|
|
Wirmailan rusthollin suvun kantaisä Heikki
Pietarinpoika,
maanviljelijä ja 30-vuotisen sodan ratsumies,
viljeli tilaansa Päijänteen
suurimmassa saaressa, Virmailassa Padasjoen pitäjässä.
Hänen poikansa Juho Heikinpoika oli mm.
edustamassa säätyänsä valtiopäivillä Tukholmassa.
Entisen ratsutilan maat ovat edelleen tämän
hämäläisen talonpoikaissuvun omistuksessa,
mutta suurin osa suvun haaroista on vuosisatojen
kuluessa muuttanut kotisaareltaan mantereelle.
Nykyisin sen jäseniä elää
tuhatmäärin eri puolilla Suomea ja ulkomailla.
Virmailan ratsutilalliset käyttivät
tilansa nimeä osittain sukunimen tapaan,
mutta perustaessaan uusia tiloja ja muuttaessaan
toisille paikkakunnille
jälkeläiset omaksuivat muita nimiä.
1600-luvun lopulla syntyi Wirilander-suku,
jonka nykyinen tyyssija on Rouhialan kartano
Mikkelissä.
Tehin Tapanilan ja Kuhmoisten Pälsilän
haarat ovat samaten lähtöisin 1600-luvulta.
Näihin kuuluu nykyisin mm. suuri osa Kuhmoisten
pitäjän asukkaista.
Heistä eräs, Seppo Unnaslahti, päättää
Virmailan sukuun löytämisestään
kertovan kirjoituksensa
naapurin Edlan muistelmilla:
Kun
Kalle läks minua saattaan, nin min lählin Kallie saattaan ja
tais Kalle läks minua saattaan
eikä siit saattamisest tullu loppua
ennenkö aurinko ol jo korkiella...
Useihin padasjokelaishaaroihin kuuluu merkittävä
osa tämän pitäjän väestöstä.
Melkein kaikki padasjokelaiset, joiden molemmat
vanhemmat ovat syntyneet Padasjoella,
ovat keskenään jotain sukua, hyvin
usein yhteiseksi esi-isäksi löytyy Virmailan hakkapeliitta.
Runsaasti suvun jäseniä asuu naapuripitäjissä
Sysmässä, Asikkalassa ja Lammilla -
puhumattakaan Lahden ja Helsingin seuduista,
joille on muuttanut paljon väkeä Päijänteen
rannoilta.
Suvun tutkiminen sai alkunsa jo 1920 -luvulla,
mutta sukuyhdistyksen
perustaminen
tapahtui vasta 1978.
Sukuyhdistyksen jäsenten tuella julkaistaan
sukukirjoja.
Sukuyhdistyksen vuosijuhlassa
1993 Leo Suomaa toteaa puheessaan:
' Virmailan suku on yksi osa
sitä taustaa, josta syntyy meidän maailmankuvamme.
Se on sitä taustaa, jolla
me hahmoitamme itsemme
suomalaisiksi, eurooppalaisiksi
ja osaksi ihmiskuntaa.'
|
sivu päivitetty
5.4.2000
|
