http://gamma.nic.fi/~wirmaila/lehtiart/kansi09jasis.htm
TAKAISIN KANSILEHTIIN

VIRMAILAN UUTISET

WIRMAILAN RUSTHOLLIN SUKUYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Toimittaja Kalevi Vuorela

Lehden tilausmaksu  10 euroa (ei jäsenet)


VIRMAILAN UUTISET

Numero 28 Heinäkuu 2009



 
 
 
 
 

 


Lehden sisältö

Yleistä:
Lehden jakelu, osoitteet
Sukuyhdistys: yleistä, jäsenmaksu
Lyhyt teksti ruotsiksi, saksaksi, italiaksi

Artikkeleita, kirjoituksia, referaatteja:

Pekka Särkiö:  Sukumme vuosisadat Päijänteen rannalla 
(Juhlaesitelmä yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 3.8.2008)
Seppo Unnaslahti: Suutari Fabian Linden ansaitsi muistopäivänsä
Kalevi Vuorela: Kreivi Ernst Creutz on poissa
Kalevi Vuorela: Uusi tutkimus: Taistelu Virmailan hallinnasta
Kauko Luotonen: Sähköä  ompelukoneella
Kyösti Kaivolainen: Hassi, - yksi Wirmailan kuttuurisuku
Heikki Haljala: Pekka Halonen Kuhmoisissa
Pirkko Kuussaari: Suuret saappaat
Anna-Maria Salonen: "Hankot ja haravat....."
Risto Kurki: Kesä 1962 Ouninpohjan metsissä ja vainioilla
Mirja Helenius: Ensimmäinen oma kotini
Ritva Oinonen: Syksyn tullen...
Seppo Unnaslahti: Roinilasta Holmanporttiin. Poikkijärven koulun historiikki 1921-1966
Susanna Suomela: Äänistä ja äänettömyydestä
Matti Jaakkola: Hanporin kaupunki
Mirja Helenius: Kotikoulu syrjäytyneille nuorille
Hannu Järvinen: Pukarajärven rannoilta
Ingegerd och Hannu Ruokola i farten
Inkeri Haarla-Kettunen: Laukon peurasta valkohäntäkauriiseen
Tapio Alanko: Nikkaroisten Anttilan suku
Kyösti Kaivolainen: Sukulaisuussuhteista
Mari Salonen: DNA sukututkimuksen apuna
Kalevi Vuorela: Vaellus Virmailasta Santiagoon
Kalevi Vuorela: Kesäinen maisema
Virmailan suvun muistoja ja kohtaloita: Eino Lahtisen kertomus
Kalevi Vuorela: Suomen sodan sankareita
Kalevi Vuorela: Korven torpan tarina (Virmailan torppa)
Seppo Unnaslahti: Leppäkosken kohinaa - jälleen uusi kyläkirja Kuhmoisissa
Kalevi Vuorela: Muistoja ja unelmia vuosikymmenien takaa
Luotosen suku koolla

YHDISTYKSEN KUULUMISIA
Upea 30-vuotisjuhla
Sukuneuvosto Kuhmoisissa Kissakulman nuorisoseuran talolla 4.1.2009
Sukuneuvosto Vesilahdella Laukon kartanossa 3.5.2009

Perhetapahtumia: 
syntyneitä, ylioppilaita, vihittyjä, merkkipäiviä, kuolleita

Tervehdyksiä sukulaisilta

Railin ja Kaken "myymiö" sukujuhlassa 2.8.2009
Joko pöydälläsi on uusi 2007 valmistunut pöytäviirimme
Haloo! Missä on Rientola?
Var ligger Rientola?
Jäsenmaksu ja jäsenlehti

Sukukirjamme:
Virmailan suku I osa / 2. painos
Virmailan suku II osa / 2. painos
Virmailan kirja
Virmailan suvun muistoja ja kohtaloita

Wirmailan rusthollin sukuyhdistyksen
vuosijuhla ja -kokous
Padasjoen Maakesken kylän Rientolassa
sunnuntaina 2.8.2009

 


 
 
 

 
 
 

 
 
 
 

 
 
 
 




Seppo Unnaslahti:
LEPPÄKOSKEN KOHINAA
- jälleen uusi kyläkirja Kuhmoisissa

Jämsän työväenopiston alainen historiapiiri kokoontui 2000-luvun alussa monena vuonna Leppäkoskella. Haave kyläkirjasta oli kangastellut sukututkijoiden ja kylätoimijoiden ajatuksissa pitkään, ja tänä keväänä kirja valmistui ja julkistettiin Päijälän Pirtillä. Kirjalaatikot tyhjentyivät nopeassa tahdissa, ja kirjoittaja piirsi nimeään kynä savuten.

Nykyisin Kuhmoisten Päijälänä tunnettu alue on osa Kuhmoisten läntistä reunaa, laaja vesistöjen rikkoma haja-asutusalue. Luonnonkauneus houkuttelee pysähtymään korkeille mäkimaille tai lahdenpoukamien siimekseen tai kuuntelemaan veden kohinaa kylän sydämessä Leppäkosken partaalla.

Kyläkirjassa selostetaan entisen Leppäkosken eli Päijälän koulupiirin alueen luontoa, asutushistoriaa, elinkeinotoimintaa, kuvataan yhdistyksiä ja merkkihenkilöitä. Leppäkoskelta lähtevät kulkureitit haarautuvat neljään suuntaan, ja näitä maanteitä pitkin kirjan kerronta etenee talo talolta pienintäkään mökkiä unohtamatta. Erityispiirre kylällä on siinä, että osa alueesta kuului Längelmäkeen, mutta raja ei estänyt lasten koulunkäyntiä eikä vireää yhdistystoimintaa. Längelmäen puolelta Otteleen asutus selostetaan yhtä lailla kuin Pukarankulmakin tai laaja Rasin kylän asutus. Itään päin kuljettaessa kirkonkylää kohti pysähdytään Hahmajärven rannalle Pörvälään.

Päijälän seudun kyläyhdistys on kirjahankkeen takana, ja joukkoa veti tarmokkaasti Aino Ruokola. Leppäkosken kyläkunta on ollut melko kaukana kirkolta ja siksi siitä kehittyi omavarainen: oma osuuskauppa, oma osuuskassa, rukoushuone, työväentalo, pienviljelijäyhdistyksen Päijälän Pirtti, myllyt, sahat, kovasinteollisuus ynnä muuta.

Kirjan kirjoittaja on Kuhmoisten Korppilassa asuva fil. tri Sirkka-Liisa Ranta, jonka huolellisen tutkimustyön tuloksena ja sujuvasti kerrottuna on lukijoiden käyttöön saatu jo tätä ennen monta laadukasta teosta. Tämä kirja on kyläkirjojen parhaimmistoa ihan valtakunnallisesti. Kirjoittaja on lapsuus- ja nuoruusvuosinaan asunut kylässä, olihan Sirkka-Liisan isä siellä kauppiaana.

Leppäkoskella on ollut muutamia harrastelijavalokuvaajia, kuten Akseli Ruokola. Kuvamateriaalia on ollut käytettävissä runsaasti ja siksi kuvitus on selkeä ja kansatieteellisestikin arvokas. Sivuja on runsaasti 400, iso painos takaa riittävyyden niin paikallisille kuin kesäasukkaillekin sekä sukujuuristaan kiinnostuneille.

Virmailan suku on ollut vahvasti mukana asutustoiminnassa jo 1700-luvulta lähtien. Parikymmentä vuotta sitten Martti Ruokola teki Pukaran sukukirjan, josta painos on loppunut jo aikaa sitten. Virmailan sukukirjoihin merkityt henkilöt saavat tässä kyläkirjassa eloa ympärilleen, ja lukijat pääsevät mukaan satojen tuttujen ihmisten elämänkohtaloihin kohisevien koskien partailla tai etäisten salotorppien sitkeinä uurastajina. Unohtumassa olleet tapahtumat on kirjattu muistiin ja edesmenneiden sukupolvien työt ja elämä on kerrottu kansanomaisesti ja sujuvasti. Voimme onnitella leppäkoskelaisia suuren urakan valmiiksi saamisesta, ja samalla kyläkirjaa voi suositella kenelle tahansa maaseudun menneisyydestä kiinnostuneelle.

- Kirjaa luki Seppo Unnaslahti.
 



JÄSENMAKSU JA JÄSENLEHTI

Viime vuosina monet sukuyhdistyksen jäsenet ovat ehkä miettineet, pitääkö heidän vuosittain maksaa jäsenmaksu (10 euroa) ja lisäksi jäsenlehti (10 euroa) eli yhteensä 20 euroa. Heidän mielestään summa on liian suuri, ja niinpä jotkut ovat jättäytyneet pois yhdistyksestä.

Nyt sukuneuvosto on päättänyt, että jäsenmaksu (10 euroa) kattaa myös lehden kulut, jos jäsen maksaa sen uskollisesti joka vuosi. Ne sukulaiset (myös samassa perheessä), jotka haluavat oman lehden, saavat sen toki (10 eurolla) ja pääsevät siten halutessaan sukuyhdistyksen jäseniksi. Tähän asti useinkin vain yksi perheen tai suvun jäsen on mukana yhdistyksessä ja saa kyllä lehtensä, mutta toiset perheenjäsenet jäävät ilman. Toivomme, että niin monet sukulaiset kuin mahdollista liittyvät yhdistykseen ja siten saavat myös lehden. Samalla yhdistyksen finanssiasiat toivottavasti selkiintyvät ja kohentuvat. Ne, jotka eivät kuulu sukuun, voivat tietysti myös tilata lehden (10 euroa), mutta eivät tällöin tule yhdistyksen jäseniksi. (Nämä järjestelyt eivät koske ainaisjäsenmaksua, joka on 100 euroa ja sisältää myös jäsenlehden tilauksen.)
 



 

TAKAISIN ALKUUN