http://gamma.nic.fi/~wirmaila/kokoukset/sukuneuvkok.htm
sivu päivitetty 21.1.2017
TAKAISIN SUKUNEUVOSTOSIVULLE
SUKUNEUVOSTO TOIMII
Lähde: Virmailan Uutiset

Kokousselostukset sisältävät kokousasioiden lisäksi 
sukuun liittyvää henkilö-, paikka ym. tietoa


10.1.2015
 15.5.2011 6.1.2001

4.5.2014
9.1.2011 10.6.2007 4.1.2004 10.6.2000 5.1.1997 12.6.1993 30.12.1989 7.6.1986
La 8.4.2017
12.1.2014
14.1.2017
5.5.2013
24.4.2016
13.1.2013
10.1.2016
6.5.2012
 4.1.2009 12.6.2005 5.1.2002
6.1.1995 8.6.1991 27.12.1987 16.6.1984
5.2015
15.1.2012
18.5.2008 15.1.2005 10.6.2001 4.1.1998 11.6.1994 29.12.1990 6.6.1987 30.12.1983


Sukuneuvosto 8.4.2017 Korpilahti



Sukuneuvosto 14.1.2017 Tampere, Näsilinna, Ravintola von Nottbeck


Sukuneuvoston järjestäytyminen, Sukuyhdistys vuosi 2017
puh.joht. Inkeri Haarla-Kettunen

varapuh.joht Leo Suomaa

sihteeri Marja Soikkeli

rahastonhoitaja Anneli Pastila

jäsensihteeri Sirkka Kuntonen

kotisivut Tarja Laaksonen
Työvaliokunta
puh.joht., varapuh.joht., siht, rah.hoit., jäsensiht., kotsivujen pitäjä
Virmailan Uutisten toimituskunta 2017
päätoimittaja Mari Salonen
Sukujuhla ja vuosikokous Korpilahdella  6.8.2017

Sukuyhdistyksen sukututkimustoimikunta
Sanna Becker, Mia Järvinen, Tarja Laaksonen, Minna Perälä, Riitta Roitto
Sukuseurojen Keskusliitto
sukuyhdistyksen edustaja Marja Soikkeli, hallituksen jäsen Riitta Roitto










Sukuneuvosto 24.4.2016 Sysmä, Virtaan Vanha Kartano
Wirmaila Sukuneuvosto
Stjernvall

Lämmin Kiitos
Sysmän Virtaan Vanha-Kartanon
isännälle Jocke Stjernvallille ja vaimolleen,
meillä oli antoisa ja mieliinpainuva päivä!

Lisää kuvia Wirmailan Rusthollin sukuyhdistyksen Facebook-sivulla

Kokouksessa mm. valmisteltiin asiat esitettäväksi sukuyhdistyksen vuosikokoukselle 7.8.2016 Sysmässä
  • vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös
  • vuoden 2017 toimintasuunnitelma, jäsenmaksut, talousarvio
  • sääntötyöryhmän valmistelema esitys Wirmailan Rusthollin sukuyhdistys ry:n v. 2004 hyväksyttyjen sääntöjen muutoksiksi, mm.
  • yhdistyksen jäsenyysehtojen laajennus > " Jäseneksi hyväksytään myös puoliso tai henkilö joka on kiinnostunut Wirmailan suvusta ja sukuyhdistyksen toiminnasta..."
  • sukuneuvoston jäsenten lukumäärä > 20-25




Sukuneuvosto 10.1.2016 Lohjalla Immulassa

Kiitokset Mäkisen perhekunnalle loistavista kokousjärjestelyistä!

Sukuneuvoston järjestäytyminen, Sukuyhdistys vuosi 2016
puh.joht. Inkeri Haarla-Kettunen

varapuh.joht Riitta Jakara

sihteeri-rahastonhoitaja Anneli Pastila

jäsensihteeri Sirkka Kuntonen

kotisivut Tarja Laaksonen
Virmailan Uutisten toimituskunta 2016
päätoimittaja Mari Salonen

Inkeri Haarla-Kettunen, Sirkka Kuntonen, Pekka Pastila
Sukujuhla Sysmässä 7.8.2016, järjestelytoimikunta
Tapio Alanko, Mari Salonen, Anneli Pastila
Sukuyhdistyksen sääntöjen uudistaminen, toimikunta
Sirkka Kuntonen, Veikko Mattila, Pekka Pastila, Marja Soikkeli
Sukuyhdistyksen sukututkimustoimikunta
kokoonkutsuja Tarja Laaksonen
Sukuseurojen Keskusliitto
sukuyhdistyksen edustaja Marja Soikkeli, hallituksen jäsen Riitta Roitto







Vekkari



Sukuneuvosto 10.1.2015 Kuhmoisissa Sahanrannassa ja 5.2014 Padasjoella Kellosalmi, Pitokärki




Sukuneuvosto 12.1.2014 Padasjoella Kellosalmi, Pitokärki ja 4.5.2014 Virmaila Sipura


Sukuneuvosto 5.5.2013 Padasjoella






Sukuneuvosto Kuhmoisten Kuhmolassa 13.1.2013




Sukuneuvosto Orivedellä 6.5.2011
 

 

Sukuneuvosto Padasjoella 15.1.2012
 

 
Sukuneuvosto Jämsässä 15.5.2011



 

Sukuneuvosto Padasjoella 9.1.2011



 

Sukuneuvosto Padasjoen Nyystölässä Onnenmyyrässä 2.5.2010
Yhdistyksemme sukuneuvoston kevätkokous pidettiin tänä vuonna majatalo Onnenmyyrässä Padasjoen Nyystölässä. Talo oli meille varsin tuttu jo menneiltä ajoilta. Vain isäntä oli vaihtunut. Uusi pirteä ja tannokas isäntä on naapurikylän poika Lauri Suomaa, joka kuuluu laajaan ja kunnioittettavaan Kalkkalan sukuun. Vanha kantatilakin on aikoinaan sijainnut aivan samassa pihapiirissä. Lähinaapurissa kohtaamme oikeastaan koko pitäjän
kulttuurielämän, sillä siellä sijaitsee myös Padasjoen museo ja kesäteatteri. Verhon kartanokin on näköetäisyydellä.
Tämän sivun ylemmässä kuvassa yhdistyksemme puheenjohtaja lahjoittaa majatalon isännälle uuden korean pöytäviirimme, jonka vierellä sinivalkoiset
kukkaset kukoistavat. Alempi kuva kertoo kokouksen tiiviistä työskentelystä. Pöydän päässä istuvat puheenjohtaja Seppo Unnaslahti ja sihteeri
Anneli Pastila.
Muun muassa yhdistyksen jäsenmaksut ja lehden tilaukset olivat keskustelun aiheina. Aika monesti on näet viime vuosina ollut hankalaa ratkaista, onko
yhdistyksen tilille ilmaantunut rahasumma tarkoitettu jäsenmaksuksi vai jäsenlehden maksuksi. Jäsenmaksunhan maksavat vain ne, jotka kuuluvat sukuun ja ovat liittyneet sukuyhdistykseen. Lehden taas voi tilata kuka tahansa suvusta riippumatta. Viime vuosina monet ovat vain maksaneet tilille tietyn summan, josta ei ilmene, onko se jäsenmaksu vai lehden tilaus. Nyt haluamme selventää ja yksinkertaistaa maksutapaa:
  1. Sukuyhdistyksen vuosijäsenmaksu on 15 euroa; siihen sisältyy myös jäsenlehti.
  2. Virmailan Uutisten tilausmaksu on 10 euroa niille, jotka eivät kuulu sukuyhdistykseen.
  3. Ainaisjäsenmaksu on edelleen 100 euroa.


Niiden, jotka kuuluvat sukuun ja haluavat liittyä sukuyhdistykseen, tulee ilmoittaa asiasta esim. VU. toimittajalle. Tällöin tarvitaan ennen muuta tarkka osoite sekä selvitys siitä, mihin sukuhaaraan asianomainen henkilö kuuluu. Jos hänellä tai hänen perheellään on sukukirjoissamme oma numero, sen ilmoittaminen riittää erinomaisesti. Toivomme, että kaikki kantaisämme jälkeläiset liittyisivät yhdistykseen. Kaikki sukulaiset ovat myös yhdistyksen
tilaisuuksiin erittäin tervetulleita.

Alla gamla och unga släktingar är välkomna till våra årsmöten och andra tillställningar.


Sukuneuvosto Längelmäellä Hiukkaan juhlatalossa Maivian pidot 3.1.2010

Vuodenvaihteen perinteen mukaisesti sukuneuvosto kerääntyi miettimään tulevaa. Kokouspaikkakunta oli Längelmäki, Hiukkaan kylä ja siellä oleva juhlatalo, jonka nimenä on Maivian pidot. Kova pakkanen ja lumiset maisemat antoivat puitteet sunnuntaiselle kokoukselle tammikuun 3. päivänä. 

Paikalle oli päässyt 13 sukuneuvoston jäsentä sekä puolisoita. Marja-Liisa ja Veijo Naarajärvi olivat kutsuneet kokouksen koolle: Herkullinen
pitopöytä maittavine kotiruokineen oli katettu vieraille, jotka paukkupakkasessa pääsivät lämpimän pirtin suojiin. Sukuneuvoston jäsen Veijo Naarajärvi
esitteli kokouspaikkaa ja Längelmäkeä. Kuntahan jaettiin joku vuosi sitten Oriveden ja Jämsän kesken. Nyt oltiin Jämsän puolella, kun oltiin Hiukkaalla ja entisessä Nikkilän kestikievaritalossa. Kotiseutulehdessä oli esitelty Maivian Pitojen ja Nikkilän historiaa. Nikkilä on yksi Hiukkaan suurista kantatiloista ja on vuodesta 1998 Liisa ja Pertti Naapin omistuksessa. Suuren entistävän remontin jälkeen kookas pytinki otettiin juhlataloksi, jota voi tilata kokouksiin ja perhejuhliin. Naapit ovat maanviljelijöitä Länkipohjassa muutaman kilometrin päässä.

Virmailan sukua ei ole Nikkilässä asunut, mutta Längelmäellähän sukua on hyvin runsaasti. Kaikille Nikkilä oli tuttu paikka, koska talossa pidettiin kestikievaria, ja käräjätalona se oli 15 vuotta. Huoneita on runsaasti suuriinkin tapahtumiin. Jykevässä pirtissä on uuni, johon mahtuu 50 leipää paistumaan kerralla. Tuli paloi takassa meidänkin kokouksemme ajan. Sukukirjoja tarkastelemalla saa pienen kiinnekohdan Nikkilän taloon ja Virmailan sukuun. Hiukkaan Jaakkolan poika Emil Helander avioitui 7.4.1892 Nikkilän Eriika-tyttären kanssa. Helanderit asuivat naapuritalossa Jaakkolassa 1800-luvulla, ja Jaakkolan Amalia-emäntä oli syntyjään Ottelin Jämsän Alhojärveltä. Sukupolvi sukupolvelta edeten tulee vastaan Liisa
Niilontytär, joka oli syntynyt Virmailassa vuonna 1727. 

Vanhojen sukutietojen kertaamisesta oli sukuneuvostonkin siirryttävä tähän päivään ja sukuyhdistyksen toimintaan näinä aikoina ja tulevina vuosina. Keskustelua käytiin monista aiheista. Erityisesti jäsenrekisteri ja osoitetietojen ajan tasalla pitäminen aiheuttivat päänvaivaa. Kokous
oli suunnittelukokouksen luontoinen. Yksityiskohtaisia päätöksiä on tehtävä keväällä, ja seuraavaksi kokouspäiväksi sovittiin toukokuun 2. päivä.

Asioita kirjasi ylös S. U.


Sukuneuvosto Vesilahden Laukon kartanossa 3.5.2009



Sukuneuvosto  Kuhmoisissa Kissakulman Nuorisoseuran talo Torpassa 4.1.2009



Sukuneuvosto  Padasjoen Auttoisilla Keinuhongassa 18.5.2008



Sukuneuvosto  Padasjoella Onnenmyyrässä 10.2.2008



Sukuneuvosto  Kuhmoisten Kissakulman Unnasjärvellä 10.6.2007



Sukuneuvosto  Padasjoella Onnenmyyrässä 21.1.2007



Sukuneuvosto  Asikkalassa Urajärven kartanossa 11.6.2006



Sukuneuvosto  Kuhmoisten Vanha-Pälsilässä 22.1.2006



Sukuneuvosto Sysmän Nuoramoisten Pakkaselassa 12.6.2005
Tällä kertaa kokouspaikkamme oli harvinaisen edustava ja perinteikäs talo Nuoramoisten viheriöivän luonnon keskellä. Yhden merkittävän sukuhaaran isä Oskari Alanko (1866-1942, X-1639) viljeli tilaa 1900-luvun alussa ja piti siellä nahkimoliikettä. 

1950-luvulla Tehin Tapanilan suvun jäsen Veikko Aleksanteri Tapanila (1919-1980, XI-7443) muutti tänne kotitilaltaan Vuorisalon Hederistä, edisti suuresti Pakkaselan vaurautta ja toimi Sysmän elinkeinoelämän hyväksi. 

Hänen isänsä Aleksanteri Tapanila (1876-1954, X-7419) oli palvellut Suomen rakuunarykmentissä Pietarissa. Veikko Aleksanteri oli kymmenes perheen 11 lapsesta.

Kts. myös
Virmailan Uutiset 29 - 2010
Sukulaisten sukulaisia

Nykyisin Pakkaselan emäntänä on Veikko Aleksanterin puoliso lääket. lis. Kaarina Tapanila, ystävällinen ja vieraanvarainen rouva, joka esitteli viehättävään tapaansa talon huomattavia taideteoksia, upeasti sisustettuja huoneita ja suvun muotokuvia. Alakerrassa on jopa suuri uima-allas, jonka päätyikkunasta avautuu näkymä vihreään metsään. Lounas tarjottiin avarassa salissa kristallikruunujen alla. Siitä kiitämme lämpimästi pitojen isäntänä toiminutta sukuneuvostomme jäsentä Tapio Alankoa, hänen taitavaa puolisoaan Merjaa ja tytärtään Suvia. 

Itse kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti kesän tärkeästä tapahtumasta, yhdistyksen vuosi juhlasta 7.8.2005 Sysmän teatteritalolla. Tapio Alanko on yhdessä Seppo Unnaslahden kanssa toiminut ansiokkaasti projektin hyväksi. Juhlaesitelmän pitää Itä-Hämeen museon johtaja Vesa Järvinen. Hän kertoo Virmailan ja Sysmän sukuvälisistä suhteista kautta aikojen. Sysmän kuuluisat tanhuajat esiintyvät juhlassa; vahinko vain, että he tiukan juhlaohjelman puitteissa eivät voi esittää koko monipuolista ohjelmistoaan. Tiettävästi kaikki tanhuajat kuuluvat myös Virmailan sukuun. Ohjelman lomassa kuullaan sysmäläisen musiikkiyhtyeen esityksiä. Kokouksessa mietittiin juhlan mahdollisia tilaongelmia. Jos teatteritalon tilat osoittautuvat ahtaiksi, voidaan lisäksi pystyttää teltta pihamaalle. On tärkeätä, että kaikki juhlaan ja lounaalle saapuvat ilmoittautuvat vähintään viikkoa aikaisemmin, jotta kaikille pystytään järjestämään ainakin ateria ja istuinpaikka.

Jumalanpalvelukseen on syytä tulla omalla kulkuneuvolla, sillä kirkosta on jonkin verran matkaa teatteritalolle. Iltapäivällä tehdään linja-autoretki Saarenkylän halki Rapalan kartanoon. Tien varrella on kauttaaltaan Virmailan suvun entisiä ja nykyisiä asuinsijoja. Maria Walden on ystävällisesti antanut luvan vierailuun. Rapala on ainakin 1400-luvulta lähtien esittänyt merkittävää osaa Virmailan suvun historiassa. 

Toki kokouksessa keskusteltiin myös sukukirjamme II osan toisesta painoksesta, joka on viivästynyt teknisten ongelmien takia. Kirjan teksti täydennyksineen on toimitettu kirjapainoon vuoden 2004 heinäkuussa, uudempia täydennyksiä ei ole voitu ottaa huomioon. Kun kirja valmistuu, se lähetetään postitse ennakkotilaajille. Sen jälkeen sitä on saatavana mm. Pataleidien kahvilassa Padasjoella. Kokouksessa ojennettiin t.l. toimittajalle Sukuseurojen keskusliitto ry:n kultainen ansiomitali suomalaisen sukuseuratoiminnan hyväksi tehdystä työstä. Kiitän sydämellisesti Keskusliittoa sekä yhdistystämme tästä arvokkaasta huomionosoituksesta.

Kalevi Vuorela



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Kuhmoisten Tehin Tapanilassa 15.1.2005
Sukuneuvoston talvikokous pidettiin tällä kertaa suvun vanhassa tukikohdassa, Tehin Tapanilassa. Päivä oli kirkas ja varsin vilpoinen. Lähtiessämme Virmailan rannalta valkoiset joutsenet jäivät uiskentelemaan laiturin vierelle. Perin harvoin on viime vuosikymmeninä sattunut, että Päijänteen selkä on ollut jäätön vielä tammikuun puolivälissä.

Tapanilassa meitä odotti hyvin lämmin ja ystävällinen vastaanotto. Talon emännät ja isännät olivat valmistaneet juhlavat pidot ja koristaneet suuren tuvan ja kamarit vieraita varten. Miltei kaikki neuvoston jäsenet puolisoineen olivatkin päässeet saapumaan kokoukseen. Kokouksessa pohdittiin puuhakkaasti Sysmässä 7.8.2005 pidettävää vuosijuhlaa, jota varten oli varattu paikkakunnan teatteritalo. Juhlan ohjelmaa ja mahdollista retkeäkin oli alustavasti suunniteltu. Uusi jäsenemme Tapio Alanko oli tehnyt tarmokasta työtä tilaisuuden hyväksi ja ansaitsee jo tässä vaiheessa erityisen kiitoksen.

Sukukirjan nykytilannetta mietiskeltiin myös. Jäätiin odottelemaan kirjan II osan uuden painoksen ilmestymistä, joka valitettavasti oli myöhästynyt teknisistä syistä. Kirjan rahoitus järjestynee ilman ongelmia, jos kaikki ennakkotilaajat maksavat kirjan heti sen valmistuttua. Yhdistyksen vaakuna-asiaa edistämään asetettiin toimikunta, johon kuuluvat Hannu ja Pekka Särkiö, Tarja Laaksonen ja Inkeri Haarla-Kettunen. Samalla esiteltiin tri Pekka Särkiön laatima vaakunaehdotus.

Vuonna 2004 maksaneita "vanhoja"  vuosijäseniä oli 410 ja "uusia" vuosijäseniä 48. Siten 458 jäsentä oli maksanut vuosijäsenmaksun. Ainaisjäsenmaksun oli harrastuksestaan.maksanut kahdeksan jäsentä, joista neljä oli entisiä vuosijäseniä ja neljä uusia jäseniä. Kaikkiaan maksaneita jäseniä oli siis 466, joista 52 oli uusia. Edellisenä vuonna (2003) maksaneita jäseniä oli yhteensä 475. Vuonna 2004 tämä jäsenmäärä olisi todennäköisesti ylitetty, jos olisi ehditty ottaa lukuun myös joulukuun loppupuolella maksetut jäsenmaksut. Jäsenlehden painos vuonna 2004 oli 1900 kpl. Sukuneuvosto hyväksyi vuonna 2004 liittyneet uudet jäsenet. 




TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Padasjoen Toritun Alatalon lomamökillä 6.6.2004
Toritun Alatalon lomamökillä vierailimme kesäisenä sunnuntaina 6.6.2004. Sukuneuvosto oli miltei täysilukuisena nauttimassa uudesta upeasta talosta oman pyöreän järven rannalla. Tuhannet kiitokset emännälle, isännälle ja kilteille lapsenlapsilIe. 

Neuvostossa keskusteltiin mm.yhdistyksen uusista säännöistä. Niiden mukaan sukuneuvostoon tästä lähtien valitaan 20 jäsentä, joista viisi on vuosittain erovuorossa. Sukuneuvostolla on lisäksi työvaliokunta, johon kuuluu 5-6 jäsentä. Yhdistyksen vuosijuhla ja -kokous alkaa Kuhmoisten Kuhmolassa sunnuntaina 1.8.2004 klo 12.30. Juhlan ohjelma on tavallista lyhyempi, sillä halutaan varata riittävästi aikaa laivamatkaa ja kiertoajelua varten. Juhlan ja kokouksen jälkeen nautitaan päiväkahvit n. klo 14.30. Elbatarlaiva lähtee satamasta klo 15.00 kohti Pihlajakoskea, joka on valittu vuoden kyläksi Keski-Suomessa. Reitti kulkee Tehinniemen ja Ruolahden ohitse; mahdollisesti nähdään myös Pyhänpään kalliomaalaukset. Paluu linja-autolla Kuhmoisten kirkonkylään n. klo 18.30. Ne jotka eivät halua/mahdu laivaretkelle, voivat lähteä opastetulle kiertoajelulle Kuhmoisten kyliin. Laiva- ja paluumatkan hinta on 15 euroa, kiertoajelun hinta 5 euroa. Laivarnatkalle tai kiertoajelulle halukkaita pyydetään välittömästi varaamaan matkansa allekirjoittaneelta. Matkalle pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. 

Kalevi Vuorela




TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Sipurassa 4.1.2004
Pakkaset paukkuivat Virmailassa vuoden 2004 alussa. Päijannekin oli jo jäätynyt, ja öinen tähtitaivas oli mahtava. Sisällä Sipuran talossa oli toki lämmintä ja valoisaa. Ihmeen runsaslukuisena sukuneuvosto kokoontuikin talviseen tapaamiseensa. Uusi jäsenemme Matti Jaakkola oli mukana ensimmäistä kertaa mutta tunsi olonsa ihan kotoiseksi ystävien seurassa.

Kokouksessa todettiin, että yhdistyksellä vuonna 2003 oli 457 maksanutta vuosijäsentä. 18 jäsentä oli maksanut ainaisjäsenmaksun. Yhteensä maksaneita jäseniä oli siis 475, näiden joukossa 50 uutta jäsentä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2002 maksaneita jäseniä oli 456, edellisenä vuonna 449 ja sitä edellisenä 430. Yhdistyksellä on lisäksi parisataa aikaisemmin liittynyttä ainaisjäsentä. Osoiteluettelossa on myös useita satoja sukuun kuuluvia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana yhdistyksessä. - 305 henkilöä oli maksanut erikseen Virmailan Uutisten tilausmaksun.

Sukuseurojen Keskusliiton hallituksessa yhdistystämme edustaa tästä lähtien Hannu Sarkiö. Keskusliiton yleiskokouksiin osallistuu Terttu Suomela. Yhdistyksen seuraava vuosijuhla ja -kokous päätettiin järjestää Kuhmoisissa 1.8.2004. Keskusteltiin alustavasti juhlan ohjelmasta ja sen yhteydessä mahdollisesti tehtävästä retkestä. Sukuneuvosto hyväksyi yhdistykseen vuonna 2003 liittyneet uudet jäsenet. Luettelo saattaa olla puutteellinen, silläpankin tiliotteista ei yleensä ilmene, onko jäsen uusi vai vanha. Niistä ei myöskään saada selville uuden jäsenen osoitetta. Siksi on tärkeätä, että jokainen yhdistykseen liittyvä ilmoittaa nimensä ja osoitteensa tämän lehden toimittajalle, joka pitää jäsenluetteloa. Jos osoite puuttuu, ei uusi (eikä vanha) jäsen myöskään voi saada jäsenlehteä. Merkitsemme uusiksi jäseniksi ne, joiden nimiä ei aikaisemmin ole ollut jäsenluettelossa.



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Padasjoen Alhon Pastilassa 9.6.2003
Pilvisenä ja hieman kosteana lauantaina 7.6.2003 sukuneuvoston väki oli kutsuttu ystävälliseen ja vieraanvaraiseen taloon, Alhon Pastilaan. Talon isäntä Pekka Pastila kertoi, että Toritun kylä on yhtä vanha kuin Padasjoen pitäjä, joka mainitaan ensi kerran 1442. Kylässä oli kolme taloa: Kauppi, Pastila ja Rekola. Kylän yhteydessä olevalla Jokioisten alueella sijaitsivat Ylä- ja Ala-Hässälä sekä Alhon kartano, merkittävä suurtila pitäjän luoteiskolkassa. Alhosta myös tämä Pastilan tila aikoinaan lohkottiin. Eri tila on Toritun Pastila, jota Juha Pastila isännöi. Molemmat Pastilat sijaitsevat vain parin kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Herkullisen aterian jälkeen sukuneuvosto ryhtyi pohtimaan arkisia asioita, kuten 3.8.2003 pidettävän sukujuhlan ohjelmaa. Juhlapuhuja oli jo tiedossa, samoin arvokasta musiikki- ja lausuntaohjelmaa. Tällä kertaa juhla pidetään Padasjoen Pappilanmäen koululla, ja sen tulisi olla tavallista juhlavampi, koska se on samalla yhdistyksen 25-vuotisjuhla. Toivomma vain runsasta osallistumista. - Sukuyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Unnaslahti valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi. Jäsenmaksu vuodelta 2004 on 10 euroa ja ainaisjäsenmaksu 100 euroa. Sääntöuudistuksen todettiin edistyvän verkalleen.

Toivottiin myös entistä tiiviimpää yhteistyötä Sukuseurojen Keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa. Todettiin samalla, että Terttu Suomela oli hoitanut kiitettävästi yhteyksiä keskusliittoon ja osallistunut sen kokouksiin. Erityisen tärkeänä pidettiin yhteyksien luomista Rengon Oinaalan Markkulan sukuseuraan, jonka jäsenistä monet ovat myös meidän kantaisämme jälkeläisiä. Olisimme tuiki iloisia, jos saisimme Oinaalasta täydennystä omiin tutkimuksiimme sikäläisen sukuhaaramme uusimpien polvien osalta. Muistan istuneeni useita kertoja Rengon pappilassa selailemassa komeita vanhoja rippikirjoja, joista löytyi suuri joukko Auttoisilta Renkoon vuonna 1820 siirtyneen Eeva Tuomaantyttären (s. 1800, vrt. VII-3954, VIII-4140 - X-4166, VS I s. 590-592) jälkeläisiä. Toinen merkittävä sukuhaara syntyi, kun Maria Tuomaantytär (s. 1785, VII-3951) avioitui Oinaalan Uotilaan 1805. Molempiin Härkätien tuntumassa eläviin sukuihin toivoisimme läheisiä kontakteja.

Tarja Laaksonen ja Riitta Roitto valtuutettiin edustamaan yhdistystämme sukuseurojen yhteistilaisuudessa Vantaalla lokakuussa 2003. Tarja hoitaa edelleen myös yhdistyksemme kotisivuja.

Kokouksen jälkeen teimme pikavierailun Toritun Sepänmäelle, joka on nykyisin hyvin hoidettu museo ja reippaiden kyläläosten ylpeyden aihe. Pariin ulkorakennukseen oltiin juuri rakentamassa uutta pärekattoa. Juha Pastila esitteli auliisti pajaa ja muita torpan rakennuksia sekä mm. 1853 painettua suomenkielistä kuvaraamattua. - Tästä torpastahan tunnetusti lähes tuhatpäinen Poleniuksen sukuhaara on lähtöisin. (K.V.)



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Padasjoella Patamuorissa 5.1.2003 
Loppiaisaattona 2003 sukuneuvosto kokoontui kahvila Patamuoriin Padasjoelle tarkastelemaan edellisen vuoden toimintaa ja tähyilemään tulevaisuuteen.
Vuoden 2002 jäsenmaksutilanne oli seuraava: Maksaneita vuosijäseniä oli 439, joista uusia 35. Ainaisjäseniksi siirtyneitä oli 12 ja uusia ainaisjäreniä 5, yhteensä 17. Maksaneita jäseniä oli siis yhteensä 456. Vuonna 2001 maksaneiden jäsenten määrä oli 449 ja vuonna 2000 se oli 430. Täten jäsentilanne on kehittynyt varsin myönteisesti, vaikka vuoden 2002 aikana ei sukukirjoista julkaistu uusia painoksia ja suvun tutkimuksessa vallitsi eräänlainen suvantovaihe. Monet uudet jäsenet olivat kotoisin Jämsän seudulta. Aikoinaan jäseniksi ilmoittautuneiden luettelossa on lähes 900 henkilöä, heistä n. 200 ainaisjäseniä. Mm. osoitteenmuutosten johdosta ei kaikkia suvun jäseniä ole voitu tavoittaa.

Sukuneuvosto hyväksyi uudet jäsenet. Luettelo saattaa olla puutteellinen, sillä tiedot on koottu pankkien tiliotteista, joista ei ilmene, onko kyseessä uusi jäsen. Niistä ei myöskään saada selville uuden jäsenen osoitetta. Siksi toivomme hartaasti, että jokainen uusi jäsen ilmoittaa nimensä ja osoitteensa Virmailan Uutisten toimittajalle, joka pitää jäsenluetteloa. Jos osoite puuttuu tai se on virheellinen, ei uusi (eikä vanha) jäsen myöskään voi saada jäsenlehteä.

Virmailan Uutisten painos v. 2002 oli 1800 kpl. Lehti lähetettiin 1503 osoitteeseen; lisäksi lehteä jaettiin mm. vuosijuhlassa. Näytekappaleita on lähetetty monille yhdistyksestämme kiinnostuneille. Kirjapainon lasku oli 3770 4euroa ja postimerkkilasku 1010 euroa. Lehden tilausmaksun maksoi (jäsenmaksun lisäksi) 227 jäsentä ja 85 ei-jäsentä. Tilausmaksuja kertyi yhteensä 1208 euroa. 

Sukuneuvoston päätöksen mukaisesti yhdistys korvaa tutkijoille virkatodistuksista aiheutuvat kustannukset.

Neuvosto keskusteli alustavasti yhdistyksen 25-vuotisjuhlasta, jota vietetään Padasjoella 3.8.2003. Juhlatoimikuntaan nimettiin Seppo Unnaslahti, Kaarina Hännikäinen, Pekka Pastila, Marja-Liisa Sipura ja Kalevi Vuorela. (K.V.)

 



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Padasjoen Mainiemellä 9.6.2002
Sukuneuvoston kokouksessa 9.6.2002 Padasjoen Mainiemellä oli monia käsiteltäviä asioita.

Sukukirjastamme Virmailan suku II (siis Tehin ja Pälsilän sukuja käsittelevä osa) päätettiin valmistella toinen painos, joka ilmestyisi vuoden 2004 lopulla. Ensimmäiseen painokseen tulevia korjauksia ja täydennyksiä ryhdytään laatimaan ja kokoamaan välittömästi. Kaikkia, joilla on jotain korjattavaa, pyydetään lähettämään uudet, tarkistetut tiedot vuoden 2003 loppuun mennessä osoitteeseen Kalevi Vuorela, Itäinenpitkäkatu 66 B 34, 20700 Turku. Kaikki täydennystiedot on lähetettävä ennen tätä päivämäärää, ei siis sen jälkeen, kun kirjan sivut on taitettu ja kirja painettavaksi. Ennakkotilaukset pyydetään antamaan em. osoitteeseen 1.4.2004 mennessä. Ennakkotilaushinta määräytyy oainoksen ja sivumäärän mukaan, luultavasti se on n. 55-60 euroa. Myyntihinta kirjan ilmestyttyä on jonkin verran korkeampi.

Vuosijuhla- ja kokous järjestetään tänä vuonna ensi kertaa Jämsässä, jossa sukumme on hyvin runsaasti edustettuan. Jämsän Auvilasta tuli noin vuonna 1652 Virmailaan emäntä Malin Juhontytär, jonka jälkeläisiä miltei kaikki nimeltä tunnetut sukumme myöhemmät jäsenet ovat. Vastavuoroisesti Brita Heikintytär (yhdistyksemme kantaisän tytär) meni Jämsän Auvilaan ja sittemmin Piispalaan emännäksi. Sukuyhteydet lisääntyivät moninkertaisesti 1700- ja 1800-luvuilla niin, että suuri osa Jämsän kaupungin asukkaista (ehkä 30-40%?) kuuluu jotain kautta sukuhaaraan. Siksi on toki aiheellista viettää myös yhdistyksemme vuosijuhla tällä kunnianarvoisella vanhalla kulttuuriseudulla.

Vuosijuhlaa järjestelevään toimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja Seppo Unnaslahden lisäksi Pekka Pitkäjärvi, Veijo Naarajärvi, Eila Salonen ja Arvo Lahtinen. Juhlapuheen pitää hiljattain eläkkeelle siirtynyt koulutoimenjohtaja Pekka Pitkäjärvi, joka on huolellisesti ka kärsivällisesti koonnut oman sukunsa tietoja ja valokuvia kirjaamme varten. Myös Veijo Naarajärvi ja Arvo Lahtinen ovat erittäin uutterasti harjoittaneet suvun tutkimista kotipaikkakunnallaan.

Kokouspaikkana on Jämsän seurakuntakeskus aivan kirkon läheisyydessä. Lounas alkaa siellä 4.8.2002 klo 12.00 ja vuosijuhla klo 13.00. Vuosikokouksen jälkeen seuraa kukkatervehdys esiäitien muistomerkille Jämsän kirkonmäellä.  Jämsän hautausmaalla on monen sukumme jäsenten hautoja. Lopuksi järjestetään kiertoajelu Jokilaaksossa Veijo Naarajärven johdolla.

Sukuneuvosto pohti pontevasti puheenjohtajan laatimaa ehdotusta yhdistyksen sääntöjen uudistamiseksi. Sääntöehdotus päätettiin esittää vuosikokoukselle. Ehdotukseen sisältyvät mm. seuraavat kohdat:
Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen, joka isän tai äidin puolelta polveutuu Wirmailan yksinäistilan isännästä Heikki Pietarinpojasta, joka syntyi 1580-luvulla. Jäseneksi hyväksytään myös aviopuoliso. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kokouksessa tai ilmoittamalla kirjallisesti yhdistyksen puheenjohtajalle. Eronneeksi on myös katsottava jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksua kahden tai useamman edellisen vuoden aikana. Jäsenluetteloa pitää yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen vuosikokouksessa valitaan sukuneuvosto, johon kuuluu enintään 20 jäsentä. Jäseniä valitessa pyritään tasapuolisuuteen eri sukuhaarojen kesken. Sukuneuvoston jäsenten toimikausi on 4 vuotta ja alkaa välittömästi valinnan tapahduttua. Sukuneuvostosta on vuosittain 5 jäsentä erovuorossa, aluksi arvan, sitten vuoron mukaan. Sukuneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Sukuneuvosto valitsee yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voivat olla sukuneuvoston ulkopuolelta.

Yhdistyksen asioita hoitaa sukuneuvoston valitsema hallitus, johon kuuluu enintään kuusi jäsentä: yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, sukulehden toimittaja ja ATK-vastaava. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.

Sukuneuvosto valitsi työryhmän, joka valmistelee yhdistyksen vaakuna-asiaa Päivö Suomelan viime syksynä laatimien ehdotusten pohjalta. Työryhmään kuuluvat Hannu Särkiö ja Terttu Suomela sekä heidän valitsemansa kolmas heraldiikan asiantuntija.

 



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Padasjoen Mainiemellä 5.1.2002



TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Padasjoen Patamuorissa 10.6.2001
Sukuneuvoston kesäkuun kokouksessa Padasjoen Patamuorissa 10.6.2001 oli runsaasti asioita käsiteltävinä. 

Yhdistyksen rahastonhoitajaksi valittiin Anneli Pastila Toritulta vuodesta 2001 lähtien. Rahastonhoitajalla on tilinkäyttöoikeus, ja hänen toivotaan osallistuvan sukuneuvoston kokouksiin. Tähän asti tilejä on vuodesta 1979 lähtien hoitanut Raija Laine tarkasti ja joustavasti; hänelle lämmin kiitoksemme hyvin tehdystä työstä. Vuosijuhlan ohjelmaan paneuduttiin perusteellisesti...
Sukuneuvoston kokous päättyi reippaissa tunnelmissa puheenjohtajan tarjoamiin nimipäiväkahveihin.
 

TAKAISIN ALKUUN



Sukuneuvosto ravintola Lagerissa Padasjoella 6.1.2001
Sukuneuvosto kokoontui 6.1.2001 ravintola Lagerissa Padasjoella tavanomaiseen vuodenvaihteen kokoukseensa, jossa keskusteltiin kuluneen vuoden toiminnasta ja suunniteltiin tulevia tapahtumia.

Todettiin, että yhdistyksen tileillä on sen verran rahaa, että ne riittävät sukukirjan I osan 2. painoksen kustannuksiin. Jäsenlehden painatus- ja postikulut olivat vuonna 2000 noin 20 000 mk; osa kuluista saatiin takaisin tilausmaksuina. Jäsenmaksun maksaneita oli noin 430 eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Ainaisjäseniksi liittyi 10 ja vuosijäseniksi yli 60 henkeä, mutta vastaavasti useat aikaisemmin liittyneet olivat "unohtaneet" jäsenmaksunsa. Kaikkia jäseniä ei myöskään tavoitettu muuttuneen tai puutteellisen osoitteen takia. Kaikkiaan jäsenluettelossa oli lähes 800 osoitetta; lisäksi jäsenlehti lähetetään n. 600 muuhun osoitteeseen.

TAKAISIN ALKUUN



Sukuneuvosto Majatalo Onnenmyyrässä Padasjoella 10.6.2000
Sukuneuvostomme kokoontui kauniina ja lämpimänä helluntailauantaina 10.6. 2000 majatalo Onnenmyyrään, joka sijaitsee entisen vanhainkodin tiloissa Padasjoen Nyystölässä. Tälläkin kertaa tapasimme siis toisemme suvun historiallisella maaperällä. Tarkoitan aivan majatalon naapurissa sijainnutta Kalkkalan taloa ja Verhon kartanoa sekä koko Nyystölän kylää, missä esi-isämme ovat askaroineet, viljelleet peltojaan ja sotineet verisesti menneiden vuosisatojen aikana. 1700-luvun puolivälissä täällä sai alkunsa nykyisin hyvinkin laajalle levinnyt Kalkkalan sukuhaara, ja täällä asustivat myös nimismies Wirlander ja kultaseppä Wirlander perheineen, puhumattakaan Suotajärven Wirmaneista ja monista muista monin tavoin kunnostautuneista sukuhaaroista. 

Majatalo Onnenmyyrä näyttää olevan sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten suosiossa. Siellä on pitkä rivi rauhallisia huoneita, ja tilavassa ruokasalissa voi nauttia maukkaita aterioita. Paikka on avoinna kautta vuoden. Voimme suositella sitä lämpimästi. Ennen varsinaista kokousta sattui seuraavanlainen poikkeaminen päiväjärjestyksestä: 

Kalevi Vuorelalle ojennettiin kunniakirja sekä tunnustuspalkinto 
Kuhmoisten Kotiseuturahastosta huomionosoituksena Virmailan sukukirjan laatimisen johdosta.

Kirjan II osaanhan kuuluu monia laajoja kuhmoislaisia sukuja. Kunniakirjan koristeina on kaksi hirvipiirrosta, jotka kuvaavat Kuhmoisten Pyhänpäästä löydettyjä 6000 vuotta sitten eläneiden Päijänteen soutajien taideteoksia. Kunniakirjan ovat allekirjoittaneet Seppo Unnaslahti Kuhmoisten Kotiseuturahaston ja Risto OjalaKuhmoisten kotiseutuyhdistyksen puolesta. 

Tämän lehden toimittaja on toki hämillään yllättävästä tunnustuspalkinnosta ja haluaisi mieluimmin piiloutua pajupensaikkoon. Olen joka tapauksessa hyvin kiitollinen tästä huomionosoituksesta ja iloinen siitä, että monet kuhmoislaiset ilmeisesti ovat tyytyväisiä sukukirjaamme. Totean kuitenkin, että Kuhmoisten omien tutkijoiden työpanos on sukukirjan aikaansaamiseksi ollut merkittävämpi kuin allekirjoittaneen; lähinnä olen toiminut teoksen kokoonpanijana ja sukutietojen vastaanottajana. Tunnustuspalkinto on silti omiaan kannustamaan ja edistämään jatkotutkimuksia, jotta lähivuosina saisimme aikaan myös tästä sukukirjan II osasta uuden, täydennetyn painoksen, jossa vielä nykyistä perusteellisemmin perehdytään kuhmoislaisten sukujen koukeroihin. 

Kokouksen alussa sukuyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Unnaslahti. 

Edellinen pitkäaikainen puheenjohtaja Kalevi Vuorela tahtoi näet uuden vuosituhannen alkaessa jättää tehtävän uusiin, nuorempiin käsiin. Yhdistyksemme toiminnassa tarvitaan toki jatkuvuutta, mutta myös kohtuullista vaihtuvuutta; sitä voidaan tässä tapauksessa nimittää myös sukupolvenvaihdokseksi. En suinkaan ole kokenut puheenjohtajan tehtävää rasittavaksi tai epämieluisaksi, olen päin vastoin viihtynyt oikein hyvin sukuneuvoston ja koko yhdistyksen piirissä. Monivuotisen sukututkimuksen saavutettua ainakin ensimmäisen etappinsa eli kirjan molempien osien julkaisemisen on täysi syy valita yhdistyksen johtoon uusi henkilö, joka suuntaa katseensa eteenpäin ja jolla on mielessä uusia, rohkeita visioita ja projekteja sekä runsaasti energiaa niiden toteuttamiseen. Seppo Unnaslahti on työskennellyt erittäin aktiivisesti yhdistyksessämme sen toiminnan alusta lähtien, hän on useimpien jäsenten tuntema tutkija ja puuhamies, joka on jo ennakolta saanut osakseen laajan jäsenkunnan luottamuksen. 
Itse hän tosin vaatimattomasti ihmetteli, miten kuhmoislainen henkilö voisi olla puheenjohtaja yhdistyksessä, jonka kotipaikka on Padasjoki. Kysymys paljastui tietysti keinotekoiseksi: eihän näiden pitäjien välissä suinkaan ole mitään Berliinin muuria, ja suvun jäseniä asuu lisäksi sadoissa muissa kunnissa Suomessa sekä kymmenissä muissa maissa eri puolilla maailmaa. Toivotamme uudelle puheenjohtajalle parhainta menestystä, voimia ja pitkää ikää yhdistyksen palveluksessa. 

Kalevi Vuorela toimii ainakin toistaiseksi jäsenlehden toimittajana sekä jäsenluettelon pitäjänä, 
joten uudet jäsenilmoitukset, osoitteenmuutokset ja jäsenmaksuasiat voi entiseen tapaan jättää hänelle. 
Vuosijuhlien ym. tilaisuuksien järjestämistä varten valittiin työvaliokunta, johon kuuluvat 
Kaarina Hännikäinen, Arvo Lahtinen, Hannu Särkiö, Seppo Unnaslahti ja Kalevi Vuorela. 

Kokouksessa todettiin vielä, että Virmailan suku II:n painatuskulut (n. 282 000 mk) ja postikulut (n. 34 000 mk), yhteensä n. 316 000 mk, oli saatu kokonaan maksetuiksi yhdistyksen kirjatilille karttuneilla varoilla. Kirjatilillä oli kesäkuun alussa n. 51 000 mk ja jäsenmaksutilillä 61 000 mk. Näin ollen uuden painoksen julkaiseminen sukukirjan I osasta näyttää taloudellisesti varsin realistiselta, mikäli saadaan esim. 300-400 ennakkotilausta. Kirjan II osasta voitaisiin laatia täydennetty laitos parisen vuotta myöhemmin. 

Tarja Laaksonen sai osakseen runsaasti kiitosta laatimistaan yhdistyksen kotisivuista, jotka ovat nostaneet sukumme nopeasti uudella tavalla maailmankartalle. Tarjalle päätettiin myöntää 1500 markan tunnustuspalkinto tästä erinomaisesta työstä. Lisäksi keskusteltiin vuoden 1998 sukujuhlasta laaditusta videokasetista. Siitä päätettiin valmistaa aluksi 50 noin tunnin pituista kopiota asiasta kiinnostuneita sukulaisia varten. (K. V.) 
 

 

TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Taidekahvila Patamuorissa Padasjoella 6.1.2000 
Vuosituhannen vaihteessa eli tarkemmin sanoen 6.1.2000 sukuneuvosto kokoontui Taidekahvila Patamuorissa Padasjoella. 
Todettiin, että sukukirjan II osa oli painettavana, ja pohdittiin uusintapainoksen laatimista I osasta, joka oli myyty loppuun vuosi sitten. 
Vuonna 1999 jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli laskujemme mukaan 442, näistä uusia 74. 
Jäsenluettelossa oli yhteensä 762 osoitetta, Virmailan Uutisten osoitteita näiden lisäksi 615. 
Lukijoiden toivomuksesta julkaisemme lehdessä uusien jäsenten luettelon, mutta huomautamme, että se on epätarkka. Siitä voi puuttua henkilöitä, jotka kyllä ovat maksaneet jäsenmaksun, mutta nimi ja osoite eivät ole ehtineet perille jäsenluetteloon. Toisaalta voi sattua, että joku luettelossa mainittu jäsen ei olekaan uusi vaan ”vanha”. 

 

TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Virmailan Sipurassa 6.6.1999 
Jälleen kerran sukuneuvosto kokoontui kevätkesän kokoukseensa Virmailan Sipuraan. Miten mones kerta tämä mahtoi ollakaan kuluneiden 20 toimintavuoden aikana? Tällä kertaa meillä oli erityinen juhlimisen aihekin, sillä talon isäntä Erkki Sipura oli muutamaa päivää aikaisemmin vaatimattomaan tapaansa salamyhkäisesti viettänyt 60-vuotispäiväänsä. Hän on osallistunut aktiivisesti yhdistyksemme työhön yhdessä mainion emäntänsä Marja-Liisan kanssa, joka on osoittautunut korvaamattomaksi puuhaihmiseksi, sihteeriksi ja monipuoliseksi voimavaraksi. 
Erkin muistan jo niiltä ajoilta, jolloin Virmailan koulutiellä kinasteltiin, ruokittiin variksenpoikasia ja avattiin hiihtolatuja topakan opettaja Fanny Isorannan opastuksella. Hieman myöhemmin tehtiin Onerva-veneellä ostosmatkoja kirkonkylään sekä iltapuhteella huviretkiä Kullasvuorelle; näiltä retkiltä palattiin sitten sumun tai pimeän turvin kotinurkille. 

Kokouksessa pohdittiin toki aivan asiallisia aiheita: suunniteltiin kesän vuosijuhlaa sekä keskusteltiin sukukirjan mahdollisesta valmistumisesta ja tutkimuksen nykyvaiheesta. 
Neuvoston jäsen Liisa Heinilä suositteli juhliimme eurooppalaista, varsinkin skandinaavista ilmettä ja arvokkaita musiikkiesityksiä ja toivoi, että saataisiin aikaan esim. taottuja muistoesineitä, jotka kuvaisivat kantaisäämme ratsunsa selässä. 
Suvun tulisi ylläpitää yhteyksiä eurooppalaisiin juuriinsa ja herättää kiinnostusta maanosamme historiaan. 

Yhteyksiämme Sukuseurojen keskusliittoon ovat viime vuodesta lähtien hoitaneet Terttu ja Päivö Suomela. 
Kenraalimajuri Hannu Särkiö, joka puolisoineen osallistui kokoukseen, lupautui pitämään puheen/esitelmän vuosijuhlassamme. 
Juhlaan pyritään saamaan myös runsaasti musiikkiohjelmaa sekä tietysti pirteä tunnelma ja maistuva lounas. 
 

TAKAISIN ALKUUN

Sukuneuvosto Kuhmoisten Unnaslahdessa 3.1.1999
Lumisena ja muutenkin kovin talvisena sunnuntaina 3.1.1999 sukuneuvosto kokoontui tavanomaiseen vuodenvaihteen kokoukseensa Kuhmoisten Unnaslahteen. 
Tilaisuus oli kuitenkin tavallista juhlavampi, sillä sitä vietettiin talon isännän Seppo Unnaslahden 50-vuotispäivän kunniaksi. Koko talo oli virittynyt juhla-asuun; kukkasia ja kynttilöitä oli kaikkialla, ystävät ja sukuIaiset tervehtivät päivän sankaria hymyssä suin. Yhdistyksemme puolesta hänelle ojennettiin sen korkein ansiomerkki, Päivö Suomelan suunnittelema kultainen ritarimerkki. 

Seppo Unnaslahti on osallistunut erittäin aktiivisesti yhdistyksemme toimintaan sen alusta lähtien. Hän on laatinut laajoja sukututkimuksia mm. Pälsilän suvusta ja kerännyt aineistoa sukukujaamme varten, pitänyt esitelmiä, kirjoittanut artikkeleita jäsenlehteemme ja ollut järjestämässä sukukokouksia. Tässä toiminnassa hän on osoittanut harvinaisen perusteellista paikkakunnan historian, talojen ja ihmisten tuntemusta sekä inhimillistä lämpöä ja myötäelämistä. Yksi todiste tästä on Pälsilän suvun 300-vuotiseen taipaleeseen liittyvä kuvaelma Kivisten kinttupolkujen matkalaisia, joka sai osakseen suurta suosiota sukujuhlassamme 2.8.1998. Sepon kirjoitusharrastus on rönsyillyt ja kukkinut aivan nuoresta pitäen. Hän on laatinut suuren määrän artikkeleita ja pakinoita mm. Kuhmoisten Sanomiin vuosina 1966-1979 sekä Uuteen Suomeen 1984-1991. Sitä paitsi hän on hoitanut lukuisia luottamustoimia kunnan ja sen lautakuntien, Seutukaavaliiton, KeskiSuomen maakuntaliiton, MTK:n ja Kokoomuspuolueen piirissä. Hän on työskennellyt pitkään myös maatalousyrittäjien eläkeasiamiehenä. Tätä nykyä Seppo toimii mm. Kuhmoisten kunnan historiatoimikunnan puheenjohtajana. Tekeillä on näet uusi historiateos, joka kattaa Kuhmoisten tapahtumat Suomen itsenäisyyden ajalta. Kokouksemme yhteydessä saimmekin kuulla tästä historiahankkeesta mielenkiintoisen esittelyn, jonka antoi nuori ja tarmokas historioitsija, tutkimuksen ja teoksen laatija. Toivotamme projektille menestystä ja odotamme kiinnostuneina kirjan ilmestymistä. 

Juhlassa saimme tavata monia muitakin kiinnostavia henkilöitä, mm. pitäjänneuvos Veikko Kilpasen ja harrastajateatterin ohjaajan Urho Kiiskisen. Tehin Tapanilan ja Läntelän väet olivat myös läsnä, samaten tietysti useimmat sukuneuvoston jäsenet puolisoineen. Ryhmämme seniori, 96-vuotias Martti Suntela ei tosin voinut saapua juhlaan sairauden takia, mutta oli varmaan hengessä mukana. 

Itse kokouksessa käsiteltiin tavanomaisia rutiiniasioita, kuten seuraavaa vuosikokousta ja jäsenlehteä, sekä pohdittiin sukukirjan II osan aineiston kokoamista, kirjan laajuutta ja kustannuksia. Vuonna 1998 yhdistys oli saanut n. 70 uutta jäsentä, mikä on ennätysmäärä. Valitettavasti useat heistä olivat unohtaneet lähettää meille osoitteensa, joten on mahdollista, etteivät he saa jäsenlehteämme. Vastaavasti muutamat ”vanhat” jäsenet olivat unohtaneet jäsenmaksun. Maksaneita jäseniä oli 1998 kaikkiaan 414. Jäsenluettelossa on kuitenkin yli 600 nimeä. Virmailan Uutisten tilaajia on huomattavasti enemmän. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoen Visapuistossa 4.1.1998
Sukuneuvoston talvikokous pidettiin tällä kertaa Padasjoen Visapuistossa, kirkonkylän keskustassa, pappilan lähinaapurissa. 
Se olikin mielenkiintoinen ja viihtyisä kokouspaikka, joka aivan yllätti modernin ja käytännöllisen suunnittelunsa ja sisutuksensa vuoksi. Visapuisto käsittää useita rakennuksia, jotka on rakennettu lähinnä iäkkäitä padasjokelaisia varten. Asukkailla on omia, rauhallisia yksiöitä sekä ruokailuja terveyspalvelut, monenlaisia harrastusmahdollisuuksia jne. Salissa on piano, TV ja stereolaitteet sekä seinillä kauniita taideteoksia. On syytä onnitella padasjokelaisia siitä, että he ovat saaneet aikaan näin tarkoituksenmukaiset ja edustavat tilat niitä tarvitseville kansalaisille. 

Kokouksessa oli mukana neuvoston vanhin jäsen Martti Suntela, joka oli juuri edellisenä päivänä täyttänyt 95 vuotta ja joka vielä sai lämpimiä onnitteluja. 
Kokouksen puheenaiheena oli tietenkin sukukirja, jonka I osan painoksesta jo suurin osa oli myyty. Ennakkotilauksia oli ollut n. 500 kpl, kirjakauppa Klassikosta myytiin n. 250 kpl ja Patamuorista vuoden 1997 loppuun mennessä n. 50 kpl. Monet olivat hankkineet kirjoja myös suoraan kirjapainosta, jonka ystävällinen henkilökunta palveli auliisti asiakkaita. Keskusteltiin myös sukukirjan I osan uudesta painoksesta, mutta todettiin, että se tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, kun II osa on saatu kunnialla painetuksi. Yhdistyksen kirjatilillä oli vuoden 1997 lopulla n. 68000 mk ja käyttötilillä 46000 mk. Sukukirjan II osan painatus tullee maksamaan lähes 200000 mk, joten tarvitaan runsaasti uusia ennakkotilauksia, ennen kuin budjetti on saatu tasapainoon. Tämä onkin haaste yhdistyksen ja suvun jäsenille sekä muille kulttuuri-ihmisille. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 
 

Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Sipurassa 7.6.1997 
Pitkähkön odottelun jälkeen oikea kesä oli saapunut Hämeeseen, kun sukuneuvosto kokoontui neuvonpitoon 7.6.1997 Virmailan Sipuraan. Ruohikko ja oraat vihannoivat, tuomet kukkivat ja aurinko hehkui kuin lapsuuden kesinä. Miltei kaikki olivat paikalla, myös uskollinen ystävämme Martti Suntela, joka kertoi olevansa entistä paremmissa voimissa ja näytti tosi pirteältä. Hän täytti viime tammikuussa 94 vuotta. Nuorimpia osanottajia olivat Sipuran talon kaksoset, jotka luultavasti aloittavat kävelyharjoituksensa syksyllä ennen lumen tuloa. 

Kokouksessa valmisteltiin rutiininomaisesti elokuussa pidettävää vuosijuhlaa ja hiottiin strategiaa sukukirjan II osan kokoamiseksi. Kirjan I osaa oli tähän mennessä myyty n. 700 kpl, joten painoksesta oli n. 300 kpl jäljellä. Kirjapainon lasku 185000 mk saatiin maksetuksi tilille karttuneilla varoilla, joista suurin osa oli kertynyt ennakkotilauksista. Neuvosto oli suht. toiveikas myös II osan budjetin suhteen. 
Ehdotettiin eräänlaisen ”sihteerikön” toimen perustamista sukukirjojen markkinointia, yhdistyksen tiedotustoimintaa sekä jäsenluettelon nimien ja osoitteiden tarkistamista varten, mutta todettiin samalla, ettei kukaan nykyaikana ryhtyisi sellaiseen aikaa vaativaan ja rasittavaan työhön ilman kohtuullista korvausta. Palkka olisi maksettava rahassa, ei luonnossa. Lisäksi tulisivat työnantajan kustannukset, verot ym. maksut, jotka torjuisivat tehokkaasti koko ajatuksen. 
 

TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Kuhmoisten Poikkijärven Vanha-Pälsilässä 5.1.1997 
Sukuneuvoston kokoontumispaikka tammikuisena pakkaspäivänä 5.1.1997 oli merkittävä kohde niille, jotka haluavat tutustua suvun historiaan. Vanha-Pälsilän päärakennus pystytettiin tiettävästi vuonna 1753 sattuneen tuhoisan tulipalon jälkeen talon entiselle paikalle Kuhmoisten kirkon lähituntumaan ja siirrettiin nykyiselle paikalleen Poikkijärvelle 1783. Rakennuksen vanhimmalla osalla on siten ikää lähes 250 vuotta. Tupa on uudistettu ja sisustettu matkailijoita varten tyylikkääksi ruokasaliksi. Tilan nykyinen isäntäväki Eira ja Matti Eerola ovat jo useita vuosia majoittaneet taloonsa maatilamatkailijoita. Vanhat aitat ja viljamakasiinit on kunnostettu lämpimiksi majoitustiloiksi, ja talon alueella on lisäksi rantahuvila saunoineen sekä matkailuvaunuja telttailualue. Tilalla on myös kotimuseo. 

Kokouksessa todettiin, että sukukirjan ennakkotilauksia oli kertynyt riittävä määrä. Siten kirjan I osan painatuskulut 185000 mk pystyttiin maksamaan suoraan yhdistyksen tileiltä; lainaa ei tällä kertaa tarvinnut ottaa. Tilanne saattaa olla toinen kirjan jälkimmäisen osan ilmestyessä parin vuoden kuluttua. Siksi toivottiinkin runsaasti uusia tilauksia, jotta kirjan II osan rahoitus pystytään hoitamaan yhtä tyylikkäästi. Yhdistyksellä oli vuonna 1996 yhteensä 371 maksanutta vuosijäsentä ja 11 ainaisjäseniksi siirtynyttä. Yhdistykseen oli liittynyt ainakin 56 uutta jäsentä. Aikaisemmat ainaisjäsenet mukaan lukien jäsenmäärä oli 589. 
 

TAKAISIN ALKUUN

 
 
 

Sukuneuvosto Padasjoen Kellosalmen Loma-Heikkilässä 6.1.1996 ja 8.6.1996
Sukuneuvoston loppiaiskokous 6.1. 1996 pidettiin tällä kertaa Kellosalmen Loma-Heikkilässä, Virmailansaaren länsipäässä, Paikka on entinen Kellosalmen torppa, jossa mm. Otto Aleksanterinpoika (Sipura) asusti perheineen 1870-luvulla. Talon nykyiset omistajat, jotka polveutuvat mm. Järvenmäen torpan väestä, ovat muuttaneet vanhan navettarakennuksen siistiksi, uudenaikaiseksi kesähotelliksi, johon saapuu vieraita Japanista asti. Navetan ullakolle on sisustettu kodikas ravintolaja kokoustila. Rannassa on hirsisauna ja lomamökkejä, näkymä laiturilta avautuu Vaimolahdelle. Mutkan takana lainehtivat Varpusenlinnanselkä ja avara Tehinselkä. Talvitapaamisemme aikana Päijänne ei tosin lainehtinut, vaan kiperä pakkanen nipisteli nenänpäätä. Mutta koska Heikkilä sekä tilojensa että sijaintinsa suhteen vaikutti hyvin sopivalta, päätimme pitää siellä myös kesäkuun kokouksemme 8.6. 1996. Nyt niityt vihannoivat ja vuohet popsivat keltaisia kukkasia omenapuiden alla. 

Kummassakin kokousessa käsiteltiin tavanomaisia rutiiniasioita: tarkasteltiin tilejä ja jäsenmäärää, hyväksyttiin uusia jäseniä ja suunniteltiin kesän vuosijuhlaa. Eniten pohdiskeltiin uuden sukukirjan aineiston kokoamista ja kirjan I osan ilmestymisaikataulua. Päätettiin käynnistää kampanja ennakkotilausten hankkimiseksi, jotta budjetti saataisiin tasapainoon. Ennakkotilausaika päättyy 1.10.1996, minkä jälkeen kirjaa voidaan tilata kirjakauppa Klassikosta Padasjoelta (niin kauan kuin painosta riittää). 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoella Kasiniemen Piilolassa 10.6.1995
Sukuneuvosto kokoontui ensi kertaa ravintola Piilolassa Kasiniemen Vehkakylässä, aivan Vehkajärven tuntumassa. Tyylikäs, avara tupa herkullisine lounaspöytineen, suurine uuneineen ja vartaassa riippuvine reikäleipineen oli mieluisa elämys. 

Ennen kokousta muistettiin Päivö Suomelan juuri ohi mennyttä merkkipäivää. 
Myös Kalevi Vuorelan hieman aikaisemmin viettämättä jäänyt merkkipäivä kaivettiin pölyn alta esille. Seppo Unnaslahti piti ylen juhlallisen puheen, ja sukuneuvoston lahjana ojennettiin Päivö Suomelan suunnittelema ja sepän takoma hieno taideteos, joka esittää uljasta hakkapeliittaa ratsuineen. Taiteilija oletti, että kantaisämme Heikki Pietarinpoika oli ainakin 180 cm pitkä ja vanttera sotaurho, komeampi kuin keskiajan hintelät ritarit. Virmailalaiset hevoset sen sijaan kuuluvat 1600-luvulla olleen korkeintaan keskikokoisia, niin että ne suurten :ankarien rinnalla näyttivät miltei poneilta. Maallikon silmin nähtynä sekä soturi että ratsu vaikuttavat sopusuhtaisilta ja kunnioitusta herättäviltä yhteistyökumppaneilta. 

Kokouksessa pohdittiin melko yksityiskohtaisesti uuden sukukirjan ilmestymisaikataulua, sisällön laajuutta ja rajaamista, sivukokoa ja ennakkotilaustapaa sekä tietysti kustannustasoa. Asiaa selostetaan toisaalla lehdessä. 
Neuvosto totesi, että hanke on nykyisen kustannusarvion pohjalta realistinen ja toteutumiskelpoinen. 
 

TAKAISIN ALKUUN
 
 
 

Sukuneuvosto Padasjoella ravintola Modetissa 6.1.1995
Loppiaisena 1995 Sukuneuvoston tavanomainen talvikokokous pidettiin 6.1.1995 ravintola Modetissa Padasjoella. 
Kokous sujui leppoisissa tunnelmissa keskellä leutoa talvea. Neuvoston uudet jäsenet Kalevi Juvonen ja Toivo Jalli olivat ensi kertaa mukana. Kokouksessa tutkisteltiin yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä suunnitteilla olevan sukukirjan kustannuksia, sisältöä ja ulkoasua. 
Yhdistykseen hyväksyttiin 41 uutta jäsentä. Suunniteltiin alustavasti kesän 1995 vuosikokousta. Pentti Vuorinen muistutti neuvostoa siitä, että puheenjohtaja ja sihteeri vanhenevat vuosi vuodelta ja että olisi lähiaikoina etsittävä uusia, tehokkaita ja aktiivisia kykyjä, jotka nostaisivat yhdistyksen uuteen kukoistukseen.
TAKAISIN ALKUUN



 
 

Sukuneuvosto Hattulan Inkalan kartanossa 11.6.1994
Kevätkesän retki Inkalan kartanoon Perinteisen kevätkesän kokouksensa sukuneuvosto piti 11.6.1994 Inkalan kartanossa Hämeenlinnassa eli tarkemmin sanoen Alajärven rannalla Hämeenlinnasta Turun suuntaan kulkevan vanhan härkätien varrella. Tila on vuosisatojen kuluessa ollut useiden tunnettujen sukujen hallussa; sen empire-tyylinen päärakennus on valmistunut 1805. Kartanon salit ja kamarit ovat aivan ihastuttavia; seinillä on huomattavien taiteilijoiden, kuten Tyko Sallisen, maalauksia. Pianon päällä kunniapaikalla on ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642; emännän kertoman mukaan ainakin 10-12 sukupolvea on lukenut sitä enemmän tai vähemmän innokkaasti. 

Virmailan suvun yhteydet Inkalaan ovat peräisin aivan viime vuosikymmeneltä. Toritun Ylätalon sukuhaaraan kuuluva Sumioisten talon tytär Leila Lehmussaari avioitui muutamia vuosia sitten Inkalan nuoren isännän Tommi Ylitalon kanssa, ja hänestä tuli kartanon reipas ja monitaitoinen emäntä. Hänen aikanaan Inkalasta on tullut suosittu matkailukohde, jonka hämäläinen pitopöytä, savusauna ja vehmas kartanomaisema houkuttelevat yhä useampia matkailijoita. Siellä vietetään vuosittain mm. monia hääjuhlia. Sukuneuvostomme matkasi Inkalaan linja-autolla Padasjoelta; miltei kaikki jäsenet puolisoineen osallistuivat retkeen. 

Kokouksessa pohdittiin etupäässä elokuun sukujuhlaan liittyviä kysymyksiä. Todettiin, että juhlatoimikunta oli tehnyt erinomaista työtä; juhlan ohjelmakin oli jo miltei valmis. Jäimme luottavaisin mielin odottamaan sen toteutumista. Sukututkimusta varten varattiin 5000 markan määräraha, joka käytetään tarpeen mukaan kirkkoherranvirastoilta pyydettäviin virkatodistuksiin. 

Sukuneuvoston jäsenten valinta päätettiin tulevaisuudessa järjestää seuraavasti: jäsenet valitaan viiden vuoden jaksoksi, mutta erovuoroinen henkilö voidaan valita uudelleen. Koska neuvoston jäsenmäärä on 15, kunakin vuonna valitaan kolme uutta jäsentä. Tänä vuonna uudet jäsenet valitaan niiden tilalle, jotka ovat ilmoittaneet eroavansa. Pidettiin tärkeänä, että mahdollisimman monet suuret sukuhaarat ovat neuvostossa edustettuina. Siksi uusiksi jäseniksi ehdotettiin henkilöitä, jotka ovat kunnostautuneet sukuyhdistyksen työssä ja/tai suvun tutkimisessa ja joiden sukuhaaroilla ei vielä ole ollut edustajaa sukuneuvostossa. 
 

TAKAISIN ALKUUN

 Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Sipurassa 2.1.1994
Talvikokous Sukuneuvoston perinteinen talvitapaaminen pidettiin 2.1.1994 jälleen kerran Virmailan Sipurassa. Sinne oli ”neuvostoihmisten” lisäksi kokoontunut muitakin hyviä ystäviä ja sukulaisia, kuten kenraalimajuri Hannu Särkiö puolisoineen, rouva Taimi Tyllilä sekä Ingegerd ja Hannu Ruokola Ruotsista. 

Kokouksen keskusteluja sävytti luonnollisesti tuleva sukujuhla, josta juhlatoimikunta antoi oman raporttinsa. Toimikuntaan kuuluvat Kaarina Hännikäinen, Seppo Unnaslahti ja Pentti Vuorinen. Myös työn alla oleva uusi sukukirja kiinnosti läsnäolijoita. Yhdistykseen hyväksyttiin 44 uutta jäsentä. Jäsenmaksun maksaneita vuosijäseniä oli vuonna 1993 yhteensä 298, aikaisemmin liittyneitä ainaisjäseniä oli 182. Henkilöitä, jotka ovat joskus ilmoittautuneet jäseniksi yhdistykseen, on kaikkiaan n. 600. Moniin heistä ei ole saatu yhteyttä osoitteenmuutoksen takia.  Kuluneen vuoden aikana tilit ovat hieman karttuneet. Suunnitteilla olevan sukukirjan kustannuksia ajatellen pääoma on kuitenkin täysin riittämätön. Neuvosto toivookin jalomielisiä lahjoituksia, jotta voidaan vastata tuleviin haasteisiin. 

Sukuseurojen Keskusliiton kokouksissa yhdistystämme on edelleen edustanut Hannu Mäkipeska. Hän on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti ja saanut äänemme hyvin kuuluville Keskusliiton piirissä. Tästä hän ansaitsee vilpittömät kiitokset. Kokous totesi myös, että Keskusliiton toiminta on kehittynyt ja monipuolistunut ja että Sukuviestistä on tullut yhä kiinnostavampi ja hyödyllisempi yhteistyöväline. Jäsenmaksutkin ovat vaikeuksien jälkeen asettuneet kohtuulliselle tasolle. Hyvän yhteistyön toivottiin jatkuvan. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Asikkalan Yttölässä 12.6.1993
Kevätkesän kokous 12.6. 1993 Sukuneuvoston kevätkesän kokous pidettiin nyt kolmatta kertaa Asikkalan Yttölässä; Vähä-Äiniön tie oli jo tullut tutuksi useimmille osanottajille. Miltei kaikki olivat nytkin paikalla; eihän tällaista tilaisuutta viehättävässä kulttuuriympäristössä kukaan kynnelle kykenevä voinut jättää väliin. Yhtä nuorekkaana ja reippaana kuin ennen talon isäntä Martti Suntela toivotti vieraat tervetulleiksi punaisen aittarakennuksen edustalla, joka oli noin 200 vuotta sitten noudettu Virmailan Vanhastatalosta. Myös nuorempi isäntä Matti Suntela perheineen otti vieraat vastaan. Aluksi tarjottiin maistuva lounas päärakennuksen pitkän pöydän ääressä; sen aikana Martti Suntela kertoi tilan ja paikallisen asutuksen pitkästä ja monivaiheisesta historiasta. 

Kokousasiat hoidettiin museoksi kunnostetussa vanhassa savupirtissä. Edessä olevan vuosikokouksen sekä kesällä 1994 pidettävän sukujuhlan ohjelmasta keskusteltiin vilkkaasti. Niiden yhteyteen toivottiin pientä näyttelyä suvun vanhoista valokuvista ja muista muistoesineistä. Päivö Suomela esitteli kuluneen talven aikana suunnittelemaansa sukupuuta. Hän oli laatinut havainnollisen kaavion Heikki Pietarinpojasta lähtien viidenteen polveen sekä vapaamuotoisen sukupuun kantaisästä kuudenteen ja osittain kahdeksanteen polveen. Jälkimmäistä hän piti vielä keskeneräisenä ja oletti saavansa sen valmiiksi ensi talven aikana. Täydellisen sukupuun sommittelu nykypolviin asti vaatisi paperia useita neliömetrejä, joten sitä olisi hankala käsitellä ja pitää koossa. Paras ratkaisu olisi viisi polvea (tai vapaammassa muodossa kuusi polvea) perusarkilla, minkä jälkeen eri sukuhaarat kuvattaisiin ”istukkaina” omilla arkeillaan. Esimerkkinä tällaisista istukkaista hän oli laatinut tämän lehden toimittajalle erittäin kauniin ja selkeän sukupuun, joka alkaa Mikko Gabrielinpojasta (viides sukupolvi, s. 1751) ja jatkuu XII:een polveen asti. Sukupuun oheen taiteilija oli piirtänyt erinomaisen kuvan suvun kotitalosta. Sukuneuvosto tutustui kaavioihin ja sukupuihin yleisen innostuksen vallassa ja kannusti taiteilijaa saattamaan työn päätökseen, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet voisivat hankkia sukupuunsa kopioita viimeistään vuoden 1994 sukujuhlan yhteydessä 
 

TAKAISIN ALKUUN


 
 

Sukuneuvosto Padasjoella ravintola Kaarikellarissa 2.1.1993
Talvitapaaminen Sukuneuvoston perinteinen vuodenvaihteen kokous pidettiin 2.1.1993 ravintola Kaarikellarissa Padasjoella. Miltei kaikki neuvoston jäsenet puolisoineen olivat saapuneet toivottamaan toisilleen onnekasta uutta vuotta sekä nauttimaan maukasta joulunajan ateriaa. Iloksemme myös Ingegerd ja Hannu Ruokola Ruotsista olivat tulleet tapaamaan ystäviään. 

Kokouksessa päätettiin alustavasti järjestää varsinainen sukujuhla elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 1994; juhlaa suunnittelemaan asetettiin toimikunta, jolle annettiin runsaasti evästystä. Ohjelman tulisi olla arvokasta, ja eri sukuhaaroille tulisi varata tilaisuus tavata lähisukulaisiaan pienemmissä piireissä. Jäsenmaksunsa maksaneiden lukumäärä oli säilynyt suunnilleen ennallaan (n. 320 jäsentä). 

Uusia jäseniä oli liittynyt noin 30, mutta toisaalta muutamat vanhat jäsenet olivat unohtaneet jäsenmaksunsa. Ilahduttavat monet olivat jäsenmaksunsa lisäksi maksaneet kympin tai pari Virmailan Uutisista; nähtävästi he olivat olleet tyytyväisiä uudistuneeseen jäsenlehteemme. 

Viirejä, kasetteja ja koruja oli myyty melko runsaasti; varsinkin kaulariipukset olivat menneet kaupaksi niin hyvin, että niitä oli hankittava lisää. Hannu Mäkipeska selosti Sukuseurojen keskusliiton kanssa käymiään neuvotteluja ja totesi, että jäsenmaksuasia oli ratkennut yhdistystämme tyydyttäväillä tavalla. Yhdistyksemme ei enää tänä vuonna joutuisi maksamaan 3000-4000 markan ylimääräistä jäsenmaksua. Siten erouhkaus päätettiin peruuttaa, ja keskusliitolta toivottiin entistä tehokkaampaa palvelua ja läheisempää yhteistyötä. Mielihyvin todettiin, että Sukuviesti-lehti oli kehittynyt myönteisesti ja tullut yhä kiinnostavammaksi. 

 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Jyväskylässä Schaumanin linnassa 6.6.1992
Kevätkesän kokoukseensa sukuneuvosto kokoontui helluntailauantaina 6.6.1992 kenraali ja rouva Särkiön kotiin Schaumanin linnaan Jyväskylään. Kenraalimajuri Hannu Särkiö kuuluu tunnetusti Sipuran-Seppälän sukuhaaraan; hänen isoäitinsä äiti lähti Virmailasta v. 1883 Aadam Näpin emännäksi Salmenkorvan torppaan Harmoistenlahden rannalle. Suku on ollut aktiivisesti mukana yhdistyksessämme ja sen sukujuhlissa. Rouva Leena Särkiön o.s. Lappi-Seppälän isovanhemmat olivat tunnettuja runoilijoita, A.V. ja Ilta Koskimies. Hän on itsekin taiteilija, jonka maalauksia on esillä taidenäyttelyissä. 

Kenraalimajuri Särkiö on Keski-Suomen sotilasläänin komentaja. Perheessä on kaksi poikaa, joista toinen on pappi ja toinen upseeri. Edellinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Tübingenissä. Perheen virka-asuntona on vaikuttava kulttuurihistoriallinen rakennus, n.s. Schaumanin linna Jyväsjärven rannassa Tourujoen äärellä. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on kauniita saleja arvokkaine huonekaluineen ja taideteoksineen. Siellä ovat vierailleet mm. presidentti Kekkonen ja kuningas Kaarle XVI Kustaa. Avaralta pihamaalta on mainio näkymä yli Jyväsjärven Äijälänsalmen suuntaan. Rannalla seisoo rivi vanhoja lehtipuita. Tähän mielenkiintoiseen paikkaan meidät oli siis kutsuttu kesäkokoukseemme. 

Lähdimme Padasjoelta lämpimänä ja aurinkoisena aamuna linja-autolla; matkan varrella Kuhmoisissa tuli mukaan lisää matkustajia. 

Itse kokouksessa pohdimme tavanomaisia rutiiniasioita, kuten jäsenmaksua ja vuosikokouksen ohjelmaa, jäsenlehteä ja sukututkimuksen edistymistä. Sukuseurojen keskusliiton jäsenmaksuja peheksuttiin jälleen ja vuosikokoukselle päätettiin esittää eroamista k.o. liitosta, mikäli näkökohtiamme ei oteta riittävästi huomioon. Kokouksen päätyttyä meille tarjottiin erinomainen päivällinen, jonka jälkeen oli aika lähteä paluumatkalle. 

Kuhmoisten kohdalla Seppo Unnaslahti esitteli suvun kantataloja ja mm. paikan, jolla Pälsilän talo 300 vuotta sitten sijaitsi. Kokousmatka oli kaikkien mielestä erittäin onnistunut. Tästä lämmin ja sydämellinen kiitos ennen muita vieraanvaraiselle isäntäväellemme, kenraali ja rouva Särkiölle. Tätä kokouspäivää emme hevillä unohda. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Sipurassa 4.1.1992
Sukuneuvoston perinteinen vuodenvaihteen kokous pidettiin Virmailan Sipurassa 4.1.1992. 

Jäsentilastosta todettiin seuraavaa: Vuosijäsenmaksun maksaneita jäseniä oli v. 1991 yhteensä 320, joista uusia 26. Ainaisjäsenmaksun maksoi 14 jäsentä, joista uusia jäseniä 4. Maksaneita jäseniä oli siis yhteensä 334. Vuosina 1981-1990 ainaisjäseniksi liittyneitä oli 158, joten kokonaisjäsenmäärä oli 492. Lisäksi oli lapsijäseniä. 

Sipuran avaraa tupaa koristivat kymmenet kynttilät ja värikkäät joulukoristeet; pöytä oli katettu runsain herkuin. Kokouksen jälkeen keskusteltiin kotoisesti talon kauniissa salissa ja laulettiin joululauluja pianon säestyksellä. Emme silloin aavistaneet, että kokouksemme jäi viimeiseksi juhlatilaisuudeksi, joka vietettiin Sipuran v. 1951 rakennetussa päärakennuksessa. Tätä monien muistojen ympäröimää rakennusta ei enää ole olemassa. Helmikuun alussa sattunut tulipalo tuhosi sen perustuksiaan myöten ja järkytti paitsi talonväkeä myös heidän ystäviään ja koko sukua. Olemme surreet tätä menetystä yhdessä talonväen kanssa sekä rohkaisseet heitä katsomaan eteenpäin ja luottamaan tulevaisuuteen. Uusi, entistä ehompi koti tulee nousemaan ennen pitkää samalle paikalle; ehkäpä jo ensi kesänä saamme viettää siellä tupaantulijaisia. Vanha rakennus taas jää elämään meidän muistoihimme tuleviksi päiviksi. 

 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Mikkelin Rouhialassa 8.6.1991
Rouhialassa Kesän miltei ensimmäisenä lämpimänä päivänä 8.6.1991 sukuneuvosto kokoontui Wirilander-suvun kotitaloon Rouhialaan, jonne sukuneuvoston jäsen Hannele Wirilander-Kalke oli meidät kutsunut. Olimme vierailleet tässä lähes 200-vuotiaassa kartanossa Mikkelin kaupungin reunalla jo kymmenen vuotta sitten, ja monilla oli ensivierailusta mieluisia muistoja jäljellä. Sen jälkeen oli tosin tapahtunut paljon. Monet vanhemman polven edustajat olivat päättäneet maallisen taipaleensa, heidän joukossaan Rouhialan silloinen omistaja Olavi Wirilander sekä hänen veljensä Kaarlo ja Sakari Wirilander, samoin veljessarjan vanhin, sukujemme ensimmäinen tutkija Erkki Wirilander. Sen sijaan oli ilo tavata Rouhialan emäntä Liisa Wirilander edelleen pirteänä ja nuorekkaana vieraittensa keskellä. Myös prof. Juhani Wirilander sekä useita muita nuoremman poiven jäseniä oli paikalla. Maittava lounas nautittiin osittain ulkona aurinkoisella parvekkeella, josta oli kesäinen näkymä yli nurmikkoisen pihamaan huvimajoineen, keinuineen ja kukkaistutuksineen. 

Kokous pidettiin tunnelmallisessa yläkerran salissa. Kokouksessa keskusteltiin mm. jäsenlehdestä sekä vuosikokouksesta, joka tänä vuonna pidetään Padasjoen peruskoulun ala-asteen tiloissa 28.7.1991. Kokouksen yhteydessä on kevyehkö lounas, ja sen jälkeen tehdään linja-automatka Auttoisille Pentti Vuorisen opastuksella. Todettiin, että rintamerkit ja musiikkikasetit olivat menneet hyvin kaupaksi ja että viirejä ja Virmailan kirjoja oli edelleen saatavissa. Nyt oli valmistunut myös hopeisia rintamerkkejä, joita yhdistys voi tulevaisuudessa käyttää ansiomerkkeinä. Sukuseurojen keskusliiton (entisen SYT:n) korkea jäsenmaksu puhutti pitkään sukuneuvostoa. Maksu on tänä vuonna nähtävästi 17 mk kultakin vuosijäseneltä, eli siihen kuluu miltei puolet oman yhdistyksemme jäsenmaksutuloista. Päätettiin seurata tilannetta ja toivottiin, että keskusliiton maksut tulevina vuosina tulisivat kohtuullisemmiksi ja palvelu monipuolisemmaksi. Muussa tapauksessa jouduttaneen eroamaan siitä. Yhteyksiämme keskusliittoon on hoitanut ansiokkaasti Hannu Mäkipeska; hän on sitkeästi yrittänyt pitää puoliamme liiton kokouksissa. 

Seuraava kokous (vuosikokouksen jälkeen) päätettiin pitää 4.1.1992. 
Kiitämme Rouhialan emäntiä ja koko Wirilander-sukua erittäin lämpimästä vastaanotosta ja kauniita muistoja tuoneesta päivästä suuren Savonmaan sydämessä 
 

TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Padasjoen Toritun Alatalossa 29.12.1990
Toritulla Sukuneuvoston talvikokous pidettiin 29.12.1990 Toritun Alatalossa Kaarina ja Taisto Hännikäisen kauniissa kodissa . Taloon oli hiljattain valmistunut uusi tilava rakennus eläkepäiville siirtyneen vanhemman isäntäväen käyttöön. Ihailimme joukolla uudistalon tyylikkäitä tiloja. Aikaisempi päärakennus, monille sukuneuvoston jäsenille tuttu paikka, oli nyt kokonaan nuoremman sukupolven eli Kirsi ja Rauno Hännikäisen sekä heidän pirteän esikoisensa Pirjo-Riitan hallussa. Häikäisevä talviaurinko kimalteli vastasataneessa lumessa, joka peitti avaran peltoaukeaman ja sen takana törröttävän metsän. 

Sukuneuvoston vuosikatsauksessa todettiin, että jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli v. 1990 yhteensä 347; aikaisemmin liittyneitä ainaisjäseniä oli 140. Vuoden aikana yhdistykseen oli liittynyt 48 uutta jäsentä. Luettelo on luultavasti puutteellinen, sillä muutamien jäsenten maksukortissa nimi tai osoite on vaikeaselkoinen tai puuttuu kokonaan. Useita jäseniä ei ole lainkaan tavoitettu osoitteenmuutoksen tms. takia. Vanhoiltakin jäseniltäkin toivotaan hartaasti tietoja nimen ja osoitteenmuutoksista, jotta osoitteistomme pysyisi ajan tasalla. Sukuneuvoston katsauksesta ilmeni vielä, että musiikkikasetteja oli myyty 175 kpl ja niistä oli saatu tuloja 7300 mk. Rintamerkkejä ja koruja oli myyty 4870 markan arvosta. 

Virmailan Uutisten painatus, kirjekuoret, pankkisiirtokortit ja postimaksut merkitsivät yhteensä 8900 markan menoerää. 
 

TAKAISIN ALKUUN



 
Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Paulalahdessa 2.6.1990
Paulalahdessa Helluntailauantaina 2.6.1990 sukuneuvosto kokoontui Liisa ja Hannu Mäkipeskan luokse Virmailan Paulalahteen. Oli lämmin, aurinkoinen päivä, ja kevätkesän luonto kukoisti kauneimmillaan. Paulalahti, Virmailan ensimmäinen kesähuvila vuodelta 1912, tarjosi meille perinteikkään ja inspiroivan tapaamispaikan. Ennen meitä talossa olivat vierailleet mm. runoilija Eino Leino, monet teatterinjohtajat, laulajat ja säveltäjät. Vuosikymmeniä täällä oli isännöinyt yksi maan huomattavimmista arkkitehdeista Kauko S. Kallio, joka oli myös piirtänyt ja maalannut taideteoksia talosta ja sen ympäristöstä. Hänet saattoi aikanaan tavata metsikön reunasta tai pihapiiristä laatimassa luonnoksia Virmailan lehmuksista, aitoista, pajoista ja kukkasista. Pauialahden seinällä oli nytkin näytteillä muutamia hänen vesivärimaalauksiaan. Päätyönään arkkitehti Kallio kuitenkin suunnitteli ja restauroi kirkkoja. Niinpä tämän lehden kirjuri sai lähes 40 vuotta sitten kyytipoikana useita kertoja kuljettaa hänet järven yli Sysmän kirkkorantaan hänen valvoessaan kirkon korjaustöitä. Paulalahden nykyinen isäntä Hannu IVläkipeska on Pälsilän-Kottilan sukuhaaran edustajana ollut innokkaasti mukana yhdistyksemme toiminnassa alusta alkaen. Lukijat muistavat hänen asiantuntevat kirjoituksensa Päijänteen laivoista ja Arvelinsuvun vaiheista. Myös Liisa-emännästä sekä lapsista ja lastenlapsista on vuosien varrella tullut melkein virmailalaisia. 

Itse kokouksessa käsiteltiin mm. tätä jäsenlehteä sekä vuosikokousta, joka pidetään 29.7.1990 alkaen klo 11.30 seurakunnan leirikeskuksessa Padasjoen Särsjärvellä. Kokoukseen saataneen myös musiikkiohjelmaa sekä (lyhyehkö) esitelmä. Kokouksen yhteydessä nautitaan lounas, ja sen jälkeen tehdään bussimatka Padasjoen nähtävyyksille Kalevi Nurmisen opastuksella. Tarkoitus on käydä myös Virmailassa. Vuosijäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 40 mk aikuiselta jäseneltä sekä ainaisjäsenmaksuksi 400 mk. Yksityksen rintamerkin todettiin valmistuneen Päivö Suomelan uutteran työn tuloksena; taiteilija esittelee merkkiä toisaalla lehdessämme. Muutamia 500 markan sukututkimusstipendejä jaetaan vuosikokouksen yhteydessä ainakin vertauskuvallisena tunnustuksena tutkijoiden arvokkaasta työstä. 
 

TAKAISIN ALKUUN


Sukuneuvosto Asikkalan Yttylässä 3.6.1989
Sukuneuvosto kokoontui lauantaina 3.6.1989. Jo toistamiseen Suntelan perhe oli kutsunut neuvoston jäsenet puolisoineen viettämään kevätkesän lauantaipäivää tähän arvokkaaseen ja viihtyisään ympäristöön. Oikeastaan samalla vietettiin vanhan isännän, Martti Suntelan, viime lokakuuksi sattunutta merkkipäivää jälkikäteen oman yhdistyksemme piirissä, johon hän oli kuulunut erittäin aktiivisena jäsenenä ja osallistujana alusta alkaen. Monissa esitelmissään, muisteloissaan ja pakinoissaan hän oli välittänyt meille laajojen kirjatietojensa lisäksi aitoa menneitten sukupolvien kulttuuriperintöä oman isoisänsä ja tämän isoisän ajoilta. Ilman hänen kertomuksiaan kokouksemme ja juhlamme olisivat varmaan olleet paljon köyhempiä ja vähemmän antoisia. Tälläkin kertaa osoittautui, että Martti Suntelan erinomainen muisti ja kertomistaito olivat säilyneet ennallaan 85 ikävuodesta huolimatta. Hän kertoi Yttölän ja lähiympäristön vaiheista ainakin rautakaudesta lähtien. Päivö Suomelalta hän sai ottaa vastaan lahjaksi maalauksen, joka kuvasi Päijänteen ensimmäistä höyrylaivaa, Suomea, joka rakennettiin Yttölän rannassa olevalla telakalla 1850-luvulla. Krimin sodan aikoihin Päijänteellä katsottiin näet tarvittavan tehokkaita sotalaivoja. Venäläistä sotaväkeä oli ollut Yttölän tanhuvilla satamäärin, ja kuuleman mukaan yhtä kartanon salia oli käytetty ortodoksisena kappelina. 

Itse sukuneuvoston kokous pidettiin vanhassa tuparakennuksessa, joka oli peräisin 30-vuotisen sodan ajoilta. Siellä suunniteltiin mm. tämän kesän vuosikokousta sekä puhuttiin jäsenlehdestä ja suvun tutkimisesta. Päivö Suomela lupasi myös suunnitella yhdistyksen jäsenille rintamerkin, johon olisi kuvattu esim. jalustin. Ilahduttavaa oli myös se, että kokouksessa olivat mukana neuvoston uudet jäsenet Hannele Wirilander ja Vuokko Lindroos. Heistä edellinen on tunnettu historiariantutkija ja useiden historiateoksien kirjoittaja. Toivomme saavamme häneltä apua myös oman laajan sukumme menneisyyden selvittämisessä. Jälkimmäinen taas on Naumin talon emäntä Päijänteen itärannalta; hänen kotinsa sijaitsee miltei Virmailaa vastapäätä Kelventeen ja Virmailanselän toisella puolella. Naumin suku liittyy Virmailan sukuun Kalkkalan ia Hinttolan kautta. 
 

TAKAISIN ALKUUN



 

Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Sipurassa 30.12.1989
Sukuneuvosto kokoontui neuvonpitoon Virmailan Sipuraan 30.12.1989. Ystävällinen ja vieraanvarainen isäntäväksi otti jälleen vastaan läheiset ja kaukaiset sukulaiset joulunajan kukkasin ja kynttilöin koristettuun taloonsa. Miltei kaikki jäsenet olivatkin päässeet paikalle joulukiireistä huolimatta. Kokouksessa todettiin, että jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli v. 1989 yhteensä 354; lisäksi yhdistyksellä oli 122 aikaisemmin liittynyttä ainaisjäsentä. Uusia jäseniä oli liittynyt 55. Vuoden aikana oli tilattu lisää pöytäja tankoviirejä 8 800 markalla. Virmailan Uutiset oli maksanut (painatus ja postimaksut) yhteensä n. 8 300 mk. Vaikka lehti sisältyi jäsenmaksuun, monet halusivat maksaa lehden erikseen; siten kertyi tuloja n. 1 500 mk. Sukuneuvosto hyväksyi yhdistyksen uudet jäsenet. Monet nimet ja osoitteet ovat pankkisiirtokorteissa olleet puutteellisia, ja useita jäseniä ei ole lainkaan tavoitettu osoitteenmuutoksen tms. takia. Toivomme jäsenkunnaltamme hartaasti tietoja nimen ja osoitteen muutoksista, jotta osoitteistom säilyisi ajan tasalla. 
TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 26.12.1988
Kokous pidettiin Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 26.12.1988 klo 13.00. Ilahduttavan monet jäsenet olivat päässeet saapumaan paikalle. Todettiin, että jäsenmaksun oli v. 1988 maksanut 306 vuosijäsentä (näistä 35 uusia) sekä 15 ainaisjäsentä (näistä 7 uusia jäseniä). Entisiä ainaisjäseniä oli 107. Täten maksaneita jäseniä, ainaisjäsenet mukaan luettuina, oli yhteensä 428. Hyväksyttiin uudet jäsenet. Jäsenlehden painatusja postituskulut olivat v. 1988 yhteensä n. 8000 mk. Jäsenmaksujen lisäksi saatiin jäsenlehden tilausmaksuja n. 1500 mk. Lehden painos oli 1350 kpl. Jäsenmaksuja kertyi yhteensä n. 14000 mk. 

 

TAKAISIN ALKUUN














 
 
 

Sukuneuvosto Padasjoen Virmailan Vierevähiedassa 4.6.1988
Virmailan Viereväänhietaan sukuneuvosto kokoontui lämpimänä kevätkesän lauantaina 4.6.1988 Seija ja Simo Mäkelän kesäasunnolle. Ratsutilan erämaaseutu Virmailansaaren pohjoisrannikolla oli puhjennut kukkaan; koivujen nuoret lehdet, ruohot ja pensaat hehkuivat vehreyttään, aurinko helotti ja kirvat mönkivät pitkin housunlahkeita. Isossajaossa v. 1815 tämä erämaaalue Lakeissuosta, Nuottajärvestä ja Järvenmäenahoilta Viereväänhietaan oli määrätty Mäkelän isännän Olavi Heikinpojan omaisuudeksi. Aluetta oli kyllä käytetty ratsutilan kaskija riistamaana jo paljon aikaisemminkin. 

Simo Mäkelän kesäpaikka on jo nähtävyys sinänsä, sillä se on pari sataa vuotta vanha riihirakennus, jonka tuvassa riihen mustuneet hirret vielä ovat nähtävissä. Portailta on ihastuttava näkymä koivujen lomitse avaralle hiekkarannalle ja kauas Tehinselälle. Lehtistensaarten takaa häämöttää Tehinniemi, oikealla autereen keskellä pilkottavat Töijänsalot ja Päijätsalo Sysmän rannikolla. Lähellä rakennusta solisee runsasvetinen puro syvässä uomassaan. Isäntä ohjasi vieraita polkua myöten puron reunalle ja vanhojen tervahautojen luokse. Ylempänä mäessä tutustuimme Suur-Päijänteen aikaisiin ja vielä vanhempiin muinaisrantoihin, joiden asiantuntijana oli paikalla lehtori Esko Lindholm, syntyperäinen virmailainen. 

Oli ilahduttavaa, että lähes kaikki neuvoston jäsenet löysivät tiensä kokouspaikalle, jossa varsinaisena pohdintojen aiheena oli tulevan sukujuhlan ohjelma käytännön järjestelyineen. Juhlatoimikunta ja varsinkin sen tarmokas puheenjohtaja Kaarina Hännikäinen olivat tehneet hyvää työtä. Kokouksen lomassa oli mieluisaa keskustella yhteisistä harrastuksista, muistoista ja suunnitelmista. Kiitämme isäntäväkeä erittäin onnistuneista kutsuista, maukkaista pöydän antimista ja aidosta Virmailan kesätunnelmasta. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 27.12.1987
Sukuneuvoston kokous pidettiin Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 27.12.1987 klo 12.00. Jäsenmaksutilannetta tarkasteltaessa todettiin, että yhdistyksellä oli v. 1987 maksaneita vuosijäseniä 303, näistä uusia 38. Ainaisjäsenmaksun maksoi v. 1987 yhteensä 22 henkilöä, joista 7 oli uusia jäseniä. Vuosina 1981-1986 liittyneitä ainaisjäseniä oli lisäksi 85. Täten vuosija ainaisjäseniä oli v. 1987 yhteensä 410. Hyväksyttiin uudet jäsenet. Kokouksessa keskusteltiin myös seuraavasta jäsenlehdestä, sukututkimuksen edistymisestä ja tulevan sukujuhlan ohjelmasta. 
TAKAISIN ALKUUN


 


 

Sukuneuvosto Kuhmoisten Harmoisten Unnaslahdessa 6.6.1987
Kuhmoisten Unnaslahteen sukuneuvosto kokoontui ensivierailulle helluntain aattona 6.6.1987. Talo sijaitsee Harmoisten Kissakulmalia peitoaukeaman laidalla, puolisen kilometriä samannimisen Päijänteen lahdelman pohjoispuoleila. Paikalle perustettiin ensimmäinen torppa vuonna 1773, mistä lähtien suku on viljellyt samoja peltoja. 

Nykyinen isäntä Seppo Unnaslahti on ollut yhdistyksellemme korvaamaton voimavara sen alkutaipaleelta lähtien. Hän on laatinut laajoja sukututkimuksia monista kuhmoislaisista suvuista, pitänyt esitelmiä kokouksissamme ja avustanut lehteämme. Maanviljelysja metsätöiden ohella hän on hoitanut pariakymmentä kunnallista luottamustehtävää sekä kirjoitellut maatalouden näkymistä Uuteen Suomeen. Viime vuoden aikana hän laski osallistuneensa 250 kokoukseen. Oman kotitilansa ohella hän viljelee myös vaimonsa kotitilaa, jolta entiset viljelijät ovat siirtyneet autuaammille asuinsijoille. Sepon vanhemmat ovat vielä kiinteästi mukana talon töissä, ja hänen sievä ja taitava vaimonsa on nykyaikaisen emännän perikuva. Lapsista nousee uusi uljas sukupolvi ottamaan talon hoitoonsa; 12 -vuotias Mari on jo suurena apuna vanhemmilleen. Isäntä kertoi vierailleen Unnaslahden ja koko Pälsilän suvun historiaa sekä esitteli heille kaksi aitallista museoesineistöä, mm, yllättävän suuren ja hyvin säilyneen kokoelman puuesineitä. Vanhaemäntä näytti selkeästi järjestettyjen albumien sivuilta kuvia suvun jäsenistä juhlan ja arjen puuhissa 100 vuoden ajalta. Herkullisen pitopöydän antimiin kuului talon omilta tiluksilta poimittuja lakkoja ja metsämansikoita. Vieraat kiittelivät kohtaloaan, joka oli ohjannut heidät tähän mansikkapaikkaan. Yhdistys tahtoi osoittaa kiitollisuuttaan isäntäväkeä kohtaan lahjoittamalla sille upean Juhla-Kantelettaren sekä Virmailan pöytäviirin kukkakimppujen kera. 

Kokouksessa käsiteltiin jäsenlehden sisältöä, vuosikokouksen ohjelmaa ja sen yhteydessä tehtävää laivamatkaa sekä Sukuyhteisöjen tuki ry:n toimintaa. Hannu Mäkipeska selosti SYT:n tiedotustilaisuudessa esille tulleita asioita. Todettiin, että yhdistyksellämme ei juuri ole resursseja avustaa SYT:tä taloudellisesti. Myönteisestä yhteistyöstä mainittakoon Sukuviestiin sisältynyt yhdistyksemme esittely, josta otettiin eripainos jäsenistöämme varten. Sukuneuvosto päätti tulevaisuudessa myöntää apurahoja tai stipendejä Virmailan suvun tutkimukseen. 

 

TAKAISIN ALKUUN



 


 

Sukuneuvosto Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 28.12.1986
Sukuneuvoston kokous pidettiin 28.12.1986 Padasjoella hotelli Nelosmutkassa.  Maksaneita jäseniä oli kaikkiaan 363, joista uusia 32. Suunniteltiin VirmaiIan uutiset -lehden seuraavaa numeroa ja toivottiin entistä useampien jäsenten osallistuvan sen laatimiseen uutisin, artikkelein ja kuvin. Keskusteltiin vuoden 1988 sukujuhlasta, johon päätettiin pyytää nimekkäitä esiintyjiä suvun piiristä. Hyväksyttiin uudet jäsenet. 
TAKAISIN ALKUUN


 
 

Sukuneuvosto Padasjoen Toritun Alatalossa 7.6.1986
Toritun Alatalon riihellä pidettiin sukuneuvoston kevätkesän kokous 7.6.1986 ihastuttavan kesäisen luonnon keskellä. Edustavaksi kesäasunnoksi muutettu entinen riihirakennus oli siirretty talon omiin tiluksiin kuuluvan pyöreän järven rannalle. Kaarina ja Taisto Hännikäinen olivat valmistaneet neuvoston jäsenille ja heidän perheilleen juhlavan vastaanoton herkullisine pitopöytineen. Kokouksessa keskusteltiin Virinailan uutisten kehittämisestä, jäsenmaksujen perimisestä sekä tulevan vuosikokouksen ohjelmasta ja sen yhteydessä järjestettävästä laivamatkasta. Vuosijäsenmaksuksi vuodelle 1987 päätettiin ehdottaa 30 mk ja ainaisjäsenmaksuksi 300 mk. Sukujuhlaa valmisteleva juhlatoimikunta kokoontuu pohtimaan asioitaan myöhemmin.
TAKAISIN ALKUUN



 
 

Sukuneuvosto Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 28.12.1985
Sukuneuvoston kokous pidettiin 28.12.1985 Hotelli Nelosmutkassa Padasjoella. Joulukiireistä huolimata miltei kaikki neuvoston jäsenet olivat läsnä. Kokouksessa tehtiin ehdotuksia vuonna 1988 pidettävää sukujuhlaa silmällä pitäen. Toivottiin mm. vanhan esineistön keruuta näyttelyksi (ryijyjä, raanuja, rekivaatteita, valokuvia). Virmailan uutiset oli lähetetty vuonna 1985 yli 800 osoitteeseen; kokonaiskustannukset olivat n. 5700 mk. Viirejä sekä Virmailan kirjoja oli edelleen saatavissa. Pohdittiin yhdistyksen alaosaston perustamista Heisingin seudulle. Kyseisen toiminnan aloittamista Helsingin seudulla pidettiin hyvin toivottavana. Todettiin, että yhdistyksen jäseniksi oli vuonna 1985 liittynyt 49 henkilöä Luettelo on valitettavasti puutteellinen, koska muutamissa ilmoittautumiskorteissa nimi ja osoite on jäänyt epäselväksi. 
TAKAISIN ALKUUN



 


 

Sukuneuvosto Sipoon Vaakkolassa 8.6.1985
Sipoon Vaakkolassa pidettiin sukuneuvoston kokous 8.6.1985. Tämä viehättävä maatila ja pitokartano puolimatkassa Helsingin ja Porvoon välillä kuuluu Virmailan suvun uusiin aluevaltauksiin. Taimi ja Kauko Tyllilä olivat ystävällisesti kutsuneet sukuneuvoston jäsenet puolisoineen sekä muitakin suvun jäseniä ”vihkimään” uutta taloaan Virmailan suvun tukikohdaksi. Vaikka emme käyttäneetkään vakiintuneita vihkimisseremonioita, toivotimme talolle ja sen isäntäväelle menestystä, runsasta viljan kasvua, sadetta ja poutaa, maan hedelmällisyyttä ja auringon lämpöä. 

Talon isäntä, joka oli aloittanut uransa Vesalan majatalon kyytipoikana Padasjoella, on myöhemmin harjoittanut liiketoimintaa ja varsinkin linja-autoliikennettä Espoon kaupungissa. Vaikka hänen työnsä ja yrityksensä ovat menestyneet, hän on näinä kiireisinä vuosikymmeninä kaivannut omaa maatilaa, jolla voi kokeilla esi-isien jaloja taitoja. Hänen mielestään maan viljeleminen on ihmisen ensisijainen kulttuuritehtävä, johon kaikki muut elinkeinot ja kulttuurin haarat perustuvat. Samanlainen maanläheisyys on vanhastaan ollut leimaa antava piirre Virmailan suvun piirissä. Vaakkolan pitokartanon salissa meille tarjottiin maittava lounas, jonka lomassa keskusteltiin ja pidettiin puheita. Lounaan jälkeen käytiin tutustumassa pihapiiriin ja varsinkin ihastuttaviin ratsastushevosiin. 

Itse kokouksessa keskusteltiin yhdistyksen tulevasta toiminnasta, sukututkimuksesta ja 4.8.1985 pidettävän vuosikokouksen ohjelmasta 
 

 

TAKAISIN ALKUUN



 

Sukuneuvosto Padasjoella hotelli Nelosmutkassa 27.12.1984
Kokous pidettiin 27.12.1984. Kokouksessa todettiin jäsenmaksutilanne ja hyväksyttiin yhdistykseen 48 uutta jäsentä. Päätettiin esittää vuosikokoukselle toimikunnan perustamista sukujuhlaa varten, joka pidettäisiin kesällä 1988. Tällöin olisi kulunut 10 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Koska pöytäviirien menekki oli ollut hyvä, Kauko Tyllilä valtuutettiin tilaamaan viirejä lisää 100 kappaletta. 

Keskusteltiin seuraavan vuosikokouksen ohjelmasta. Seppo Unnaslahti lupautui kertomaan kokouksen yhteydessä vanhoja muisteluksia. Todettiin mielihyvin, että Kaarina Hännikäisen toimesta ohjelmaan on mahdollista saada tanhuja tai kansantanssiesityksiä. Päätettiin muistaa Matti Suntelaa 50-vuotispäivän johdosta. 
 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Padasjoella MTK:n Säätiön majalla 16.6.1984
Toinen sukuneuvoston kokous oli MTK:n Säätiön majalla 16.6.1984. Useimmat neuvoston jäsenet olivat ehtineet mukaan. 

Kokouksessa Kauko Tyllilä selosti viiritilannetta. Todettiin, että pöytäviirejä on saatavissa Padasjoen osuuspankissa. Ensimmäinen erä myytiin nopeasti kesällä 1983, mutta uusi tilaus tehtiin nopeasti. Tankoviirit ovat valmistuneet keväällä 1984. Niitä on kahta kokoa, joista suurempi sopii 7-8 m:n pituiseen ja pienempi 5-6 m:n pituiseen tankoon. Kaikkiin viireihin on kuvattu ratsumies, osaan niistä lisäksi Padasjoen vaakuna. Jälkimmäinen malli sopii erinomaisesti padasjokelaisille suvun jäsenille. Suosituimmat viirimallit ovat menneet niin hyvin kaupaksi, että lisätilaus tarvittaneen lähiaikoina. Viirejä voi tiedustella Kauko Tyllilältä. Niitä myydään myös Padasjoen Kukkakulmassa. 

Viirien suunnittelijalle, rehtori Päivö Suomelalle, ojennettiin tilaisuudessa tankoviiri kiitokseksi onnistuneesta ja arvokkaasta työstä. 

Sukututkimuksen todettiin edistävän eri tahoilla. Uutta aineistoa on saatu kuluvan vuoden aikana, ja lisätietoja on luvassa. Uusi, laajempi sukukirja ei kuitenkaan valmistune vielä aivan lähivuosina. Entistä ”Virmailan kirjaa” on sen sijaan edelleen riittävästi saatavissa, ja sen toivotaan leviävän yhä useampien suvun jäsenten keskuuteen. 

 

TAKAISIN ALKUUN


 

Sukuneuvosto Kuhmoisten Tehin Tapanilassa 30.12.1983
Sukuneuvoston kokous pidettiin 30.12.1983 Tehin Tapanilassa, laajan ja merkittävän sukuhaaran tyyssijassa. Tehin ja Virmailan ratsutilan väliset sukulaissuhteet ovat peräisin yli kolmen vuosisadan takaa eli vuodelta 1675, jolloin Elin Juhontytär Virmailasta tuli Tehiin emännäksi. Hän toimitti emännän tehtäviä Tehissä n. 70 vuoden ajan, kuoli 91-vuotiaana v. 1746 ja sai leposijansa Kuhmoisten kirkosta. Tapanilassa suku on isännöinyt vuodesta 1695 lähtien. Tänä suurten nälkävuosien raskaana aikana Elinin isä, vanha valtiopäivämies ja kirkonisäntä Juho Heikinpoika eli vielä eläkevaarina Virmailassa. Elinin veli Ericus Wirilander saarnasi Padasjon kirkossa, ja nuorempi veli Samuel kosiskeli parhaillaan Kuhmoisten papin tytärtä Elisabeth Lyraa päästäkseen Pälsilän suvun kantaisäksi. Näitä vanhoja asioita muisteltiin Tapanilan viihtyisässä tuvassa lumituiskuisena joulukuun päivänä 1983. Talon isäntäväki, Kaija ja Heikki Tapanila, olivat valmistaneet meille juhlavan vastaanoton herkullisine pitopöytineen ja tervetuliaispuheineen. Useita Tapanilan ja Ohraman sukujen jäseniä oli paikalla. Lämpimät kiitoksemme emännälle ja isännälle sekä nuorelle polvelle, varsinkin taitavalle kahvinkaatajalle Tuula Eliisalle. Terveiset mvös pirteälle Johannatytölle. 

 



 
 
 
 

TAKAISIN ALKUUN