|
Vaasan
vihreän valtuustoryhmän ja Vaasanseudun vihreiden
kokoukset ovat avoimia
kaikille, myös
ei-jäsenille.
Kokouksemme ovat
valtuuston
kokouksia edeltävinä sunnuntai-iltoina klo 17.
Kokouspaikkamme
on Teknisen keskuksen saunakabinetissa Kirkkopuist. 26 A 4.krs.
Sisäänkäynti palokadun puolelta. Esteetön
pääsy.
----------------
Vaasanseudun
vihreät ry
Hallitus
Juha Tuomikoski puh.joht.
050-3577859 - juha.r.tuomikoskiATnetikka.fi
Varapuheenjohtaja
Tapio Osala
0400-761185 tapio.antero.osala _ AT gmail.com
Juha Ossi
juha.ossi_AT_netikka.fi
Taloudenhoitaja
Sisko-Margit Osala
siskomargit.osala_AT_ gmail.com
Tytti
Hyttilä-Huhta
Mirjam Silvén
Eeva Simons,
sihteeri
Anna Swanljung
Varajäsenet
Asko Halme
Emmi Juutilainen
________________________
Kuntavaalit 2008
Vaasanseudun vihreät ry ei ole vastaanottanut/pyytänyt
puolueen ulkopuolista vaalirahoitusta.
Vaasan vihreät kaupunginvaltuutetut
-Tytti Hyttilä-Huhta
-Tapio Osala
-Anna Swanljung
eivät ole saaneet/vastaanottaneet tai pyytäneet ulkopuolista
vaalirahoitusta.
Vaasan vihreä valtuustoryhmä 2009-2012
| Tapio Osala, puh.joht.
(ääniä
vaaleissa 279) |
 |
| Anna Swanljung, varapj. (217) |
 |
| Tytti Hyttilä-Huhta, sihteeri. (165) |
 |
| Olli Autio, 1. varajäsen (140) |
 |
| Sisko-Margit Syväoja, 2.
varajäsen (118) |
 |
| Ville Kaukonen, 3.varajäsen (102) |
 |
Vaalityössä
Sisko-Margit Syväoja, Anna Swanljung, Tapio Osala ja Ritva-Hillevi
Halme Rewell Centerissä 21.10.2008
Lue vihreiden vaalilehti nro 1
ja vaalilehti
nro 2
Vaasan 2008 kuntavaaliEHDOKKAAT
Mustasaaren ehdokkaat
Vaasan vihreiden kuntavaaliohjelma 2008
OIKEUDENMUKAISUUS, TASAVERTAISUUS JA
VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ
Vaasanseudun Vihreiden kunnallisvaaliohjelma
2008
Vihreät ovat poliittinen voima, joka haluaa toimia eriarvoistuvaa
yhteiskuntaa
tasa-arvoistamalla. Kaikille kuuluu puhdas asuinympäristö,
jossa ihmiset
elävät keskenään sosiaalisessa vastuussa ja
vastuullisina luonnon
monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vihreät ojentavat
kätensä yli puoluerajojen
niille voimille, jotka haluavat kehittää ja kaavoittaa Vaasaa
kestävien
ratkaisujen pohjalta.
1. Askeleen edellä
ympäristöasioissa
Vapaat, kaikkien käytössä olevat rannat, luonnonmukaiset
viheralueet sekä lähimetsät ovat vihreiden mielestä
hyvinvoinnin ja
asuinviihtyvyyden kulmakiviä.
Vihreät tukevat tavoitetta muodostaa Vaasasta
työssäkäyntialueen
kokoinen kunta.
Maankäytön suunnittelun onkin jo nyt
lähdettävä toteutuvasta kuntakoon
muutoksesta. Tämä on ympäristökuntalaisille viesti
siitä, ettei myöskään
niiden alueita päästetä näivettymään
uudessa Vaasassa.
Uudet kunnanosakeskukset
Uusi Vaasa tulee koostumaan monesta elinvoimaisesta kunnanosakeskuksesta
(Laihia, Merikaarto, Vöyri, Sulva, Vallgrund jne). Emme näe
järkevänä
imuroida väkeä liikaa tämänhetkisistä
naapurikunnista nyky-Vaasan alueelle.
Kannatamme sen sijaan nyky-Vaasaan maltillista kasvua ja tehokkaan
harkittua
maankäyttöä, joka takaa asuinviihtyvyyden.
Elinkeinotoimemme on tehtävä vakuuttavat, uusien
kunnanosakeskusten
työpaikkojen lisäämissuunnitelmat. Välimatkat ovat
kunnanosakeskusten
taajamissa pienet, ja rakentamiskelpoista maata on lähellä
tarjolla myös
lisäasukkaille. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on
mahdollistaa asuminen ja
palvelut lähellä työpaikkaa.
Kaavoitus, joukkoliikenne
Nyky-Vaasan vireillä oleva yleiskaavahanke on heti
keskeytettävä ja aloitettava sen sijaan
työssäkäyntialueen kokoisen kunnan
yleiskaavatasoinen suunnittelu.
Kaavoituksen
pohjaksi on kartoitettava etukäteen laissa mainitut seikat, kuten
eläinlajit ja muinaismuistot. Näin vältytään
tarpeettomilta valituksilta.
Nyky-Vaasan viheralueita ei pidä ottaa enää
enempää rakennusmaaksi, vaan
asuinrakentaminen on suunnattava vajaakäytössä oleville
alueille (esimerkiksi
Sundom, Gerbynniemi, Vaskiluodon varasto-, terminaali- ja
teollisuushallialueet, Melaniemen ja Pappilanmäen väliset
pellot, Klemettilä).
Uuden Vaasan uudisrakennusalueet, kokonaan uudet lähiöt,
tulee keskittää
rautatien varteen, sillä uskomme ja toivomme autoilun
tulevaisuudessa
vähenevän. Panostaminen joukkoliikenteeseen on aloitettava
heti, koska
yksityisautoilun yhä kasvavat kustannukset lisäävät
sen kysyntää.
Asuminen
Kannatamme tehokkaiden omakoti-/pientalotonttien kunnallisen tarjonnan
maltillista lisäämistä nyky-Vaasan alueella.
Vuokra-asuminen
on moderni, eurooppalainen asumismuoto. Kaupungin tulee tarjota
laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävästi.
Taajamissa kannatamme tiivistä rakentamista yhdistettynä
kaikille vapaisiin
rantoihin, luonnonmukaisiin viheralueisiin ja lähimetsiin.
Hajautettu
yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi.
Viheralueet
Viheralueiden tuhoaminen on lopetettava. Kaupungin rannat on
säilytettävä
kaikille
yhteisinä. Luontoalueet, kuten Vaskiluodon metsä, ovat
viihtyisyydellemme ja terveydellemme tärkeitä. Kaupunginosien
välissä on oltava selkeät viheralueet. Puistojemme
ja lähimetsiemme käsittelyn on oltava hellävaraisempaa,
”hallittua
hoitamattomuutta”. Haluamme monotonisten nurmikenttien tilalle
helppohoitoisia ja kauniita kukkaniittyjä!
Ilmastonmuutos - Energia
Ilmastonmuutos on maailmalaajuinen ongelma, mutta sitä torjutaan
myös
kunnissa.
Vaasa on uusiutuvan energiateknologian suurtuottaja. Kuitenkin Vaasassa
on
ilmakehäämme kuormittamassa yksi maamme suurimmista
hiilivoimaloista. Vaasa
pystyy halutessaan vaikuttamaan siihen, miten täällä
energiaa tuotetaan. On
häpeällistä, että tuulivoimateknologian eturivin
vaasalaiset yritykset eivät
voi kotikaupungissaan esitellä vierailleen tuulivoimaloita.
Moderneja vaasalaisteknologiaan
perustuvia tuulivoimaloita on saatava myös Vaasaan. Vaasan on
myös teoissa satsattava uusiutuvaan energiaan. Vaasa on
julistettava
ydinvoimavapaaksi vyöhykkeeksi.
2. Perusturva kaikille
Kunnan
päätehtävä on järjestää ja
ylläpitää palveluita, jotka takaavat perusturvan
kaikille kuntalaisille. Kuntalaiset ovat yhteisönsä
yhdenvertaisia jäseniä. Työnteon kannattavuutta
lisättäisiin ja perusturvaa parannettaisiin
siirtymällä perustuloon. Se vahvistaisi jokaisen ihmisen
arjen turvallisuutta.
Lapset
Elämänlaatua on
vapaus valita erilaisista päivähoitomuodoista. Pienet
ryhmäkoot päiväkodeissa ovat viisas tapa
edistää lasten hyvinvointia. Vihreät kannattavat
Vaasa-lisällä laajennettua valtakunnallista
kodinhoitotukea.
Perusterveydenhuolto
Terveydenhuollon kustannukset uhkaavat karata käsistä.
Perusterveydenhuolto
on koko julkisen terveydenhoidon selkäranka. Sille on osoitettava
resursseja niin paljon, että se kykenee palvelemaan kuntalaisia
laadukkaasti ja tehokkaasti. Tällöin myös paine
erikoissairaanhoitoon vähenee.
Mielenterveyspotilaat
Hoitotakuun
on toteuduttava myös psyykkisten sairauksien hoidossa.
Mielenterveyspotilailla on oltava oikeus tasa-arvoiseen kohteluun.
Paljon tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille on turvattava
mahdollisuus ympärivuorokautisesti valvottuun asumiseen.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutus tulee hoitaa samanaikaisesti.
Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja
tulleet vaikeammiksi.
Psyykkisesti
sairastuneet lapset ja nuoret ovat suuressa syrjäytymisvaarassa
koulunkäynnin ja opiskelun keskeytyessä. Voimavarojen
suuntaaminen heihin tulee yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti
tulevina vuosina. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle on osoitettava
riittävästi resursseja. Ennaltaehkäiseviin
lastensuojelutoimenpiteisiin ja varhaiseen puuttumiseen on
kiinnitettävä erityistä huomiota.
Erikoissairaanhoito
Vaasan
sairaanhoitopiirin tuottamia erikoissairaanhoidon palveluita
käyttävät eniten vaasalaiset. Sairaanhoitopiirin ylin
päätösvalta on sen valtuustolla. Kunnallisvaalien tulos
ratkaisee sekä piirin uuden valtuuston että sen hallituksen
kokoonpanon.
Sairaanhoitopiirille on saatava pikimmiten
päivitetty ja asiantuntijoita kuunnellen laadittu strategia, joka
on riittävän pitkäjänteinen, ja jota todella
toteutetaan.
Strategian tulee turvata työrauha myös
sydänkirurgialle ja Huutoniemen psykiatriselle
sairaalatoiminnalle, joiden ”alasajo” on heti lopetettava.
Työllistyminen
Työ
on keskeinen keino lisätä osallisuutta ja ehkäistä
syrjäytymistä. Paluuta työelämään
pitkittyneen sairastamisen tai työttömyyden jälkeen on
tuettava. Työllistymisen ja työn säilyttämisen
tukitoimenpiteiden tulee kohdistua sekä työnantajaan,
työyhteisöön että työntekijään.
Ikääntyminen
Suomi
on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista.
Sosiaali- ja terveydenhuollolta vaaditaan
ennennäkemättömän suurta hoidon kapasiteetin
lisäämistä. Hoidon tulee painottua avohoitoon.
Osa
vanhuksista on hoidettava tulevaisuudessakin
pitkäaikaislaitoksissa. Suurin osa selviytyy kuitenkin kotihoidon,
kotipalvelun, kotisairaanhoidon, ateria- ja turvapalvelun sekä
eriasteisesti tuetun palveluasumisen piirissä.
Omaishoito on
ylivoimaisesti edullisin hoitomuoto. Siitä pitäisi tehdä
säännönmukaisesti ja yhtenäisin perustein tuettu
hoitovaihtoehto.
Ikääntyneille on taattava mahdollisuus
laaja-alaiseen sekä myös ennaltaehkäisevään
kuntoutukseen.
3. Koulutus ja kulttuuri parasta
pääomaa vaasalaisille
Koulutus
Vaasa on koulukaupunki, jolla on pitkät perinteet. On
tärkeää, että
Vaasa huolehtii riittävästä resursoinnista koulutukseen
myös tulevaisuudessa.
Näin
turvataan pätevän henkilöstön saatavuus
opetustehtäviin lähivuosina, joina eläköityminen on
kiihkeimmillään,ja oppivelvollisuuden piiriin tulevat
ikäluokat kasvavat.
Riittävän pienet päivähoito- ja
perusopetusryhmät koko koulutaipaleen ajan,
mutta erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheessa, takaavat hyvät
oppimistulokset. Nykyään on yhä enemmän
erityistä tukea tarvitsevia
oppilaita myös yleisopetuksen luokissa. Koulujen tulee panostaa
niihin
toimiin, joilla näitä oppilaita tuetaan. Myös
vuosiluokkiin
sitomattoman opetuksen tarpeita tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella.
Tämä palvelisi erityisesti erityisoppilaita ja kesken
koulupolkua opetuksen
piiriin tulevia maahanmuuttajaoppilaita.
Opetuksen tukipalvelujen saatavuus on turvattava. Esimerkiksi
koulupsykologien palkkaamisessa on ollut vaikeuksia. Vaasan
koulupsykologeille maksamaa palkkaa tulisi tarkistaa. Oppilaanohjauksen
riittävistä resursseista yläkoulussa ja toisella
asteella olisi
huolehdittava. Tällä tavoin ennaltaehkäistäisiin
virhevalintoja
jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Myös lukio-opetukselle on taattava riittävät resurssit,
jotta ei muodostu
liian
suuria opetusryhmiä. Luokaton lukio luo irrallisuuden ja
turvattomuuden tunteita. Vihreiden mielestä Vaasa voisi toimia
pilottikuntana paluussa luokkamuotoiseen lukioon.
Aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen resurssit on turvattava.
Vaasan
yliopiston ja ympäröivän yhteisön välistä
vuoropuhelua on lisättävä.
Vihreät
haluavat vaikuttaa vahvan kaksikielisen korkeakouluyksikön
syntymiseen Vaasaan. Korkeakoulutoimintaa olisi monipuolistettava
kaupungin lahjoitusprofessuurein.
Kulttuuri
Kulttuuri luo hyvinvointia. Vaasalla on hyvät edellytykset
kehittyä
todelliseksi kulttuurikaupungiksi. Kotikaupunkimme on valtakunnallisesti
tarkasteltuna resursoinut kiitettävästi kulttuuripalveluihin.
Vaasan kulttuurille sijoittamat rahat ohjautuvat kuitenkin muita
kaupunkeja
enemmän virallisille taidelaitoksille.
Vihreiden mielestä harrastajat ovat tärkeitä kulttuurin
ja taiteen
uusintajia. Jos kaupunki katsoo kulttuurityöksi vain virallisten
taide- ja kulttuurilaitosten tuottaman toiminnan, halvaannutetaan
yhteisön
mahdollisuudet säilyä vireänä ja omaleimaista
kulttuuria tuottavana
yksikkönä. Maahanmuuttajien ja vanhusten omaehtoisen
kulttuuritoiminnan ja
-palvelujen käytön tukeminen vaativat myös enemmän
paneutumista.
Rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja harjoittajien tilanne on
Vaasassa
erityisesti nuorten osalta sietämätön, koska
asianmukaisia harjoittelu- ja
esiintymispaikkoja ei ole riittävästi. Yksi Suomen
hienoimmista
rockklubeista (Club 25)on sulkenut ovensa. Werstaan tilat on
päästetty
ala-arvoiseen kuntoon. Lukuisia harjoitustiloja on viimeisen kymmenen
vuoden
aikana
suljettu. Vaasa tarvitsee konserttitalon, jossa huomioidaan sekä
rytmi- ja kevyen musiikin että myös taidemusiikin
harjoittajien tarpeet. Talossa tulisi olla niin esiintymis- kuin
harjoitustiloja.
Kulttuurikentän suuret mahdollisuudet häviävät
hajanaiseen
hallintokulttuuriin. Kulttuurin synergiaetuja ei päästä
toteuttamaan
täysipainoisesti, koska taidelaitosten välistä
tiiviimpää yhteistyötä ei voida
harjoittaa. Vaasalle ominaista on myös se, että
kulttuurilautakunnan jakamat
avustusmäärärahat olivat vertailukaupunkien
pienimmät. Lisäksi
kulttuuriavustusten jako on painottunut Vaasassa
kaupunginhallitukselle, jolla
ei ole kulttuuritoimen veroista tietotaitoa.
Siksi vihreät katsovat, että kaupungin tulee
1.
tukea myös rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja
ammattilaisten toimintaa huolehtimalla riittävien harjoitustilojen
ja sopivien esiintymispaikkojen järjestämisestä
erityisesti nuorille ja ryhtyä sen vuoksi
välittömästi toimenpiteisiin monitoimisen
musiikki-/kulttuuritalon saamiseksi Vaasaan
2. valvoa, että vanhusten ja maahanmuuttajien osallistumista
kulttuurin tuottajina ja kuluttajina tuetaan
3. huolehtia taiteenharjoittajien ja -harrastajien
riittävästä ja asianmukaisesta avustamisesta
4. turvata riittävä henkilöstö yleisen
kulttuurityön osa-alueelle
5.
säilyttää itsenäinen kulttuuritoimi sekä koota
kaikki kulttuuri- ja taidelaitokset tiiviimmin yhteisen lautakunnan
alaisuuteen
4. Avoimuus ja yhdenvertaisuus hyvän kotikaupungin tunnusmerkeiksi
Naisten ja miesten tasa-arvo
Kaupungin on tuettava miesten ja naisten tasa-arvoa
työelämässä, erityisesti
kunnan omassa henkilöstöhallinnossa. Epätervettä
jakoa ”miesten” ja
”naisten” töihin on ehkäistävä siten,
että naisvaltaisille aloille suositaan
mahdollisuuksien mukaan miesten palkkaamista ja päinvastoin.
Myös
esimiestasolla on suosittava aliedustetun sukupuolen ylenemistä.
Tämän
”positiivisen syrjinnän” tulee toteutua myös
koulujen sisäänotossa.
Lastenhoito heikentää naisten ura- ja
eläkekehitystä. Vaasan on taattava
nuorille naisille mahdollisuuksien mukaan pysyviä työsuhteita
ja
kannustettava miehiä pitämään enemmän
vanhempainvapaita.
Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen
Vaasan tulee puuttua aktiivisesti seksuaaliseen
häirintään sen oman
henkilöstön piirissä. Häirintään
syyllistyviä esimiehiä ei pidä suojella.
Naisiin kohdistuu myös Pohjanmaalla laajamittaista raakaa
väkivaltaa, joka
jää suurelta osin piiloon rikostilastoista ja
sanomalehdistä. Tämä
väkivalta-aalto
voidaan pysäyttää yhdistetyllä sosiaali-, hoito- ja
poliisityöllä. Erityisen tärkeitä ovat turvakodit,
joiden rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Väkivalta
tuottaa fyysisistä ja
psyykkisistä ongelmista kärsiviä naisia,
häiriintyneitä ja väkivaltaisia
lapsia ja vankiloissa istuvia miehiä. Ennaltaehkäisy on
myös taloudellisesti kannattavaa.
Miehetkin voivat joutua väkivallan kohteiksi. Sosiaalitoimella on
oltava
resurssit myös heidän suojaamisekseen
Suomen ja ruotsin kielen yhdenvertaisuus
Jokaisen kuntalaisen on voitava vastaisuudessakin saada kaikki kunnan
palvelut suomeksi tai ruotsiksi. Tulevaisuudessa tähän on
kiinnitettävä
enemmän huomiota, kun paheneva työvoimapula pakottaa
tinkimään
kaksikielisyysvaatimuksesta yhä useammassa
työtehtävässä.
Vaasan seudun kuntayhteistyö tiivistyy ja saattaa johtaa
kuntaliitoksiin.
Tällöin on huolehdittava siitä, että omakieliset
palvelut säilytetään
esimerkiksi kunnan osahallinnon kautta.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajille on taattava riittävät mahdollisuudet
integroitua
yhteiskuntaan ja työelämään. Heille on
järjestettävä riittävät
tulkkipalvelut, riittävästi lukutaito- ja kieliopetusta
sekä
tarkoituksenmukaista ammatillista koulutusta. Maahanmuuttajataustaisille
lapsille on taattava heille soveltuvat opetuspalvelut. Maahanmuuttajien
palkkaamisen tarpeettomat esteet on poistettava. Aikuisina Suomeen
muuttaneilta ei tule vaatia kaksikielisyyttä, jos
työtehtävät voidaan
järjestää niin, että palvelut toimivat sekä
suomeksi että ruotsiksi.
Keskeisimpien vähemmistökielten (venäjä, arabia,
persia, kurdi) edustajia on
palkattava tavallisimpiin sosiaali- ja terveysalan
työtehtäviin. Näin
toteutuu entistä paremmin kuntalaisten oikeus omakielisiin
palveluihin.
Työperusteinen maahanmuutto tulee edelleen yleistymään.
Vaasan on
huolehdittava siitä, että kotoutumispalvelut tavoittavat
myös työssäkäyvät
maahanmuuttajat ja heidän perheensä.
Työelämässä olevien maahanmuuttajien
kohtelun on oltava tasavertaista.
Pakolaiset ovat yksi keskeinen maahanmuuttajaryhmä. Vaasan ei tule
tinkiä nykyisestä
vastaanottokiintiöstään.
Monet vainoa ja kidutusta kokeneet maahanmuuttajat tarvitsevat
myös riittävät psyykkiset tukitoimet jaksaakseen
paneutua kotoutumiseen ja uuden kielen opiskeluun.
Maahanmuuttajille on järjestettävä mahdollisuus
pitää yllä äidinkieltään,
perinteitään ja uskontojaan, mikäli ne eivät ole
ristiriidassa Suomen lain
kanssa.
Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että luomme
maahanmuuttajille todellisia
osallistumismahdollisuuksia.
Näin he voivat rikastuttaa yhteiskuntaamme ja
työelämäämme kulttuurisilla, kielellisillä ja
muilla taidoillaan.
Seksuaalivähemmistöt
Seksuaalisten vähemmistöjen edustajiin kohdistuu
Pohjanmaallakin voimakas
epävirallinen painostus, joka saa heidät
pysyttelemään näkymättömissä,
”kaapissa”.
Vaasan on luotava sellaista avoimuuden ilmapiiriä, että
muutkin kuin heterot voivat esiintyä omana itsenään ja
muodostaa itselleen sopivia perheitä ja parisuhteita.
Vammaisryhmät
Vammaisilla tulee olla mahdollisuuksien mukaan oikeus itsenäiseen
asumiseen
ja avustaja- ja tukipalveluihin. Kaupungin on huolehdittava siitä,
ettei heidän
liikkumiselleen
aseteta tarpeettomia esteitä. Eri vammaisryhmiä on
”vedettävä” heitä koskevien
päätösten valmisteluun. Omaishoitajien palkkauksessa
Vaasan tulee näyttää esimerkkiä.
5. Valta kuntalaisille
Päätöksenteko
on saatava aidosti kansanvaltaiseksi. Asiat, jotka kuuluvat valtuuston
toimivaltaan, on myös päätettävä valtuustossa
– ei suljetuissa kabineteissa tai hyväveliseuroissa.
Asioiden valmistelun on oltava avointa. Kaikki asian käsittelyyn
vaikuttavat tosiasiat on tuotava valtuuston tietoon, jotta
päätös voidaan tehdä laillisessa
järjestyksessä.
Kuntaliitos on parempi vaihtoehto kuin
uudet kuntayhtymät, jotta päätäntävalta ei
karkaa liian kauas kuntalaisista.
Vaasan tulee olla vastuullinen
työnantaja. Työntekijän ääntä on kuultava
häntä koskevissa asioissa. Viranhaltijat on
nimettävä pätevyyden ja sopivuuden perusteella, ei
jäsenkirjan mukaan. Kannatamme kuntalaisten valitsemaa pormestaria.
Vaasan
palvelut kuntalaisilleen on rakennettava sen heikoimpia
jäseniä varten. Yhteiskunnan sivistystason mittari on, kuinka
se kohtelee heitä. Jos joutuu taistelemaan itselleen kuuluvista
palveluista, on niissä pahasti vikaa.
Kunnan
perustehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita. Vaasan tuen
yrityksille on oltava tasaveroista, läpinäkyvää ja
lainmukaista.
Vihreässä Vaasassa valta kuuluu kansalle.
| Mustasaaren ehdokkaat: |
|
Ulla-Helena Kapiala,
FT, lehtori
NUMERO 16 (Mustasaari) |
 |
Timo Lumme, FM,
toim.joht.
NUMERO 17 (Mustasaari) |
 |
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009
VAASANSEUDUN VIHREÄT RY
EUROVAALIT
Yhteistyössä
Kokkolan ja Pietarsaaren vihreiden kanssa järjestettiin kahden
vihreän eurovaaliehdokkaan vaalikierros Pohjanmaalla ja
myös Vaasassa : oululainen Lawson Hellu Latekoe 18.04. Rewell
Centerissä ja helsinkiläinen Heidi Hautala 10.05.
Miratalolla. Läsnäolijoita oli yhteensä muutamia
kymmeniä. Heidi Hautalan vierailu uutisoitiin Jakobstads
Tidnigenissä, Pohjalaisessa ja Vasabladetissa.
N. 10 aktiivia
jakoi talkoovoimin n. 3200 vaalilehteä lähinnä Vaasan
alueelle. Lehtien jako vaikutti havaittavasti kaupunginosakohtaiseen
vaalitulokseen.
27 henkeä edusti vihreitä vaalilautakunnissa, suuri osa heistä uusia kasvoja.
Lisäksi kampanjoitiin vaalijulisteilla, tekstareilla ja facebook-viesteillä.
Vihreät saivat Vaasassa 1253 ääntä (vuoden 2004 eurovaaleissa 1314).
KANNANOTOT
VAASAN
KUNTAVERON KOROTUS. Marraskuussa tehdyssä kannanotossa esitettiin
korotusta Vaasan kuntaveroon, perusteena että ”muut
vaihtoehdot – säästöt tai velanotto - ovat
kestämättömiä sekä eettisesti että
taloudellisesti”. Kuntaverokannanotto jäi lähes
täydelliseen uutispimentoon.
VASKILUODON VOIMA OY:N
TURVEVOIMALA. Marraskuussa tehtiin toinenkin kannanotto, jossa
tuomittiin Vaskiluodon Voima Oy:n suunnitelma lisätä
voimakkaasti turpeen käyttöä uusissa
biokaasutuslaitoksissaan. Yhdistys arvioi turpeen huonoksi
energiavaihtoehdoksi ”ympäristönsuojelun, ilmaston ja
talouden kannalta”. Nykyiseen kaukolämmön
tuotantolähteeseen kivihiileen otettiin seuraava kanta :
”Kivihiilen käyttöä on suunnitelmallisesti
vähennettävä Vaasan sähkön- ja
energiantuotannossa. Tämä saavutetaan monien keinojen
yhdistelmällä : puuhakkeen käytöllä,
tuulivoimalla, maalämmöllä, uudella Westenergyn
jätteenpolttolaitoksella ja ennen kaikkea
energiankäyttöä säästävillä
rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla.”
Turvevoimakannanotto julkaistiin Pohjalaisessa ja Vasabladetissa.
VIRON VIHREIDEN VIERAILU
Kolme
Viron vihreiden edustajaa vieraili Vaasassa 06.08. - 08.08. : Paul
Lettens (Tallinnan vaalipäällikkö kuntavaaleissa 2009),
Andres Siplane (Pärnu rohelisten puheenjohtaja) ja Viive Ollo
(pärnulainen kuntavaaliehdokas). He tutustuivat Taiteiden
yöhön, Vaconiin, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen
maahanmuuttajakoulutukseen ja Vaasan kaupungin
hallintokäytäntöihin. Vihreiden yhteiskokoontumisessa
Pohjanpirtilläoli mukana parikymmentä henkeä,
joukossa paljon uusia kasvoja. Tiedotusvälineet sivuuttivat
vierailun kokonaan.
Yhteydenpito Vaasan ja Pärnun vihreiden välillä on jatkunut, ja Pärnusta on tullut kutsu vastavierailulle.
SISÄINEN TIEDOTUS
Yhdistyksemme
asioista on tiedotettu jäsenistölle
sähköpostilistallamme. Jokaisen hallituksen kokouskutsu on
toimitettu sähköpostilistalle, ja sen yhteydessä on
ollut lyhyt yhteenveto ajankohtaisista asioista.
Sähköpostilistalla on tiedotettu myös hallituksen
kokousten välillä esille nousseista aiheista.
Sähköpostilistalla on ajoittain noussut vilkkaita keskusteluja esim. Raippaluodon tuulivoimahankkeesta.
ULKOINEN TIEDOTUS
Yhdistyksen
nimissä on lähetetty tiedotusvälineisiin tiedotteita
tärkeimmistä kannanotoista, tapahtumista ja
henkilövalinnoista. Niiden läpimeno on ollut vaihtelevaa.
Yhdistyksen
aktiivijäsenet ovat olleet suhteellisen näkyvästi
esillä ainakin Pohjalaisen ja Vasabladetin yleisönosastoilla.
Kirjoituksia on julkaistu mm. eurovaaleista, ilmastonmuutoksesta,
kiinteistöyhtiö Pikipruukista, terveysasemien
lakkauttamisesta, Vaasan kaupungin budjetista ja Vaskiluodon Voima Oy:n
turvevoimahankkeesta.
Yhdistyksen internet-sivujen uusiminen oli
vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa mutta jäi toteuttamatta.
Yhdistyksen tiedostusjohtajana toimi Juha Tuomikoski.
VAASAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄT
Vaasanseudun
vihreillä oli Vaasan kaupungissa kolme kunnanvaltuutettua : Tytti
Hyttilä-Huhta, Tapio Osala (valtuustoryhmän pj) ja Anna
Swanljung, varavaltuutettuina Olli Autio (sitoutumaton), Sisko-Margit
Osala ja Ville Kaukonen.
Vaasan kaupungin suunnittelujaostossa oli
Anna Swanljung, varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa Tytti
Hyttilä-Huhta (varapj), toisen asteen koulutuslautakunnassa Vesa
Heinonen ja Ville Kaukonen, sosiaali- ja terveyslautakunnassa
Sisko-Margit Osala.
Pikipruukin hallituksessa oli Tapio Osala (hallituksen pj).
HALLITUS
Yhdistyksemme
hallituksessa olivat vuonna 2009 Anu Eloranta, Sisko-Margit Osala
(taloudenhoitaja), Tapio Osala (varapj), Juha Ossi (sihteeri), Mirjam
Silvén, Eeva Simons, Anna Swanljung ja Juha Tuomikoski (pj),
varajäseninä Asko Halme, Tytti-Hyttilä-Huhta ja Emmi
Juutilainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa.
YHTEISTYÖ MUIDEN VIHREIDEN YHDISTYSTEN KANSSA
VIHREÄ
LIITTO. 8 yhdistyksemme jäsentä osallistui Vihreän
liiton puoluekokoukseen Jyväskylässä toukokuussa. Juha
Ossi valittiin puolueen hallituksen varajäseneksi. Outi Pantsar
valittiin puoluevaltuuston varsinaiseksi ja Ingela Wikman
varajäseneksi.
VAASAN VAALIPIIRIN VIHREÄT. Juha Ossi
valittiin Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtajaksi ja Ingela
Wikman varapuheenjohtajaksi. Lisäksi VaVaVin hallituksessa olivat
yhdistyksemme jäsenet Outi Pantsar ja Juha Tuomikoski
(varajäsen).
VAASAN VIHREÄT NUORET JA OPISKELIJAT.
Vaasanseudun vihreiden hallituksessa oli 4 VaaVin jäsentä :
Anu Eloranta, Eeva Simons, Anna Swanljung ja Emmi Juutilainen, joten
yhteydet näiden kahden järjestön välillä
olivat tiiviit ja hyvät.
|
