Vihreän liiton logo

suomeksi


Toiminta

Näkökantoja

Vaalit

Hallitus

Valtuustoryhmät

Säännöt

Linkkejä

 


  Näkökantoja

 

Syksyllä 20009

VAASANSEUDUN VIHREÄT RY ESITTÄÄ KOROTUSTA VAASAN KUNTAVEROON


Vaasan kaupunki suunnittelee ensi vuodelle huomattavia säästöjä mm. varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, sosiaali- ja terveystoimeen. Vaasan kaupunginhallitus edellyttää YLEn mukaan, että ”kaupungin operatiivisen johdon on etsittävä lisäsäästöjä”, jotta veronkorotukselta vältyttäisiin.
Vaasanseudun vihreät ry kannattaa talouden epätasapainon korjaamista nostamalla kuntaveroa. Muut vaihtoehdot – säästöt tai velanotto - ovat kestämättömiä sekä eettisesti että taloudellisesti.
Velanotto merkitsee käytännössä lykättyä veronkorotusta - velka maksetaan myöhemmin takaisin korkoineen. Suuret säästöt puolestaan horjuttavat erityisesti heikoimpien, kuten lasten ja vanhusten, sairaiden ja vammaisten asemaa.
Vanhusväestö kasvaa voimakkaasti. Yhä useampi aikuinen on eläkkeellä. Työttömyys on kääntynyt nousuun. Seurauksena tästä kaikesta on huoltosuhteen muuttuminen siten, että entistä pienempi väestönosa käy työssä.
Opetustoimessa säästöt merkitsevät esimerkiksi liian suuria luokkia ja erityisoppilaiden heitteillejättöä. 1990-luvun lama osoitti selkeästi, että tällainen säästäminen on lyhytnäköistä. Se kostautuu ennen pitkää suurina sosiaali- ja poliisitoimen, päihde- ja vankeinhoidon kustannuksina.
Taloudellinen taantuma kohtelee väestöryhmiä eri tavoin. Veronkorotus on keino jakaa sen seurauksia tasaisemmin. Me tarvitsemme nyt talkoohenkeä ja yhteistä vastuun kantamista!


Syyskokous 2009 

Kannanotto:
Vaskiluodon Voima Oy:n turvehankkeet kestämättömiä ekologisesti ja
taloudellisesti


Vaskiluodon Voima Oy suunnittelee Vaasaan kahta biokaasutuslaitosta, jotka
käyttäisivät polttoaineenaan yhtiön kotisivujen mukaan ”ensisijaisesti
uusiutuvia biopolttoaineita ja toissijaisesti turvetta”. Käytännössä
syntyyvaikutelma, että pääpolttoaine olisi nimenomaan turve. Laitosten on
tarkoitus korvata kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Vaasanseudun vihreät ry pitää Vaskiluodon Voiman turvehankkeita huonoina
ympäristönsuojelun, ilmaston ja talouden kannalta.

Turpeennosto kohdistuu nyky-Suomessa voimakkaimmin luonnontilaisiin
soihin,joiden määrä on muutenkin vähäinen. Se rasittaa vesistöjä
ravinnepäästöillä.Turpeenpoltto tuottaa suuremmat kasvihuonepäästöt
energiayksikköä kohden kuin kivihiili, jota sen on tarkoitus korvata. Turpeen
taloudellisuus perustuu sen nauttimiin verohelpotuksiin, tukiin ja
syöttötariffeihin. Nämä tullaan mitä todennäköisimmin poistamaan 2010-luvun
kuluessa, minkä jälkeen turve ei ole enää edullinen energiavaihtoehto.

Vaasanseudun vihreät pitää Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilenpolttoa ilmaston
kannalta huonona asiana. Lähivuosina siitä tulee myös taloudellisesti kallis
energiaratkaisu, kun kivihiilen verotus kovenee tuntuvasti.

Kivihiilen käyttöä on suunnitelmallisesti vähennettävä Vaasan sähkön- ja
energiantuotannossa. Tämä saavutetaan monien keinojen yhdistelmällä :
puuhakkeen käytöllä, tuulivoimalla, maalämmöllä, uudella Westenergyn
jätteenpolttolaitoksella ja ennen kaikkea energiankäyttöä säästävillä
rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla.

Vaskiluodon Voiman biokaasutuslaitokset sopivat tähän kuvioon sinänsä hyvin. Ne
tulee kuitenkin mitoittaa vastaamaan saatavilla olevia uusiutuvia
bioenergiavarantoja. Ylisuuren kapasiteetin rakentaminen turpeen varaan on
ekologisesti ja taloudellisesti kestämätön ratkaisu.

Bio-polttoaine tulee toimittaa voimalaitokselle ympäristönäkökohdat huomioon
ottaen junalla tai laivalla.

-----------


Kunnallisvaalit 2008:


OIKEUDENMUKAISUUS, TASAVERTAISUUS JA
                VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ
 
  Vaasanseudun Vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2008

Vihreät ovat poliittinen voima, joka haluaa toimia eriarvoistuvaa yhteiskuntaa
tasa-arvoistamalla. Kaikille kuuluu puhdas asuinympäristö, jossa ihmiset
elävät keskenään sosiaalisessa vastuussa ja vastuullisina luonnon
monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vihreät ojentavat kätensä yli puoluerajojen
niille voimille, jotka haluavat kehittää ja kaavoittaa Vaasaa kestävien
ratkaisujen pohjalta.

 
1. Askeleen edellä ympäristöasioissa

Vapaat, kaikkien käytössä olevat rannat, luonnonmukaiset
viheralueet sekä lähimetsät ovat vihreiden mielestä hyvinvoinnin ja
asuinviihtyvyyden kulmakiviä.
 
Vihreät tukevat tavoitetta muodostaa Vaasasta työssäkäyntialueen
kokoinen kunta.
Maankäytön suunnittelun onkin jo nyt lähdettävä toteutuvasta kuntakoon
muutoksesta. Tämä on ympäristökuntalaisille viesti siitä, ettei myöskään
niiden alueita päästetä näivettymään uudessa Vaasassa.

Uudet kunnanosakeskukset

Uusi Vaasa tulee koostumaan monesta elinvoimaisesta kunnanosakeskuksesta
(Laihia, Merikaarto, Vöyri, Sulva, Vallgrund jne). Emme näe järkevänä
imuroida väkeä liikaa tämänhetkisistä naapurikunnista nyky-Vaasan alueelle.
Kannatamme sen sijaan nyky-Vaasaan maltillista kasvua ja tehokkaan harkittua
maankäyttöä, joka takaa asuinviihtyvyyden.
Elinkeinotoimemme on tehtävä vakuuttavat, uusien kunnanosakeskusten
työpaikkojen lisäämissuunnitelmat. Välimatkat ovat kunnanosakeskusten
taajamissa pienet, ja rakentamiskelpoista maata on lähellä tarjolla myös
lisäasukkaille. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa asuminen ja
palvelut lähellä työpaikkaa.

Kaavoitus, joukkoliikenne

Nyky-Vaasan vireillä oleva yleiskaavahanke on heti
keskeytettävä ja aloitettava sen sijaan työssäkäyntialueen kokoisen kunnan
yleiskaavatasoinen suunnittelu.
Kaavoituksen pohjaksi on kartoitettava etukäteen laissa mainitut seikat, kuten eläinlajit ja muinaismuistot. Näin vältytään tarpeettomilta valituksilta.
Nyky-Vaasan viheralueita ei pidä ottaa enää enempää rakennusmaaksi, vaan
asuinrakentaminen on suunnattava vajaakäytössä oleville alueille (esimerkiksi
Sundom, Gerbynniemi, Vaskiluodon varasto-, terminaali- ja
teollisuushallialueet, Melaniemen ja Pappilanmäen väliset pellot, Klemettilä).
Uuden Vaasan uudisrakennusalueet, kokonaan uudet lähiöt, tulee keskittää
rautatien varteen, sillä uskomme ja toivomme autoilun tulevaisuudessa
vähenevän. Panostaminen joukkoliikenteeseen on aloitettava heti, koska
yksityisautoilun yhä kasvavat kustannukset lisäävät sen kysyntää.

Asuminen

Kannatamme tehokkaiden omakoti-/pientalotonttien kunnallisen tarjonnan
maltillista lisäämistä nyky-Vaasan alueella.
Vuokra-asuminen on moderni, eurooppalainen asumismuoto. Kaupungin tulee tarjota laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävästi.
Taajamissa kannatamme tiivistä rakentamista yhdistettynä kaikille vapaisiin
rantoihin, luonnonmukaisiin viheralueisiin ja lähimetsiin.  Hajautettu
yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi.

Viheralueet

Viheralueiden tuhoaminen on lopetettava. Kaupungin rannat on säilytettävä
kaikille yhteisinä. Luontoalueet, kuten Vaskiluodon metsä, ovat viihtyisyydellemme ja terveydellemme tärkeitä. Kaupunginosien välissä on oltava selkeät viheralueet. Puistojemme
ja lähimetsiemme käsittelyn on oltava hellävaraisempaa, ”hallittua
hoitamattomuutta”. Haluamme monotonisten nurmikenttien tilalle
helppohoitoisia ja kauniita kukkaniittyjä!

Ilmastonmuutos - Energia

Ilmastonmuutos on maailmalaajuinen ongelma, mutta sitä torjutaan myös
kunnissa.
Vaasa on uusiutuvan energiateknologian suurtuottaja. Kuitenkin Vaasassa on
ilmakehäämme kuormittamassa yksi maamme suurimmista hiilivoimaloista. Vaasa
pystyy halutessaan vaikuttamaan siihen, miten täällä energiaa tuotetaan. On
häpeällistä, että tuulivoimateknologian eturivin vaasalaiset yritykset eivät
voi kotikaupungissaan esitellä vierailleen tuulivoimaloita. Moderneja vaasalaisteknologiaan
perustuvia tuulivoimaloita on saatava myös Vaasaan. Vaasan on
myös teoissa satsattava uusiutuvaan energiaan. Vaasa on julistettava
ydinvoimavapaaksi vyöhykkeeksi.

2. Perusturva kaikille

Kunnan päätehtävä on järjestää ja ylläpitää palveluita, jotka takaavat perusturvan kaikille kuntalaisille. Kuntalaiset ovat yhteisönsä yhdenvertaisia jäseniä. Työnteon kannattavuutta lisättäisiin ja perusturvaa parannettaisiin siirtymällä perustuloon. Se vahvistaisi jokaisen ihmisen arjen turvallisuutta.

Lapset

Elämänlaatua on vapaus valita erilaisista päivähoitomuodoista. Pienet ryhmäkoot päiväkodeissa ovat viisas tapa edistää lasten hyvinvointia. Vihreät kannattavat Vaasa-lisällä laajennettua  valtakunnallista kodinhoitotukea.

Perusterveydenhuolto

Terveydenhuollon kustannukset uhkaavat karata käsistä.
Perusterveydenhuolto on koko julkisen terveydenhoidon selkäranka. Sille on osoitettava resursseja niin paljon, että se kykenee palvelemaan kuntalaisia laadukkaasti ja tehokkaasti. Tällöin myös paine erikoissairaanhoitoon vähenee.

Mielenterveyspotilaat

Hoitotakuun on toteuduttava myös psyykkisten sairauksien hoidossa. Mielenterveyspotilailla on oltava oikeus tasa-arvoiseen kohteluun. Paljon tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille on turvattava mahdollisuus ympärivuorokautisesti valvottuun asumiseen. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus tulee hoitaa samanaikaisesti.
Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja tulleet vaikeammiksi.
Psyykkisesti sairastuneet lapset ja nuoret ovat suuressa syrjäytymisvaarassa koulunkäynnin ja opiskelun keskeytyessä. Voimavarojen suuntaaminen heihin tulee yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti tulevina vuosina. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle on osoitettava riittävästi resursseja. Ennaltaehkäiseviin lastensuojelutoimenpiteisiin ja varhaiseen puuttumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Erikoissairaanhoito

Vaasan sairaanhoitopiirin tuottamia erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät eniten vaasalaiset. Sairaanhoitopiirin ylin päätösvalta on sen valtuustolla. Kunnallisvaalien tulos ratkaisee sekä piirin uuden valtuuston että sen hallituksen kokoonpanon.
Sairaanhoitopiirille on saatava pikimmiten päivitetty ja asiantuntijoita kuunnellen laadittu strategia, joka on riittävän pitkäjänteinen, ja jota todella toteutetaan.
Strategian tulee turvata työrauha myös sydänkirurgialle ja Huutoniemen psykiatriselle sairaalatoiminnalle, joiden ”alasajo” on heti lopetettava.

Työllistyminen
 
Työ on keskeinen keino lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Paluuta työelämään pitkittyneen sairastamisen tai työttömyyden jälkeen on tuettava. Työllistymisen ja työn säilyttämisen tukitoimenpiteiden tulee kohdistua sekä työnantajaan, työyhteisöön että työntekijään.

Ikääntyminen
 
Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista. Sosiaali- ja terveydenhuollolta vaaditaan ennennäkemättömän suurta hoidon kapasiteetin lisäämistä. Hoidon tulee painottua avohoitoon.

Osa vanhuksista on hoidettava tulevaisuudessakin pitkäaikaislaitoksissa. Suurin osa selviytyy kuitenkin kotihoidon, kotipalvelun, kotisairaanhoidon, ateria- ja turvapalvelun sekä eriasteisesti tuetun palveluasumisen piirissä.
Omaishoito on ylivoimaisesti edullisin hoitomuoto. Siitä pitäisi tehdä säännönmukaisesti ja yhtenäisin perustein tuettu hoitovaihtoehto.
Ikääntyneille on taattava mahdollisuus laaja-alaiseen sekä myös ennaltaehkäisevään kuntoutukseen.

3. Koulutus ja kulttuuri parasta pääomaa vaasalaisille
 
Koulutus
 
Vaasa on koulukaupunki, jolla on pitkät perinteet. On tärkeää, että
Vaasa huolehtii riittävästä resursoinnista koulutukseen myös tulevaisuudessa.
Näin turvataan pätevän henkilöstön saatavuus opetustehtäviin lähivuosina, joina eläköityminen on kiihkeimmillään,ja oppivelvollisuuden piiriin tulevat ikäluokat kasvavat.
 
Riittävän pienet päivähoito- ja perusopetusryhmät koko koulutaipaleen ajan,
mutta erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheessa, takaavat hyvät
oppimistulokset. Nykyään on yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia
oppilaita myös yleisopetuksen luokissa. Koulujen tulee panostaa niihin
toimiin, joilla näitä oppilaita tuetaan. Myös vuosiluokkiin
sitomattoman opetuksen tarpeita tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella.
Tämä palvelisi erityisesti erityisoppilaita ja kesken koulupolkua opetuksen
piiriin tulevia maahanmuuttajaoppilaita.
 
Opetuksen tukipalvelujen saatavuus on turvattava. Esimerkiksi
koulupsykologien palkkaamisessa on ollut vaikeuksia. Vaasan
koulupsykologeille maksamaa palkkaa tulisi tarkistaa. Oppilaanohjauksen
riittävistä resursseista yläkoulussa ja toisella asteella olisi
huolehdittava. Tällä tavoin ennaltaehkäistäisiin virhevalintoja
jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
 
Myös lukio-opetukselle on taattava riittävät resurssit, jotta ei muodostu
liian suuria opetusryhmiä. Luokaton lukio luo irrallisuuden ja turvattomuuden tunteita. Vihreiden mielestä Vaasa voisi toimia pilottikuntana paluussa luokkamuotoiseen lukioon.
 
Aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen resurssit on turvattava. Vaasan
yliopiston ja ympäröivän yhteisön välistä vuoropuhelua on lisättävä.
Vihreät haluavat vaikuttaa vahvan kaksikielisen korkeakouluyksikön syntymiseen Vaasaan. Korkeakoulutoimintaa olisi monipuolistettava kaupungin lahjoitusprofessuurein.
 
Kulttuuri
 
Kulttuuri luo hyvinvointia. Vaasalla on hyvät edellytykset kehittyä
todelliseksi kulttuurikaupungiksi. Kotikaupunkimme on valtakunnallisesti
tarkasteltuna resursoinut kiitettävästi kulttuuripalveluihin.
Vaasan kulttuurille sijoittamat rahat ohjautuvat kuitenkin muita kaupunkeja
enemmän virallisille taidelaitoksille.
 
Vihreiden mielestä harrastajat ovat tärkeitä kulttuurin ja taiteen
uusintajia. Jos kaupunki katsoo kulttuurityöksi vain virallisten
taide- ja kulttuurilaitosten tuottaman toiminnan, halvaannutetaan yhteisön
mahdollisuudet säilyä vireänä ja omaleimaista kulttuuria tuottavana
yksikkönä. Maahanmuuttajien ja vanhusten omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja
-palvelujen käytön tukeminen vaativat myös enemmän paneutumista.
 
Rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja harjoittajien tilanne on Vaasassa
erityisesti nuorten osalta sietämätön, koska asianmukaisia harjoittelu- ja
esiintymispaikkoja ei ole riittävästi. Yksi Suomen hienoimmista
rockklubeista (Club 25)on sulkenut ovensa. Werstaan tilat on päästetty
ala-arvoiseen kuntoon. Lukuisia harjoitustiloja on viimeisen kymmenen vuoden
aikana suljettu. Vaasa tarvitsee konserttitalon, jossa huomioidaan sekä rytmi- ja kevyen musiikin että myös taidemusiikin harjoittajien tarpeet. Talossa tulisi olla niin esiintymis- kuin
harjoitustiloja.
 
Kulttuurikentän suuret mahdollisuudet häviävät hajanaiseen
hallintokulttuuriin. Kulttuurin synergiaetuja ei päästä toteuttamaan
täysipainoisesti, koska taidelaitosten välistä tiiviimpää yhteistyötä ei voida
harjoittaa. Vaasalle ominaista on myös se, että kulttuurilautakunnan jakamat
avustusmäärärahat olivat vertailukaupunkien pienimmät. Lisäksi
kulttuuriavustusten jako on painottunut Vaasassa kaupunginhallitukselle, jolla
ei ole kulttuuritoimen veroista tietotaitoa.
 
Siksi vihreät katsovat, että kaupungin tulee

1. tukea myös rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja ammattilaisten toimintaa huolehtimalla riittävien harjoitustilojen ja sopivien esiintymispaikkojen järjestämisestä erityisesti nuorille ja ryhtyä sen vuoksi välittömästi toimenpiteisiin monitoimisen musiikki-/kulttuuritalon saamiseksi Vaasaan
2. valvoa, että vanhusten ja maahanmuuttajien osallistumista kulttuurin tuottajina ja kuluttajina tuetaan
3. huolehtia taiteenharjoittajien ja -harrastajien riittävästä ja asianmukaisesta avustamisesta
4. turvata riittävä henkilöstö yleisen kulttuurityön osa-alueelle
5. säilyttää itsenäinen kulttuuritoimi sekä koota kaikki kulttuuri- ja taidelaitokset tiiviimmin yhteisen lautakunnan alaisuuteen

4. Avoimuus ja yhdenvertaisuus hyvän kotikaupungin tunnusmerkeiksi

Naisten ja miesten tasa-arvo

Kaupungin on tuettava miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä, erityisesti
kunnan omassa henkilöstöhallinnossa. Epätervettä jakoa ”miesten” ja
”naisten” töihin on ehkäistävä siten, että naisvaltaisille aloille suositaan
mahdollisuuksien mukaan miesten palkkaamista ja päinvastoin. Myös
esimiestasolla on suosittava aliedustetun sukupuolen ylenemistä. Tämän
”positiivisen syrjinnän” tulee toteutua myös koulujen sisäänotossa.

Lastenhoito heikentää naisten ura- ja eläkekehitystä. Vaasan on taattava
nuorille naisille mahdollisuuksien mukaan pysyviä työsuhteita ja
kannustettava miehiä pitämään enemmän vanhempainvapaita.
 
Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen

Vaasan tulee puuttua aktiivisesti seksuaaliseen häirintään sen oman
henkilöstön piirissä. Häirintään syyllistyviä esimiehiä ei pidä suojella.

Naisiin kohdistuu myös Pohjanmaalla laajamittaista raakaa väkivaltaa, joka
jää suurelta osin piiloon rikostilastoista ja sanomalehdistä. Tämä
väkivalta-aalto voidaan pysäyttää yhdistetyllä sosiaali-, hoito- ja poliisityöllä. Erityisen tärkeitä ovat turvakodit, joiden rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Väkivalta tuottaa fyysisistä ja
psyykkisistä ongelmista kärsiviä naisia, häiriintyneitä ja väkivaltaisia
lapsia ja vankiloissa istuvia miehiä. Ennaltaehkäisy on myös taloudellisesti kannattavaa.

Miehetkin voivat joutua väkivallan kohteiksi. Sosiaalitoimella on oltava
resurssit myös heidän suojaamisekseen
 
Suomen ja ruotsin kielen yhdenvertaisuus

Jokaisen kuntalaisen on voitava vastaisuudessakin saada kaikki kunnan
palvelut suomeksi tai ruotsiksi. Tulevaisuudessa tähän on kiinnitettävä
enemmän huomiota, kun paheneva työvoimapula pakottaa tinkimään
kaksikielisyysvaatimuksesta yhä useammassa työtehtävässä.

Vaasan seudun kuntayhteistyö tiivistyy ja saattaa johtaa kuntaliitoksiin.
Tällöin on huolehdittava siitä, että omakieliset palvelut säilytetään
esimerkiksi kunnan osahallinnon kautta.

Maahanmuuttajat
 
Maahanmuuttajille on taattava riittävät mahdollisuudet integroitua
yhteiskuntaan ja työelämään. Heille on järjestettävä riittävät
tulkkipalvelut, riittävästi lukutaito- ja kieliopetusta sekä
tarkoituksenmukaista ammatillista koulutusta. Maahanmuuttajataustaisille
lapsille on taattava heille soveltuvat opetuspalvelut. Maahanmuuttajien
palkkaamisen tarpeettomat esteet on poistettava. Aikuisina Suomeen
muuttaneilta ei tule vaatia kaksikielisyyttä, jos työtehtävät voidaan
järjestää niin, että palvelut toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi.

Keskeisimpien vähemmistökielten (venäjä, arabia, persia, kurdi) edustajia on
palkattava tavallisimpiin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Näin
toteutuu entistä paremmin kuntalaisten oikeus omakielisiin palveluihin.

Työperusteinen maahanmuutto tulee edelleen yleistymään. Vaasan on
huolehdittava siitä, että kotoutumispalvelut tavoittavat myös työssäkäyvät
maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työelämässä olevien maahanmuuttajien
kohtelun on oltava tasavertaista.

Pakolaiset ovat yksi keskeinen maahanmuuttajaryhmä. Vaasan ei tule tinkiä nykyisestä
vastaanottokiintiöstään. Monet vainoa ja kidutusta kokeneet maahanmuuttajat tarvitsevat myös riittävät psyykkiset tukitoimet jaksaakseen paneutua kotoutumiseen ja uuden kielen opiskeluun.

Maahanmuuttajille on järjestettävä mahdollisuus pitää yllä äidinkieltään,
perinteitään ja uskontojaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa Suomen lain
kanssa.
 
Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että luomme maahanmuuttajille todellisia
osallistumismahdollisuuksia. Näin he voivat rikastuttaa yhteiskuntaamme ja työelämäämme kulttuurisilla, kielellisillä ja muilla taidoillaan.

Seksuaalivähemmistöt

Seksuaalisten vähemmistöjen edustajiin kohdistuu Pohjanmaallakin voimakas
epävirallinen painostus, joka saa heidät pysyttelemään näkymättömissä,
”kaapissa”. Vaasan on luotava sellaista avoimuuden ilmapiiriä, että muutkin kuin heterot voivat esiintyä omana itsenään ja muodostaa itselleen sopivia perheitä ja parisuhteita.

Vammaisryhmät

Vammaisilla tulee olla mahdollisuuksien mukaan oikeus itsenäiseen asumiseen
ja avustaja- ja tukipalveluihin. Kaupungin on huolehdittava siitä, ettei heidän
liikkumiselleen aseteta tarpeettomia esteitä. Eri vammaisryhmiä on ”vedettävä” heitä koskevien päätösten valmisteluun. Omaishoitajien palkkauksessa Vaasan tulee näyttää esimerkkiä.

5. Valta kuntalaisille

Päätöksenteko on saatava aidosti kansanvaltaiseksi. Asiat, jotka kuuluvat valtuuston toimivaltaan, on myös päätettävä valtuustossa – ei suljetuissa kabineteissa tai hyväveliseuroissa. Asioiden valmistelun on oltava avointa. Kaikki asian käsittelyyn vaikuttavat tosiasiat on tuotava valtuuston tietoon, jotta päätös voidaan tehdä laillisessa järjestyksessä.

Kuntaliitos on parempi vaihtoehto kuin uudet kuntayhtymät, jotta päätäntävalta ei karkaa liian kauas kuntalaisista.

Vaasan tulee olla vastuullinen työnantaja. Työntekijän ääntä on kuultava häntä koskevissa asioissa. Viranhaltijat on nimettävä pätevyyden ja sopivuuden perusteella, ei jäsenkirjan mukaan. Kannatamme kuntalaisten valitsemaa pormestaria.

Vaasan palvelut kuntalaisilleen on rakennettava sen heikoimpia jäseniä varten. Yhteiskunnan sivistystason mittari on, kuinka se kohtelee heitä. Jos joutuu taistelemaan itselleen kuuluvista palveluista, on niissä pahasti vikaa.

Kunnan perustehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita. Vaasan tuen yrityksille on oltava tasaveroista, läpinäkyvää ja lainmukaista.

Vihreässä Vaasassa valta kuuluu kansalle. 

 

 

 

  

 

2004 vaalien ohjelmamme:

Mikäli me vihreät saamme kunnallisvaaleissa riittävän tuen äänestäjiltä, vaasalaisten näkemykset otetaan aikaisempaa paremmin huomioon kaupunkiympäristöä koskevissa päätöksissä, viher- ja virkistysalueista huolehditaan ja leikkikentät kunnostetaan. Terveydenhuoltoon, sosiaaliseen turvallisuuteen ja vanhuspalveluihin varataan riittävät resurssit. Kulttuuripalveluista ja monipuolisista koulutusmahdollisuuksista pidetään kiinni. Teemme työtä sellaisen Vaasan puolesta, joka kohtelee asukkaitaan oikeudenmukaisesti ja on ympäristöltään kaunis ja vähämeluinen.

Vaasan tulevaisuuden tärkein kysymys ei vihreiden mielestä ole rantojen luksusrakentaminen. Vaskiluodon arvokkaaseen luonto- ja virkistysalueeseen (ilmakuva) ei ole aihetta koskea. Jo nyt on tarjolla merenläheistä huippuasumista, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja kaikkea tältä väliltä. Vaasan kilpailukyky ei ole kiinni sopivien asuntojen puutteesta. Sitä vastoin tarvitaan ponnistelua ja yhteistyötä työpaikkojen ja sitä kautta verotulojen ja palveluiden turvaamiseksi Vaasassa ja Vaasanseudulla. Täällä ei kaivata yhden tempun taikureita, vaan vihreiden kaltaisia kokonaisuuden näkijöitä.

Vaasan tulevaisuuden haasteíta ei ratkaista oikoteitä etsimällä. Vihreät sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön Vaasan hyväksi. Joskus on tehtävä myös vaikeita päätöksiä. Ne liittyvät esimerkiksi kaupungin talouteen ja Vaasan tulevan menestyksen edellytysten synnyttämiseen. Päätöksiä tehtäessä on uskallettava asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Me uskallamme.

Me vihreät teemme eleettömän tehokkaasti työtä vaasalaisten hyvän elämän edellytysten parantamiseksi. Tieto ja arjen kokemus ovat lähtökohtamme. Emme ole vastarannan kiiskiä, vaan uusien ajatusten ja toimintatapojen edistäjiä. Olemme tarvittaessa rohkeita, mutta emme uhkarohkeita.

Hannu Katajamäki, Lokakuu 2004

 

Ylös

 

Vaasan vaalipiirin vihreät ry:n
Alueellinen vaaliohjelma, eduskuntavaalit 2003

  HYVÄ ARKI KAIKILLE
  enemmän aikaa, vähemmän roinaa

Perheet Koulutus Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut Köyhyys Työttömyys Terveydenhoito Maahanmuuttajat Ympäristönsuojelu ja jätehuolto Energiatuotanto Pienyrittäjyys Matkailu Liikenne Maatalous Eläinten tehokasvatus

Perheet
- Perhepolitiikan ydin on lasten hyvinvointi ja turvallisuus. Lasten aineellisesta hyvinvoinnista on huolehdittava samoin kuin heidän henkisistä tarpeistaan. Yksikään lapsiperhe ei saisi elää köyhyysloukussa. Lasten hoitoa heidän omassa kodissa tulee helpottaa.

Koulutus
- Koulujen tehtävä on toisaalta sivistää, toisaalta kehittää sosiaalisia taitoja. Pienissä ryhmissä lapsi oppii parhaiten ja pienryhmä on myös sosiaalisen kehityksen turvallinen lähtökohta. Koulujen jatkuvasti kasvavan byrokratian resursseja tulee ohjata itse opetustyöhön.

Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut
- Alueen koulutusrakenne on perinteisesti suunniteltu tukemaan teollisuutta ja kauppaa. Nykyaikana, kun kulttuuri ja sivistys ovat tulleet merkittäviksi elinkeinoiksi näiden alojen koulutukseen tulee erityisesti paneutua.
- Korkeakoulujen tutkimusta, koulutusta sekä yhteistyötä tulee edistää verkostoitumalla.
- Teoreettisten aineiden ohella kädentaitoa kehittäviä aineita ja koulutusohjelmia tulee erityisesti tukea, jotta näitä taitoja vaativaa työtä tekevät ammattilaiset eivät loppuisi lähitulevaisuudessa. Samalla tulisi tukea sitä, että yksipuolisista ammatillisista sukupuolijakaumista päästäisiin ennakkoluulottomampiin ammatinvalintoihin.

Köyhyys
- Suomi on bruttokansantuotteella mitattuna yksi EU:n rikkaimmista maista eikä kenenkään tulisi elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys tulee poistaa ensisijaisesti kansalaispalkalla tai luomalla uusia työpaikkoja alhaisilla työn sivukuluilla sekä lisäksi tukemalla ahdingossa olevia ihmisiä. Harvaan asutulla alueella luontaistalouden tukeminen auttaa ihmisten toimentuloa.
- Yksityishenkilöllä tulee olla oikeus henkilökohtaiseen konkurssiin, niin ettei ihmisten tarvitse elää vuosikymmeniä "velkavankeudessa".

Työttömyys
- Koulutuksen ohella päähuomio tulisi kiinnittää työttömien ja erityisesti pitkäaikais-työttömien työkykyyn. Alentamalla matalapalkka-alojen sivukustannuksia synnytetään uusia työpaikkoja.
- Erityisesti nuorten mahdollisuuksia päästä nopeasti työelämään tulee parantaa tukemalla ensimmäisten työjaksojen palkkakuluja sekä lisäämällä resursseja oppisopimus-koulutukseen.

Sivun alkuun

Terveydenhoito
- Lääkäripula on maaseutualueiden ensisijainen uhkakuva.
- Lääketieteen opiskelupaikkoja tulee lisätä merkittävästi.
- Nykyaikaisia viestimiä käyttäviä etähoitomuotoja tulee kehittää ja ottaa käyttöön.
- Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön erityisesti lasten ja nuorten osalta tulee panostaa.
- Julkista rahoitusta tulee suunnata ensisijaisesti julkiseen terveydenhoitoon.

Maahanmuuttajat
- Maahanmuuttajien kotouttamista koskevaan lain täytäntöönpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällä vähennetään rasistista toimintaa yhteiskunnassamme ja turvataan työvoiman saanti ja ehkäistään ikärakenteen vinoutuminen.

  KESTÄVÄ KEHITYS

Ympäristönsuojelu ja jätehuolto
- Maatalouden päästöjä, jotka ovat tällä hetkellä alueemme laajamittaisimmat ympäristöongelmat, tulee vähentää luomutuotantoa lisäämällä ja muilla soveltuvilla toimenpiteillä.
- Kulutus- ja ruokatarvikkeiden hankinnassa tulee siirtää pääpaino alueellisuuteen ja luomutuotteisiin. Kierrätystoimintaa on tehostettava ja tuettava.
- Jätehuolto on saatava vaalipiirin koko alueella nykyaikaiselle tasolle. Erityisesti on katsottava, etteivät kaatopaikat ja jätteenkäsittelylaitokset heikennä lähiasukkaiden elinolosuhteita.
- Viimeisten luonnontilassa olevien alueiden säilyminen tulee varmistaa ja Merenkurkun maailmaperintöhanketta tulee tukea.
- Pohjalaista kulttuurimaisemaa tulee vaalia.
- Kaikille suunnattua luonto- ja ympäristötietoa tulee lisätä.

Energiatuotanto
- Energiatuotannossa tulee suosia alueellisia energiamuotoja kuten biomassan käyttöä ja tuulienergiaa. Tuulienergian käyttö tukee myös alueellisen teollisuuden osaamista. Myös energiansäästön tekniset ratkaisut ovat alueen teollisuuden vahvoja osaamisalueita.

Sivun alkuun

  ALUEPOLITIIKKA

Pienyrittäjyys
- Pohjalaiset ovat yrittäjäkansaa. On kunniakysymys tulla toimeen omillaan. - Vihreät haluavat tukea tätä omatoimisuutta alentamalla pienyritysten työvoimakustannuksia sekä poistamalla byrokraattisia esteitä uuden yrittäjän tieltä. Työvoimakustannusten helpotukset porrastetaan alueittain ja työvoimavaltaisille ja paikallisia tuotteita jalostaville yrityksille suunnataan pääosa tukitoimista.
- Pienyrittäjyys antaa työtä ja toimentuloa, lisää paikallisuutta, antaa maaseudulle elinvoimaa sekä pienentää harmaan talouden valtaa.
- Viranomaisten tulee hyväksyä, että yrittämisen ei tarvitse tarkoittaa jatkuvaa kasvua, vaan että jo pyrkimys itsensä ja perheensä työllistämiseen on yrittämisen hyvä perusta.

Matkailu
- Matkailua voitaisiin alueen elinkeinona voimakkaasti kehittää.
- Matkailun kehityksen tulee perustua alueellisuuteen ja työllisyyteen. Matkailu toimii mainiosti maatalouden tai muun pienyrittäjyyden sivuelinkeinona. - Elinkeino edellyttää perusrakenteiden kuten vaellusreittien, luontopuistopalveluiden sekä majoitusmahdollisuuksien luomista. - Koulutus ja verkostoituminen edistävät palveluiden laadun parantamista.

Liikenne
- Vaalipiirin aluetta tulee Suomessa ja naapurimaissa markkinoida osana tärkeää itä- länsiyhteyttä. Vaasan rataa, Väli-Suomen rataa, alueen satamia ja lauttayhteyksiä tulisi kehittää. Toimivan liikenneverkon yläpito maaseudulla on sen elinvoiman ehto.

Maatalous
- Alueellisella verkostoitumisella sekä luomutuotantoa edistämällä tulee turvata maaseudun monipuolisuutta ja maaseudun väestön elinehtoja. Lähiruokapiirit turvaavat tuotannon jatkuvuutta ja ruoan saatavuutta. Kilpailuetuja tulee etsiä alueellista osaamisesta, ilmastosta sekä maaperästä. Luomutuotantoon siirtyminen vähentää maatalouden aiheuttamia ympäristörasitteita merkittävästi.

Eläinten tehokasvatus
 - Kaikkien eläinten kasvatuksessa tulisi noudattaa luomutuotannon periaatteita. Tehokasvatus ei ole koskaan eläintä kunnioittavaa.

Sivun alkuun