Pihlajakosken kyläyhdistys painatti kirjaksi rehtori Pertti Gylldenin kirjoittaman aineiston, joka on saatu kokoon v. 1996-2003 säännöllisesti kokoontuneen historiapiirin aherruksen ansiosta. Kirjassa on 268 sivua ja tasokas kuvitus. Valmis kirja sai heti innostuneen vastaanoton, ja sittemmin on otettu jo lisäpainos. Kirja jakaantuu 13 lukuun, jotka on koottu kirjoitettujen muistelmien, lehtileikkeiden, virallisten ja alkuperäisten dokumenttien ja painetun kirjallisuuden avulla. Kyläläiset ja monet asianharrastajat ovat vuosikausia tehneet hyvää yhteistyötä. Näin on kylän maineikas menneisyys saatu talteen. Tämä kirjahanke ja erityisen vilkas kylätoiminta toivat PihlajakoskelIe viime syksynä Keski-Suomen Vuoden kylä -tittelin.

Kirjan eripituiset aihepiirit ovat seuraavat:
- Pihlajakoski - Länsi-Päijänteen helmi
- Kulkija kylän raitilla
- Talojen ja torppien elämänkulkua
- Pihlajakosken myllyn ja sahan vaiheita
- Kyläkauppojen tunnelma
- Koulussa ja koulutiellä
- Laivat ja vesiliikenne
- Pihlajakoskelaisia metsäherroja
- Kylällä sattui ja tapahtui
- Pihlajakosken persoonallisuuksia
- Kyläorkesteri Heinäveikot
- Yhdistystoimintaa
- Pihlajakoski tänään

Pihlajakoski on Päijänteen rantakylä, jonka historiaa tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Kylän erityispiirre on kosken ansiosta syntynyt yhdyskunta, jossa oli satoja asukkaita. Myllyssä lienee jauhettu viljaa monta sataa vuotta, mutta tärkein sysäys kylän nopealle kehittymiselle oli sahan perustaminen v. 1851. Se tapahtui loviisalaisten virkamiesten ja liikemiesten toimesta. He vuokrasivat paikallisilta talollisilta maa-alueen ja kosken v. 1846. Laitteet hankittiin Fiskarsin konepajalta Pohjan pitäjästä, ja sahaus alkoi v. 1852. Laudat ja lankut markkinoitiin ulkomaille, pääasiassa Espanjaan. Kuljetukset tapahtuivat Päijänteellä kolmella purjealuksella, joiden nimet olivat Maria, Rauha ja Totuus.

Sahaustoiminta päättyi loviisalaisten toimesta v. 1894. Sen jälkeen koskessa sahattiin pienemmällä sahalla sekä hinkattiin sähköä. Myllyllä kävi jauhattajia Luhangan puolelta, ja 1800-luvun lopulla oli kylässä neljä kauppaliikettä. Sahanhoitajan muutettua pois hänen taloonsa perustettiin kansakoulu v. 1898.
Noista ajoista asukasluku on vähentynyt, maatalous kokenut monta murrosta. Kylän koulu on lakkautettu, mutta professori Mikko Niskasen ansiosta koululle perustettiin elokuvastudio, ja monia elokuvia on osittain filmattu Pihlajakosken maisemissa.

Yhdistystoiminta ja kulttuuriharrastukset ovat elävöittäneet kylän yhteishenkeä vuosikymmenestä toiseen. Jatkuvasti lisääntyvä kesäasutus vahvistaa vilkasta kylätoimintaa. Satama ja hyvät yhteydet aavoille vesille takaavat Pihlajakosken kylälle vilkkaan tulevaisuuden varsinkin kesäisin. 1900-luvun alussa oli maakunnallisesti merkittävä kauppaliike Perä-Lättilässä, ja kaikki muistavat Emil Lättilän vakaana kunnallismiehenä ja Kuhmoisten Sanomien päätoimittajana. Tänä päivänä Kuhmoisten suurin ja maakunnallsestikin huomattava lypsykarja on Äskölän talossa. Oman erityispiirteensä Pihlajakoski saa saaristosta ja sen asukkaista. Lossiyhteys on Haukkasaloon. Äskettäin tuli päätös, että Kuhmoinen on saaristokunta ympärivuotisen saari asutuksen vuoksi.

Virmailan suku on vuosisatojen mittaan levittäytynyt tehokkaasti myös Pihlajakosken seuduille. Lähes jokainen talo tai torppa liittyy jotain kautta virmailalaisiin. Sukukirjaa ja kyläkirjaa kannattaa lukea siis rinnakkain.

Kyläkirjan luki 
Seppo Unnaslahti