| TAKAISIN
KANSILEHTIIN
WIRMAILAN
RUSTHOLLIN SUKUYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Lehden tilausmaksu 10 euroa (ei jäsenet) |
|
VIRMAILAN UUTISET Numero 28 Heinäkuu 2009
|
Lehden sisältö Yleistä:
Artikkeleita, kirjoituksia, referaatteja: Pekka Särkiö: Sukumme vuosisadat
Päijänteen rannalla
YHDISTYKSEN KUULUMISIA
Perhetapahtumia:
Tervehdyksiä sukulaisilta Railin ja Kaken "myymiö" sukujuhlassa 2.8.2009
Sukukirjamme:
Wirmailan rusthollin sukuyhdistyksen
|
|
|
Jämsän työväenopiston alainen historiapiiri kokoontui 2000-luvun alussa monena vuonna Leppäkoskella. Haave kyläkirjasta oli kangastellut sukututkijoiden ja kylätoimijoiden ajatuksissa pitkään, ja tänä keväänä kirja valmistui ja julkistettiin Päijälän Pirtillä. Kirjalaatikot tyhjentyivät nopeassa tahdissa, ja kirjoittaja piirsi nimeään kynä savuten. Nykyisin Kuhmoisten Päijälänä tunnettu alue on osa Kuhmoisten läntistä reunaa, laaja vesistöjen rikkoma haja-asutusalue. Luonnonkauneus houkuttelee pysähtymään korkeille mäkimaille tai lahdenpoukamien siimekseen tai kuuntelemaan veden kohinaa kylän sydämessä Leppäkosken partaalla. Kyläkirjassa selostetaan entisen Leppäkosken eli Päijälän koulupiirin alueen luontoa, asutushistoriaa, elinkeinotoimintaa, kuvataan yhdistyksiä ja merkkihenkilöitä. Leppäkoskelta lähtevät kulkureitit haarautuvat neljään suuntaan, ja näitä maanteitä pitkin kirjan kerronta etenee talo talolta pienintäkään mökkiä unohtamatta. Erityispiirre kylällä on siinä, että osa alueesta kuului Längelmäkeen, mutta raja ei estänyt lasten koulunkäyntiä eikä vireää yhdistystoimintaa. Längelmäen puolelta Otteleen asutus selostetaan yhtä lailla kuin Pukarankulmakin tai laaja Rasin kylän asutus. Itään päin kuljettaessa kirkonkylää kohti pysähdytään Hahmajärven rannalle Pörvälään. Päijälän seudun kyläyhdistys on kirjahankkeen takana, ja joukkoa veti tarmokkaasti Aino Ruokola. Leppäkosken kyläkunta on ollut melko kaukana kirkolta ja siksi siitä kehittyi omavarainen: oma osuuskauppa, oma osuuskassa, rukoushuone, työväentalo, pienviljelijäyhdistyksen Päijälän Pirtti, myllyt, sahat, kovasinteollisuus ynnä muuta. Kirjan kirjoittaja on Kuhmoisten Korppilassa asuva fil. tri Sirkka-Liisa Ranta, jonka huolellisen tutkimustyön tuloksena ja sujuvasti kerrottuna on lukijoiden käyttöön saatu jo tätä ennen monta laadukasta teosta. Tämä kirja on kyläkirjojen parhaimmistoa ihan valtakunnallisesti. Kirjoittaja on lapsuus- ja nuoruusvuosinaan asunut kylässä, olihan Sirkka-Liisan isä siellä kauppiaana. Leppäkoskella on ollut muutamia harrastelijavalokuvaajia, kuten Akseli Ruokola. Kuvamateriaalia on ollut käytettävissä runsaasti ja siksi kuvitus on selkeä ja kansatieteellisestikin arvokas. Sivuja on runsaasti 400, iso painos takaa riittävyyden niin paikallisille kuin kesäasukkaillekin sekä sukujuuristaan kiinnostuneille. Virmailan suku on ollut vahvasti mukana asutustoiminnassa jo 1700-luvulta lähtien. Parikymmentä vuotta sitten Martti Ruokola teki Pukaran sukukirjan, josta painos on loppunut jo aikaa sitten. Virmailan sukukirjoihin merkityt henkilöt saavat tässä kyläkirjassa eloa ympärilleen, ja lukijat pääsevät mukaan satojen tuttujen ihmisten elämänkohtaloihin kohisevien koskien partailla tai etäisten salotorppien sitkeinä uurastajina. Unohtumassa olleet tapahtumat on kirjattu muistiin ja edesmenneiden sukupolvien työt ja elämä on kerrottu kansanomaisesti ja sujuvasti. Voimme onnitella leppäkoskelaisia suuren urakan valmiiksi saamisesta, ja samalla kyläkirjaa voi suositella kenelle tahansa maaseudun menneisyydestä kiinnostuneelle. - Kirjaa luki Seppo Unnaslahti.
|
|
Viime vuosina monet sukuyhdistyksen jäsenet ovat ehkä miettineet, pitääkö heidän vuosittain maksaa jäsenmaksu (10 euroa) ja lisäksi jäsenlehti (10 euroa) eli yhteensä 20 euroa. Heidän mielestään summa on liian suuri, ja niinpä jotkut ovat jättäytyneet pois yhdistyksestä. Nyt sukuneuvosto on päättänyt,
että jäsenmaksu (10 euroa) kattaa
myös lehden kulut, jos jäsen maksaa sen uskollisesti joka vuosi.
Ne sukulaiset (myös samassa perheessä), jotka haluavat oman lehden,
saavat sen toki (10 eurolla) ja pääsevät siten halutessaan
sukuyhdistyksen jäseniksi. Tähän asti useinkin vain yksi
perheen tai suvun jäsen on mukana yhdistyksessä ja saa kyllä
lehtensä, mutta toiset perheenjäsenet jäävät ilman.
Toivomme, että niin monet sukulaiset kuin mahdollista liittyvät
yhdistykseen ja siten saavat myös lehden. Samalla yhdistyksen finanssiasiat
toivottavasti selkiintyvät ja kohentuvat. Ne, jotka eivät kuulu
sukuun, voivat tietysti myös tilata lehden (10 euroa), mutta eivät
tällöin tule yhdistyksen jäseniksi. (Nämä järjestelyt
eivät koske ainaisjäsenmaksua, joka on 100 euroa ja sisältää
myös jäsenlehden tilauksen.)
|
