainen päätoimittaja Kalevi Vuorela ilmoitti jo syksyllä 2011, ettei ole enää käytettävissä päätoimittajan tehtävään. Kalevi Vuorela on toimittanut lehteä kunniakkaat 30 vuotta niin, että olemme joka vuoden heinäkuussa saaneet käsiimme monipuolisen lukupaketin suvun historiasta ja eri vaiheista. Koska tällä hetkellä kenelläkään sukuneuvoston jäsenistä ei ole mahdollisuutta ottaa lehden toimittamisesta yksin vastuuta, päätti sukuneuvosto perustaa lehdelle toimituskunnan. Lehden päätoimittajaksi nimettiin Inkeri Haarla-Kettunen ja toimituskunnan jäseniksi Seppo Unnaslahti, Veijo Naarajärvi, Sirkka Kuntonen ja Pekka Pastila. Lehden ulkoasu ja sisältö päätettiin säilyttää ainakin toistaiseksi ennallaan, mutta toimituskunta ottaa mielellään vastaan ideoita lehden kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Sukuneuvosto päätti siirtää yhdistyksen jäsentiedot sähköiseen rekisteriin. Tavoitteenamme on täydentää jäsentietoja siten, että syntymäajoista saataisiin kattava luettelo ja osoitetiedot olisivat ajan tasalla. Urakka on iso eikä valmistu tämän lehden postitukseen. Tämän vuoksi toivomme, että mahdollisista puutteista tai virheellisistä osoitetiedoista ilmoitetaan jäsenasioista vastaavalle Sirkka Kuntoselle. Pahoittelemme, mikäli lehti ei ole tilausmaksun suorittamisesta huolimatta saapunut perille tai oikeaan osoitteeseen.

Jäsenrekisteriuudistuksesta johtuen julkaisemme vuosien 2011 ja 2012 yhdistykseemme liittyneiden uusien jäsenten nimet vasta heinäkuussa 2013 ilmestyvässä Virmailan Uutisissa. Jäsentietomuutokset sekä osoitemuutokset on kätevintä tehdä Virmailan sukuyhdistyksen nettisivujen kautta sähköisellä jäsentietolomakkeella. Uudet jäsenet saavat jäsenmaksulaskun sen jälkeen, kun ovat ilmoittaneet tarvittavat tiedot jäsenrekisterin hoitajalle. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että voimme tarkistaa sukuyhteyden.

Sukuyhdistyksemme vuosijuhla ja -kokous on koonnut joka vuosi suuren joukon sukumme jäseniä eri puolille Päijät-Hämettä, Hämettä tai Keski-Suomea eli sukumme keskeisimmille vaikutusalueille. Tänä vuonna tapaamme Orivedellä elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi sukujuhlaan ja nauttimaan eri sukupolvien ja sukuhaarojen rikastuttavasta yhdessä olosta ja uusista tuttavuuksista.

Inkeri Haarla-Kettunen
Kuva: Sirkka Ojala

Toivomme jatkossakin sukumme jäseniltä kirjoituksia ja valokuvia sukumme eri vaiheista, historiasta ja nykypäivästä.
Aineistoa voi lähettää pitkin vuotta päätoimittajalle osoitteella: inkeri.haarla at ovi.com













VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012


Virmailan rusthollin sukuyhdistys

Sukuyhdistys perustettiin elokuussa 1978. Sen kotipaikka on Padasjoki. Jäseneksi voi liittyä henkilö, joka polveutuu Padasjoen Virmailan ratsutilan isännästä Heikki Pietarinpojasta (s.n. 1586) tai on avioliitossa sukuun kuuluvan henkilön kanssa. Niitä, jotka eivät tiedä, kuuluvatko he sukuun, pyydetään ottamaan yhteys tämän lehden toimituskunnan jäseniin. Heille voi lähettää myös sukuselvityksiä ja täydennyksiä suvun arkistoa ja mahdollisia sukukirjojen täydennysosia varten.

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuutta suvun jäsenten kesken ja kunnioittaa menneiden sukupolvien muistoa. Yhdistys järjestää kokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa. Se tutkii ja selvittää suvun vaiheita ja saattaa tutkimustulokset suvun tietoon.

vaak
Kirkkoherra Pekka Särkiön suunnittelema Virmailan rusthollin sukuyhdistyksen vaakuna


Yhdistyksen vuosikokous ja vuosijuhla pidetään perinteisesti elokuun ensimmäisenä sunnuntaina joko Padasjoella tai muulla paikkakunnalla, joka liittyy läheisesti suvun vaiheisiin.
Sukuyhdistyksen puheenjohtaja on:
Seppo Unnaslahti, Kissakulmantie 345, 17800 Kuhmoinen puh. 03-5551808

Sukuneuvostoon kuuluu 20 jäsentä, jotka edustavat suvun laajoja päähaaroja. Neuvosto kokoontuu vuosikokouksen lisäksi yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Sukukirjat. Vuonna 1981 ilmestynyt Virmailan kirja oli ensimmäinen suvun vaiheita käsittelevä julkaisu. Siinä on myös paikkakunnan historiaan liittyvää tietoaineistoa. Kaksiosainen sukukirja Virmailan suku I-II ilmestyi vuosina 1997-2000 (yhteensä n. 1900 sivua). Sukukirjan toista, lisättyä painosta on edelleen saatavissa. Muutamista sukuhaaroista on julkaistu erillisiä tutkimuksia.

* De som önskar bli medlemmar i släktföreningen ellerbeställa våra publikationen ska gärna kontakta redaktören för denna tidning. För tidningen tar vi gärna emot (korta) artiklar, notiser och bilder från våra vänner överallt i världen. Välkommen också till vår årsfest som årligen firas i början av augusti i någon av socknarna kring Päijänne. Tappa inte kontakten med stamfaderns hembygd och fosterland! Skriv eller skicka e-post!

* Alle, die von unserem Verein oder von unseren Publikationen interessiert sind, können gern mit uns (schriftlich oder liber Internet) Kontakt aufnehmen. Die Adresse des Redakteurs steht links auf dieser Seite. In Deutschland und anderen europäischen Ländern leben Hunderte von Mitgliedern unserer grossen Familie, aber nur selten bekommen wir Meldungen oder Grüsse von ihnen.

* Tutti I nostri amici e parenti, che vivono in parecchi paesieu-ropei (o in America, Australia ecc.) e vogliono diventaremembri della nostra societa geneologica o abbonare le nostre pubblica-zioni, possono ogni tempo scri-vere al redattore o prendere con-tatto con e-mail. Lettere, notizie e fotografie sono sempre benve-nute.

* Vierailkaa kotisivuillamme !
   http://gamma.nic.fi/~wirmaila/




















VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012


Uudet kirjat
Tänä ja viime vuonna on ilmestynyt useita teoksia, jotka liittyvät läheisesti Virmailan sukuun. Kirjoittajat ovat sukumme piiristä ja paikat ja aiheet sivuavat monin tavoin virmailaisia. Nyt julkaistava kirjaesittely on vain osa julkaisutoimintaa. Toivottavasti lukijat täydentävät tätä seuraavan vuoden sukulehteen.

Kirjoja luki
Seppo Unnaslahti.

(Kts. myös sivua Kirjaesittelyt)


Harmoisten Yrjölän sukuseura julkaisi viime vuonna 396-sivuisen sukukirjan YRJÖLÄN SUKU HARMOISISTA. Kirjan toimittaja on helsinkiläinen Jouni Kankaanpää, joka on lähtöisin Orivedeltä, väitellyt filosofian tohtoriksi 1997 jatyöskennellyt matematiikan opettajana Helsingin yliopistossa ja Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa.

Useita vuosia kestänyt sukukirjahanke nosti esiin suuren määrän unohdettuja kuhmoislaisia. Aloite kirjasta tehtiin jo 1990-luvun puolella, kun Antti Rautavuoren jälkeläiset alkoivat säännöllisesti kokoontua.Tutkimusten jatkuessa suvun lähtöpaikaksi selvisi Yrjölän talo Sappeessa. Sinne asettui torppariksi harmoislainen Yrjö Yrjönpoika (1735-1807) perheineen vuonna 1771. Sappeen seutu oli Harmoisten kylän ikivanhaa nautintamaata.

Alkusuvulla Yrjölän talo pysyi vuoteen 1921,jolloin omistajaksi tuli Kuhmoisten kunta. Kunnalta talo siirtyi Niemelän suvulle kolme vuotta myöhemmin. Vanhan suvun viimeinen talonhaltija oli herastuomari Mikko Yrjölä (1840-1928). Vuodesta 1875 hänellä oli puolisona Maria Heikintytär (1855-1929) Virmailan Mäkelästä.

Sukukirjaan on laadittu kaikkiaan 934 taulua, joten henkilömäärä nousee tuhansiin ja suvun versot kasvavat erityisesti Längelmäen, Kuhmalahden ja Padasjoen suuntaan. Sukutietojen lisäksi kirjaan on koottu ilahduttva määrä historiatietoa asukkaiden elinpiiristä eri vuosisadoilta, perinnetietoa ja perhekohtaisia muistelmia.

Kuhmoisten Leppäkoskella asuva Pentti Ruokola julkaisi runokirjan tänä keväänä äitienpäiväksi. Kirja on nimeltään PÄIVIEN RAIDOISSA.

Pentti Ruokola kuuluu vankasti Virmailan sukuun, ja hänen kaksoisveljensä Martti tunnetaan sukututkijana ja Pukaran sukukirjan tekijänä. Vuonna 1929 syntynyt Pentti Ruokola teki elämäntyönsä maanviljelijänä Längelmäellä, mutta palasi eläkepäiville Kuhmoisiin. Pitkän elämän varrella on syntynyt runsaasti runoja, joiden kirjaksi toimittaminen sattuu luontevasti hänen kotikylänsä, Päijälän Kristillisen Yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuoteen. Hän oli pitkäaikainen puheenjohtaja yhdistyksessä, jolla on oma rukoushuone kylän keskipisteessä Leppäkosken partaalla.

Kirjan takakannessa on lyhyt luonnehdinta kirjan sisällöstä: "Maatalon pojan, Pentti Ruokolan, runoissa kiteytyy lämmin rakkaus isänmaahan, kunnioitus ennen vaeltaneita sukupolvia kohtaan ja nöyrä itsensä jättäminen luottamuksessa Jumalan käsiin. Näistä rikkaista aineksista on syntynyt syvällisiä runoja, joista lukija saa ammentaa yhä uudestaan puhuttelevia ja rohkaisevia sanoja elämänsä ravinnoksi."

VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Padasjoen naapuripitäjän Asikkalan alueelta on julkaistu hiljattain Anna-Maija Vuorelan toimittama KURHILAN APPOSTEN SUKU.Se on 87-sivuinen eripainos suuremmasta kokonaisuudesta. Sisarukset Hilkka Lehtonen ja Anna-Maija Vuorela ovat julkaisseet Virmailan sukuakin sivuavan sukuhistorian SUKUMME KAIKEN MAAILMAN TIELLÄ, alaotsikkona peltiseppä Evert Puontista Lahdessa, opettajavaikuttaja lrma Armiseen Helsingissä, Kronikkaa Puonteista, Apposista ja Armisista.

Asikkalan Kurhilassa sijaitsevan Appolan talon historia alkaa 1600-luvulta. Talon nimen selitys on, että taustalla on Abraham-niminen isäntä, jonka puhuttelunimenä oli Appo. Tämä Appolan talo oli Peurulan ratsutilan augmentti eli aputalo vuodesta 1683.Kun tultiin 1800-luvulle ja sukunimet yleistyivät, oli luontevaa omaksua kantatilasta johdettu nimi Apponen. Paitsi pääkaupunkiseudulle, ovat uudemmat sukuhaarat levittäytyneet Päijät-Hämeen lisäksi mm. Keski-Suomeen.

VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

HASSIN KYLÄKIRJA on jämsäläinen kirjauutuus viime syksyltä. Julkaisija on Hassin Kyläseura r.y. Sivuja on yli 200 ja painopaikka on Saarijärven Offset Oy. Kirjan on toimittanut jämsäläinen Kimmo Jokinen Hassin kylähistoriapiirissä kertyneen aineiston pohjalta. Historiapiiri aloitti Jämsän työväenopiston alaisena opintopiirinä. Aloitus tapahtui syksyllä 2005, mutta aina kannattaa muistaa monien yksityishenkilöiden kokoamat tiedot ja muistiin merkinnät aiemmin eletyiltä vuosikymmeniltä.

Hassin talon historiaa voidaan seurata jo vuodesta 1539, mutta seudun asutus on vanhempaa. Hassin talon jakamiset, torppien perustamiset ja mäkitupalais- ja käsityöläisasutus kasvattivat vähitellen kokonaisen kylän Kuhmoisten rajan pintaan. Kuhmoisten Puukkoisten ja Jämsän Hassin kylien yhteistoiminta on ollut aikoinaan hyvin vireää ja siitä seuraa paljon yhteistä sukuhistoriaa. Vanha nelostie Jämsään päin halkoi kyliä, ja liikenne oli vilkasta. Hassin kylällä asui ja vaikutti monia valistuneita henkilöitä, ja kylän sivistys- ,kulttuuri- ja seurakuntaelämä oli poikkeuksellisen vilkasta.

Kirjassa esitellään asutut paikat talo talolta ja mökki mökiltä, samoin elinkeinot, maanviljelystyöt ja vapaa-ajan harrastukset. Tekstiosuus on muokattu varsin lyhyeksi, mutta sitäkin runsaampi on laadukas kuvitus yksityiskohtaisine kuvateksteineen. Kuvituksesta on vastannut Leo Salminen. Hassin kylän nykyisiä asukkaita ja juurensa sieltä löytäviä on syytä onnitella upeasta saavutuksesta. Ja tietenkin Virmailan sukua siellä vilahtelee tuon tuostakin. Hassin kyläkirja liittyy hyvänä lisänä vuosi vuodelta täydentyvään kyläkirjakokoelmaan.


Kts. myös Keskisuomalainen 16.11.2011: Kimmo Jokinen - Hassin kyläkirja


VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Toritun kyläkirja  Pekka Pastila

Toritun kyläkirja on valmistunut. Sen julkaisutilaisuus pidettiin Toritun Sepänmäellä 15.6.2012. Yli kolmen vuoden urakka saatiin päätöseen ja Toritun kylän tapahtumat vuosien varrelta kansien väliin. Kirja on kylän yhteinen ponnistus, sillä päätös kirjan kirjoittamisesta tehtiin kyläyhdistyksen kokouksessa. Esihistoriallisen osuuden on kirjoittanut Minna Perälä 1800-luvun lopulle ja tuoreimman osuuden viime vuosisadalta tähän päivään Pekka Pastila, Kirjassa on yli 400 sivua.

Kirja on myynnissä Toritun kyläyhdistyksen toimesta ja sen hinta on 30 €. Kirjaa on saatavilla Sepänmäen museolla, silloin kun se on heinäkuun sunnuntaisin auki ja Paperikeitaassa, paperi- ja lahjatavarakaupassa Padasjoen kirkolla. Myös Virmailan sukukokouksessa Orivedellä kirja on myynnissä, koska niin monet torittulaiset ovat Virmailan suvun jäseniä.

Kyläkirja tarkastelee kylän tapahtumia ja asutushistoriaa aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Se kertoo kylän asukkaista ja heidän elämästään. Mielenkiintoista on havaita, että vanhin Padasjokea koskeva asiakirja vuodelta 1442 koskee juuri Lummeneen metsää ja vesialuetta eli siis Torittua. Toritun vanhimpien talojen historia lähtee jo 1500-luvun puolelta. Samat suvut ovat uskollisesti eläneet vuosisadasta toiseen samoilla asuinsijoillaan. Kirja kertoo kuinka pitäjän käräjillä jaettiin oikeutta jo tuohon aikaan ja kuinka torpat perustettiin ja kuinka isojako kylässä suoritettiin.

Viime vuosisadan tapahtumat peilaantuvat kirjassa valtakunnan tapahtumiin. On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla kehitys ja sivistys menee eteenpäin Toritn kylässä. Kansakoulun perustaminen, Suomen itsenäistyminen, Talvisotaan lähtö, karjalaisten asuttaminen ja monet muut valtakuntaa järisyttävät asiat olivat isoja asioita myös Toritulla. Kirjan tarina on kuin Suomen historia pienoiskoossa. Kirja tarkastelee kylän aktiivista toimintaa myös viime vuosina, kyläyhdistyksen toimintaa ja leader- hankkeita.

Toritun kyläyhdistys toivoo, että kirja herättää ajatuksia lukijan omien sukujuurien selvittämiseen ja inspiroi uusien kirjallisten tuotteiden syntymiseen ja toivottaa samalla mielenkiintoisia lukuhetkiä.




VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012


LUKIJOILLE

Virmailan Uutiset ilmestyy jälleen ja postitetaan noin tuhanteen osoitteeseen. Jäsenlehti on vakiinnuttanut asemansa laajan ja hajallaan asuvan jäsenkunnan yhdyssiteenä. Lehti on toivottu ja odotettu jokavuotinen kesätervehdys.

Virmailan Uutiset on ilmestynyt vuodesta 1982, joten tämä nyt käsillä oleva on 31. vuosikerta. Ensimmäinen lehti oli 8-sivuinen moniste ja nimeltäänkin sukuyhdistyksen jäsentiedote. Siinä ilmoitettiin 1.8.1982 Padasjoella pidettävästä sukujuhlasta, kerrottiin menneen toimintavuoden varrella olleista tapahtumista, kerrottiin sukututkimusuutisia lyhyesti, kerrottiin Virmailan saaren maantieteestä, paikoista ja teistä; viereisellä sivulla oli vapaalla kädellä piirretty kartta. Virmailan kirja oli ilmestynyt edellisenä vuonna, ja lyhyitä lehdistöarvioita lainattiin jäsentiedotteeseen.

Tämä vuoden 1982 jäsentiedote oli Kalevi Vuorelan käsialaa, ja jatkoa seurasi seuraavina vuosina säännöllisesti, Joka kesä, 30 kertaa, Kalevin toimittama jäsenlehti tuli postissa. Jo vuoden 1983 jäsenlehti oli kasvanut 20-sivuiseksi, painettiin kirjapainossa ja sivuilla oli 13 kuvaa.  Painosmäärä oli 800 kpl. Lehden ulkoasu muuttui numerosta 11 eli vuodesta 1992 lähtien. Koko kaksinkertaistui ja kun sivumääräkin kasvoi,  kuvitus lisääntyi ja yhä monipuolisemmat tekstit niin päätoimittajan kuin avustajienkin kynästä pääsivät julkisuuteen, Tietoa jaettiin, omaksuttiin  ja innostus sukuharrastukseen kasvoi voimakkaasti noina vuosina. Silloin haaveiltiin uuden sukukirjan aikaan saamisesta.

Kalevi Vuorelan työpanos Virmailan Rusthollin sukuyhdistyksessä on ollut korvaamattoman arvokas ja laajuudessaan vertaansa vailla. Hän toimi yhdistyksessä puheenjohtajana 19 vuotta, toimitti Virmailan Uutiset 30 kertaa sekä tutki sukuamme, kokosi tietokantaa  ja julkaisi kiitosta saaneet sukukirjat.

Nyt vuodet ovat vierineet, ja Kalevi on halunnut luopua lehden toimitustyöstä, ja työtä jatkamaan on valittu toimituskunta. Omasta ja sukuneuvoston  sekä laajan jäsen- ja lukijakunnan puolesta esitän kunnioittavan kiitoksen suuresta työstä yhteiseksi hyväksi. Kalevi Vuorelan esimerkki olkoon  velvoittavana meille nuoremmille.

Sukuneuvosto valitsi Virmailan Uutisten uudeksi päätoimittajaksi Inkeri Haarla-Kettusen ja toimituskunnan jäseniksi Sirkka Kuntosen, Veijo Naarajärven, Pekka Pastilan ja allekirjoittaneen. Yhteistyökumppanina säilyy Padasjoen Kirjapaino.

Toivon, että lukijat viihtyvät Virmailan Uutisten parissa ja entisiltä ja uusilta avustajilta ja tiedonantajilta toivomme jatkossakin kuvia ja tekstejä.  Ja näin lehden välityksellä kutsun suvun jäsenet vuosijuhlaan ja -kokoukseen Orivedelle !

Kuhmoisissa, Vapunpäivänä 2012
Seppo Unnaslahti
puheenjohtaja






VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012


SURUVIESTI

Jäsenlehden ollessa lähes valmiina kirjapainossa, saapui Turusta yllättävä suruviesti: Filosofian maisteri Kalevi Vuorela on kuollut juhannusaattona 22.6.2012. Hän oli syntynyt 1.5.1935 ja oli kuollessaan 77-vuotias.

Kalevi Vuorela oli kotoisin Virmailasta, mistä lähti opintielle Jyväskylään. Valmistuttuaan hän työskenteli lehtorina Jyväskylässä ja Helsingissä sekä vuodesta 1968 Turussa jääden eläkkeelle 1995.

Opetustyön rinnalla Kalevi Vuorela harjoitti menestyksellistä tutkimustyötä kirkkohistorian ja sukututkimuksen alalla, Hän julkaisi kaksi kirjoittamaansa teosta kirkkohistoriasta ja käänsi useita teoksia suomeksi ja oli mukana monien julkaisujen toimitustyössä.

Jo 1970-luvulla hän oli aloittanut Virmailan ratsutilan vaiheiden ja henkilöhistorian tutkimisen. Ensimmäisen Virmailan Kirjan hän julkaisi 1981 ja erittäin laajat sukukirjat Virmailan Suku I - II vuosina 1997-2000. Molemmista osista on otettu korjatut uusintapainokset.

Jäsenlehteä hän toimitti 30 vuotta ja kokosi vuosien varrella julkaistuista kirjoituksista kokoomateoksen Virmailan suvun muistoja ja kohtaloita vuonna 2008. Virmailan Rusthollin sukuyhdistys on perustettu 1978, Sukuneuvoston jäsen Kalevi Vuorela oli alkuvaiheista saakka kuolemaansa asti ja yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1981-2000.

Keskellä kauneinta kesää meidät tavoittanut suruviesti yllätti ja pysäytti miettimään elämän rajallisuutta. Virmailan suvun jäsenet läheltä ja kaukaa hiljentyvät kunnioittamaan Kalevi Vuorelan muistoa ja arvokasta elämäntyötä. Vaatimaton, ystävällinen ja paljon aikaan saanut mies on poistunut, mutta työn tulokset ovat meillä jatkuvassa käytössä. Äärettömän laaja sukuyhteisö jatkakoon kotiseutuasioiden harrastuksella, perinteiden vaalimisella ja menneiden sukupolvien työn kunnioittamisella. Kalevi Vuorela antoi kaikkeen tähän hyvän esimerkin.


Seppo Unnaslahti







VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Tervetuloa Orivedelle elokuun 5. päivänä!

Orivesi on luonnonläheinen ja kaunis kesäkaupunki, joka sijaitsee Tampereen naapurissa. Kaupungin alueella on lähes 400 järveä,  joista tunnetuin on Längelmävesi. Järvet tarjoavat hyvät virkistys-, retkeily- ja kalastusmahdollisuudet kiehtovan luonnon keskellä  kaikkina vuodenaikoina.

Kaupunkiimme on helppo tulla, liikenneyhteydet pelaavat niin maanteitse kuin rautateitse. Valtatie 9 kulkee halki Oriveden, samoin  kantatiet 58 ja 66. Junaliikenne kulkee Etelä-Suomesta Oriveden kautta Jyväskylään sekä Haapamäelle ja osa junista pysähtyy sekä  Oriveden asemalla että kiskobussiseisakkeella kaupungin keskustassa.

Orivedellä on laadukkaat ja kilpailukykyiset kunnalliset palvelut sekä hyvät päivittäis- ja erikoistavaraliikkeet helposti saavutettavissa. Vapaa-ajan palveluihin on panostettu ja kaupungista löydät mm. uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja tasokkaat ulkoilureitit niin kesä- kuin talviaikoina. Myös uimarantoja löytyy eri puolilta kaupunkia.

Orivesi on myös vilkas loma-asuntopaikkakunta ja täällä on yli 3400 loma-asuntoa, joten kesällä Orivedellä on tuhansia loma-asukkaita, jotka tuovat oman positiivisen lisänsä Oriveden kesään.

Kuten useilla muillakin Suomen paikkakunnilla myös Orivedellä on lukuisia kesätapahtumia, Oriveden Suvi kuuluu Finland Festivals -ketjuun. Oriveden Suven tapahtumat alkavat kesäkuussa Klemetti Opiston konserteilla. Kesän aikana Oriveden Opistolla järjestetään lukuisia kirjoittaja-, kieli- ja kuvataidekursseja. Purnun taidekeskuksen kesänäyttely on korkeatasoinen ja tutustumisen arvoinen kohde luonnonkauniissa ympäristössä.

Perinteikäs Rönnin huvikeskus tarjoaa paitsi tanssiyleisölle viikoittain viihdetapahtumia ja Rönnin kesäteatteri esittää tänä kesänä Jari Tervon "Rikos ja rakkaus" -näytelmän.

Tarkempia tietoja Orivedestä löytyy kaupungin internet-sivuilta http://www.orivesi.fi/

Tervetuloa kauniiseen kaupunkiimme - nauttikaamme ja viihtykäämme yhdessä
sukuyhdistyksemme vuosijuhlassa Oriveden Opistolla.

Riitta Jakara kunnallisneuvos,
Oriveden kaupunginvaltuuston pj.










VIRMAILAN UUTISET  Numero 31 Heinäkuu 2012

Sukukokous Jämsänkoskella 7.8.2011

Elokuussa hätäisimmät muuttolinnut alkavat kokoontua harjoitellakseen ryhmälentoa. Pääskysistä mallia ottaen myös virmailaiset parveilivat elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Suurajot ehtivät onneksi kiertää maakuntaa jo edellisenä pyhänä. Oli mukava retkeillä kypsyvien vainioitten ohitse kumpuilevaan Keski-Suomeen. Taivaanrannalle uhkasi kerääntyä tuoreita ukkospilviä, mutta perillä toivotteli säteilevä sää meidät tervetulleiksi. Heti Jämsänristissä ja siitä eteenpäin olivat joka selkeät opastekyltit ihan kuin suuremmilla festivaaleilla. Löysi ennen käymätönkin Mäntykallion koululle. Osallistujia oli salin täydeltä parisataa.

Juhlatoimikunta oli vaivojaan säästämättä valmistellut runsaan ohjelman, joka oli painettu sukuvaakunoin täydennetylle lehdelle. Aamulla oli laskettu kukkatervehdys Äiti-muistomerkille Jämsän Kirkonmäellä sekä osallistuttu messuun Jämsänkosken kirkossa.

Tervetulopuheessaan Veijo Naarajärvi kertoi paikkakunnasta, entisestä Rekolan kylästä, josta teollistumisen myötä sukeutui menestyvä Jämsänkoski. Kalevi Vuorela esitteli uusia sukuhaaroja Sastamalasta saakka sekä sukuneuvoston.

Juhlan musiikillinen anti oli vaikuttava. Lavalle marssi 30-henkinen jämsäläiskuoro Cantare johtajanaan innostunut Sauli Salminen (12. polvessa Springman-sukua), joka on säveltänyt ja sovittanut monia teoksia. Yhdessä lauloimme Keski-Suomen kotiseutulaulun. Jämsän juhlissa olin jo lapsena miettinyt tätä erilaisten laulujen esiintuomaa maakuntaeroa, Hämeessä lauletaan Hämäläisten laulua, täällä kaunista Martti Korpilahden sanoittamaa.

Juhlapuhuja Voitto Suosaari, moninkertainen virmailainen Pukara-Rautavuori-haaraa, kuntapäättäjä ja bodauksen Suomen mestari, loi tiiviin katsauksen maakunnan historiaan 350 sukupolvea sitten, jääkauden väistymisestä lähtien. Suosaari arveli läheltä avioitumiseen syyksi pienen liikkuvuuden ohella laiskuutta ja mukavuutta.

Kunnat ovat isojen kysymysten kysymysten edessä. Jämsästä paperiteollisuuden työpaikat vähenevät, verotulot sen myötä. Hallin taajama sekä Patria ovat olleet vahvoja työllistäjiä. Aika näyttä tuleeko esim. Himoksen matkailusta "uusi paperikone". Nuoret muuttavat pois työpaikkojen perässä mutta onko paluumuuttajia?

Tulevaisuus on suurkuntien mutta paikallisidentiteetti ja omien juurien tunnistaminen tänä juurettomana aikana on tärkeää. Suku pysyy, vaikka kunta- ja maakuntarajat paukkuvat. Suosaari itse oli mm. jakamassa kotikuntaansa Längelmäkeä Oriveden ja Jämsän kesken. Suosaari sanoi konkreettisesti juoksevansa saman kuntolenkin aikana kotikylästään Ouninpohjasta kolmen kunnan alueella. Ehkä liitytään vielä suurempiin yksiköihin, jolloin voi sanoa juoksevansa Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä!

Jämsän kaupungin ateriapäällikkö Merja Nieminen (Springman- juurta) vastasi maittavasta kestityksestä. 60 -vuotta täyttänyt Lassi Ahonen (Pelli/Jalli-haaraa) tarjosi juhlaväelle komeat mansikkakakkukahvit. Hieno tapa juhlia kollektiivisesti. Sankari sai kukkakimpun. Raili ja Kauko Luotosen myymiön kirjat, lehdet, pinssit ja viirit tekivät kauppansa.

Päivä päättyi bussikierrokseen. Asiantuntevasti Naarajärvi avasi sekä Jämsänkosken että Jämsän historiaa varsinkin teollisuuslaitosten osalta, jännitteitä, mitä muodostui Kosken työväen sekä Jämsän talonisäntien välille ja vuoden -18 traagisia tapahtumia. Kaipolan tehtaat rakennettiin "mustaan korpeen". Kuulimme kattavan esityksen sellunkeittometodeista ja paperitehtaiden nykyfuusiosta, vaakunan seitsemästä nuolesta, Miekkainpetäjästä, hyppyrimäestä, paperitelasta, maurilaislinnasta. Jämsän keskustaa komistaa romurautataiteilija Eino Rautaruohon (Tehin Martti Juhonpojan sukua) mahtava, kettingistä väännetty karhuveistos.

Kerta kerralta isonee tuttujen etäsukulaisten piiri. On mukava olla omaheimoisten joukossa tuumailemassa ja etsimässä yhdistäviä tekijöitä. Muistan miten ensimmäisessä kokouksessa olin ihan tietämätön polveutumisestani. Nyt tiedän enemmän - ja sukupuun oksisto jatkaa tuuheutumistaan.

Mari Salonen




TAKAISIN ALKUUN