Vaasan Saaristo - Vasa Skärgård I-II  - toim Tapio Osala (856 sivua.  O&G Kustannus  ISBN 951-99823-1-0    1987, 1988  )

- teos löytyy kaikista suuremmista Suomen kirjastoista ja vaikkapa Washington DC:.C.:n the Congress Librarysta

teoksen toimittaja, suunnittelija  ja kustantaja on Tapio Osala 

 

Teos sisältää parikymmentä asiantuntija-artikkelia ja sitä on siteerattu ja lainattu lukuisissa yhteyksissä.

Teos kertoo alueen  luonnosta,  merenkulusta, historiasta....

Teos sai hyvän vastaanoton. Sitä myytiin yli 3000 kpl 
hinta oli 975 mk = n 165 €, ( on arvioitu sen olevan kaikkien aikojen eniten myyty kirja alueellamme)

Tekijä lahjoitti kirjan jokaiselle Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden peruskoululuokalle..

Muista Tapio Osalan julkaisuista linkissä

http://netti.nic.fi/~tapioo/julkaisut.htm

 

 Tapio Osala KOTISIVULLE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LAUSUNTO Raippaluoto – Björkön kaavaan

Länsi-Suomen Ympäristökeskukselle / Mustasaaren kunnalle

 

VAASAN SAARISTO

Pohjanmaan ja Vaasan talousalueen yksi vetovoimatekijä voisi olla nyt maailmanperintöluetteloonkin ehdolla oleva Vaasan saaristo (= Merenkurkun saariston Suomen puoleinen osa), joka nimestään huolimatta sijaitsee pääasiassa Mustasaaren kunnan alueella.

Kaikilla alueilla, kaikissa kunnissa ei "kaunis, puhdas ympäristö" voi olla vahvuus. On pidettävä mielessä, että SWOT- analyysillä mitatut vahvuudet ovat suhteellisia eli niiden on oltava parempia ominaisuuksia nimenomaan muihin verrattuna. Saariston vetovoimaisuus perustuu suurelta osin sen vielä paikoittaiseen koskemattomuuteen.

Vaasan saariston ikoneita on ilmiömäinen maankohoaminen, sen vielä osittain koskemattomat erämaiset alueet – esim. Gloskäret - , puhtaat vedet, endeemiset lajit (esim. pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) vielä vähän aikaa sitten tosi harvinaiset  merikotka ja harmaahylje.

Vaasan saariston luontomatkailulista hyödyntämistä edesauttaa valmis tieverkko esim. Sommaröhön, Klobbskatiin ja Svedjehamniin. Näissä on myös hyvät satamat ja Klobbskatiin ja Sommaröhön pääsee suurillakin aluksilla.

On varsin todennäköistä, että Vaasan globaalisti ainutlaatuinen maakohoamissaaristo ja -rannikko tulee olemaan ihan aidosti merkittävä luontomatkailukohde keskieurooppalaisille.

Monia luontomatkailuprojekteja on vireillä ja osaavien yrittäjien löytyessä alkaa myös matkailumarkat virrata alueelle..

Nämä matkailijat liikkuvat usein autoilla ja päätyvät Raippaluodon saariryhmässä pääasiassa kolmeen päätepisteeseen. Svedjehamniin, Klobbskatiin ja Sommaröhön.

Useimmalle käynti näissä kohteissa saattaa jäädä ainoaksi vaikutelmaksi saaristostamme.

Tästä syystä juuri nämä kohteet ja niiden lähiympäristö ja näköetäisyydellä olevat luodot ja niemet on jätettävä rakentamatta. Matkailija ei tule ehkä ensisijaisesti kesämökkejä katselemaan ja niitäkin näkee varsin riittävästi Gerbyn saaristossa risteilykierroksella.

 

Gloskär

Gloskäret on erittäin kaunis niemi Klobbskatin lähellä. Se on viimeisiä "saaristoerämaisia" alueita. Se on oikeastaan viimeinen paikka sillä etäisyydellä Vaasasta, jossa veneilijäperhe voi rantautua ja yöpyä vapaasti. Alueella on valmiiksi sopivia polkuja ihmisten kulkea. Muutaman sadan metrin päässä "venekalliolta" on kaunis suo, joka on hiljan muodostunut glojärvestä. Mainio marja- ja sienipaikka.

Alue on siis erittäin erämainen ja silti suojainen. Merikotka vierailee alueella lähes päivittäin. pienellä avulla uskoisin sen aloittavan pesinnänkin saarella.

Koska kyseessä olevalla saaristoalueella ei ole vapaita ja turvallisia rantoja veneilijöiden käyttöön juuri lainkaan, olisi erittäin tärkeätä säilyttää kaupungin omistama maa-alue

tällaiseen. Kaavassa esitetään kaupungille kartassa rajatulle alueelle 200 neliön rakennusoikeutta esim. yleiseen virkistystarpeeseen kuten leirikatoksia, ilm. huoltorakennuksia, kevytrakenteisia mökkejä jne. Näistä rakentamishankkeista olisi siis syytä luopua. Mökittämällä Gloskär, viedään yksi viimeisistä alueista, jossa ihmiset voivat vapaasti, "ilman ostopakkoa" käydä nauttimassa meidän arvokkaimmasta pääomastamme.

Koko Gloskäretin alue olisi syytä varata virkistyskäyttöön. Luonto saarella on hyvin kaunista. Veneilijöiden taukopaikaksi alue sopii senkin takia, että kohtuullisen lähellä on Klobbskatin sataman ja mm. Finngrundetin, Compassen-ravintolan ja Kalle´s Inn´in matkailu palvelut. (Alue voisi olla ihan hyvä paikka mm. kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden virkistyspaikkana: sienestys, marjastus, jne.)

Klobbskat: kaavassa esitetystä mökkikylistä Klobbskatissa olisi syytä luopua. Klobbskat on tärkeä etappipaikka autoilevalle matkailijalle ja monelle sieltä avautuvat näkymät saattavat jäädä ainoiksi Vaasa ulkosaaristosta. Alueen yleisilme ei kestä lisärakentamista Kalle`s Inn´in ja Compassen-ravintolan sekä sataman räikeästi näkyvien rakennusten lisäksi.

Sommarön ent. linnakkeen alue: Erinomaisen sataman (väylän sotasalaisuutena pidetty syvyys on 5 m tai ehkä jopa 7 m?) ja pääväylien läheisyydestä johtuen voisi alueesta tehdä mitä mainioimman veneilijöiden ja vuokraveneilijöiden kohteen. Alueelle johtaa lisäksi linja-autokelpoinen tie ja siellä on sähkö. Alueen ulkopuolella on todella mainioita lintuluotoja kuten Sommarögrund ja Enstenin luodot. Tälle alueelle voisi kehittää erittäin toimivan ja monipuolisen koko perheen luontokohteen, joka vetäisi varmasti myös turisteja.

Näin vähennettäisiin samalla painetta turvattomien meren selkien takana olevien arkojen kohteiden, kuten Rönnskär ja Norrskär, painetta joutua matkailijoiden kuluttamiksi. Sommarön alueelle pääsisivät niin autoilevat kuin veneilevätkin kohtuullisen matkan päässä esimerkiksi Vaasasta. Saarella olevat yrittäjät hyötyisivät tästä myös merkittävässä määrin.

Kaavassa ehdotettu asuinrakentaminen keskelle Sommarötä, valtion omistamalle maalle, haittaisi erittäin pahasti alueen matkailullista käyttöä ja veisi erittäin potentiaalisia matkailutyöpaikkoja alueelta.

Vaasan ja Mustasaaren matkailu ja pr-väki korostaa kaikessa (mm. esitteet, kotisivut, kuvakirja) Vaasan merellisyyttä ja aktiviteetteja saaristossa.

Koko kaavan esittämä satojen uusien rakennuspaikkojen määrä on suuressa ristiriidassa pitkän aikavälin tavoitteiden ja suurimman pääomamme – luonnon - kestävän kehityksen sekä myös yrittämisen ja työllisyyden kanssa.

Tietääkseni missään muussa Euroopan maassa ei enää saa rakentaa loma-asuntoja rannan tuntumaan – ehkä tämä kaava voisi olla Suomen ensimmäinen kaava, jossa esim. 50 - 100 m (Ruotsissa on 100m vapaa rantavyöhyke) lähemmäksi rantaa ei enää lainkaan kaavoiteta rakennuspaikkoja…

Vaasassa 9.5.2000

TAPIO OSALA

Tapio Osala

Vaasan kaupunginhallituksen jäsen