Ruukarin nimi paljastaa sen krouvi- ja eräomistaja taloksi, sillä on väkevissä liemeissä keitetty härski maine.

Maakirjan alkaessa 1539 Ruukari oli Nyystölän suurin talo ja sitä isännöi mahtava Pekka Niilonpoika (Per Nilsson).

Nuijasodan murheista kuuluun Verhon lahjoitusmaakartanoon listettua Ruukaria alkoi isännöidä lahjoitusten suuren peruutuksen aikaan 1600-luvun lopulla Uoti Sipinpoika (Olof Sigfredson),Uotin perillisten kotona Ruukari pysyi 1800-luvun lopulle. 
Ikuisiksi ajoiksi nautittavaksi ja säilytettäväksi säädetty etuoikeus hävitti Ruukarin talon ja tuhosi tämän suvun.

Yhteisiä juuria tekijäkolmikolla on paljon. Ne menevät kuitenkin väkisin ristiin jossain vaiheessa. Haaroja, jotka löytyvät muista Padasjoen sukukirjoista, ei ole esitelty tarkasti. Uuden teoksen nimi viittaa ruukari-sanan alkuperään. Se on suomalaiseen suuhun mukautettu versio ruotsinkielen sanasta krogare, joka merkitsee krouvaria. Eräomistajasuvun ollessa kyseessä nimellä on yhteys myös viljelijään, ruotsiksi brukare. Toisaalta suku on ylipäätään ollut tekemisissä väkijuomien kanssa, joten sitä kautta sukukirjan nimi on myös perusteltavissa.
- Alkoholijuttuja ja rikoksia on aika paljon, Toivo Jalli kertoo. Kirjaa tehdessä pulmaksi muodostuikin kuinka paljon hämäristä asioista ja tuomioista voi kirjoittaa. Sukua tutkiessa tekijälle alkaa muodostua tietty kuva siitä. Ruukari-teos käsittelee kuitenkin niin laajaa joukkoa, että yhteisiä piirteitä on vaikea kiteyttää.