AUTOSAARI

Sillä tällä hetkellä tunne käveleväni autiota saarta
samaan suuntaan kuin sinä samalla vauhdilla, koskaan
saavuttamatta sinua, jonka luo olen menossa. Emme
saavuta emmekä kohtaa, vaikka välillä vaihdammekin
suuntaa, koska se tapahtuu aina samaan aikaan, mietin
pitäisikö minun pysähtyä paikalleen ja jäädä odottelemaan
että sinä kulkisit ja kohtaisit minun, vai pysähdykö
sinäkin ja jäät odotteleman minua jotta tapaisimme
toisemme. Olisiko helpompaa lähteä kulkemaan saaren poikki
toiselle puolelle ja toivoa että sinä vaan kiertäisit samaa
rataa, vai pitäisikö minun kaataa kaikki puut jotta näkisin
missä kuljet ja voisin juosta luoksesi sulkea sinut
ikuiseen halaukseen josta emme koskaan haluaisi irtautua
vaan kulkisimme käsi kädessä universumin halki äärettömään
elämään.





©Z 07.2000