[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
 
   
 Etsi sivuiltani: [Apua]

S Millaista terminologiaa olen käyttänyt

Yleistä

Termilistan rakenne

Tarjoan selailuun perusikkunan lisäksi useita muitakin ikkunavaihtoehtoja. Käytän eri ikkunoista seuraavia tunnuksia:
[P] Selkeämmän esityksen luomiseksi, olen siirtänyt laajemmat tarkennukset ja perustelut erilliselle perustelusivulle.
[Pw] Erityisesti jos sinulla on pieni näyttöruutu, suosittelen pop-up -ikkunoiden (pop-up windows) käyttämistä. Avoinna oleva ikkuna sulkeutuu automaattisesti aina kun klikkaat toista pop-up -ikkunalinkkiä tai siirryt toiselle sivulle - ikkuna ei käy pysyväksi selailuikkunaksi! Voit muuttaa ikkunan kokoa.
[S] Uusi rinnakkainen ikkuna, ikään kuin sisarikkuna. Sinun ei tarvitse sulkea sitä, sillä seuraavan kerran ulkopuolelle johtava linkki avautuu samaan ikkunaan. Sisarikkuna saattaa jäädä välillä taustalle, mutta saat sen esille windows 95/98 tehtäväpalkista ja muissa käyttöjärjestelmissä muulla tavoin. Linkitän myös omien sivujeni ulkopuolelle vievät linkit samaan ikkunaan, vaikka en käytäkään tällöin erityismerkintää.

Lista on systemaattisesti aihekokonaisuuksittain aakkostettu ja olen pyrkinyt määrittelemään ensin pääkäsitteitä ja sitten alikäsitteitä. Pohjana on W3C CSS2 spesifikaatio. Jotta pää- ja alikäsitteet erottuisivat toisistaan, käytän taulukoinnin kaltaista listamuotoista esitystä (valitettavasti esitys ei toimi suunnitellusti Netscape 4.x -selaimissa, mutta niissäkin se on luettavissa tavanomaisena listana).

Huomautus 1. Termilista ei toimi täysin yksinään, koska osa selityksistä on linkitetty opassivuihin! Mukana on myös termien selityksiä eli kyseessä on osittain myös CSS-sanakirjasta.

Huomautus 2. Microsoft Internet Explorer -selaimet näyttävät tämän sivun termilistan sisennykset hieman virheellisesti. Vaikuttaa siltä, että eräät listan jaksot ovat MS IE -selaimille liian pitkiä, jotta selaimet jaksaisivat käsitellä ne loppuun asti oikein, sillä XSL-termisivulla[S] ei ole samaa ongelmaa. Tämä sivu tulostuu kuitenkin suhteellisen hyvin ainakin MS IE 5.5 -selaimella. Sivu näkyy täysin virheettä Opera 5.x-6.x -selaimilla ja niillä tulostus toimii täysin suunnitellusti. Suosittelen Opera 5.x+:n käyttämistä.

[Alku]

Yleiset käännösperiaatteeni

Olennaisin asia itselleni on termien "läpinäkyvyys" kielestä toiseen siirryttäessä. Koska teen samasta sivustosta kaksi versiota, niiden tulee vastata toisiaan mahdollisimman tarkoin. Tällöin joka hetki tiedetään, mihin englanninkielisiin alkuperäistermeihin suomenkieliset vastineet viittaavat. Termit voidaan mahdollisimman pitkälle kääntää uudestaan niin, että englanniksi takaisin käännettynä saadaan alkuperäistermi.

En käytä sellaisia selittäviä käännösvastineita, joissa alkuperäistermit korvattu jollakin kääntäjän alkuperäistermistä selvästi poikkeavalla sanalla. Olen todennut, että tällaiset vastineet aiheuttavat terminologisia sekaannuksia. Seuraan mahdollisimman tarkoin SGML ja CSS2 spesifikaatioiden kielenkäyttöä. Termien tulee olla vähintäänkin loogisesti johdettavissa em. spesifikaatioiden kielenkäytöstä.

Toinen tärkeä päämäärä on se, että suomenkieliset vastineet ovat mahdollisimman lähellä tavallista arkikieltä. Termit tulee olla selkeitä ja toisistaan erottuvia.

Mikäli sinun mielestäni olen käyttänyt jotakin termiä edellä mainittujen periaatteiden vastaisesti, lähetä minulle sähköpostilla korjausehdotuksesi (lisää s-postiosoiteesee pisteellä erotettuna nimeni, Tapio Markula). Annan siitä myös palautteen. Korjaan omaa esitystäni, mikäli siihen on aihetta.

Voit kertoa mielipiteesi myös erilaisten ATK-sanastojen tekijöille. Muistutan, että tämä lista on kooste omista ja toisten luomista termeistä. Kun lähetät postia muille kuin minulle, mainitse tämän sivun osoite, viittaamasi termi ja muistutus, että termin alkuperä ei ole tiedossa.

[Alku]

XSL-termit ja XSL:n perusidea

XSL-sanastoon (sanan selitys[Pw]) laitan vain sellaisia termejä, jotka eivät ole CSS-sanastossa. Viittaan välillä myös siihen. CSS:lle ja XSL:lle on yhteistä mm. dokumenttipuuhun perustuva hierarkkinen rakenne ja sen mukana hahmonsovitus ja periytyminen ovat myös XSL:n peruskäsitteitä. XSL:ssä on sisällön ja struktuurin erottelu viety pidemmälle kuin CSS:ssä. XSL perustuu CSS:n ohella DSSSL-kieleen. Ideana on se, että runkoasiakirjaan tarvitsisi koskea vieläkin vähemmän kuin CSS:n kanssa, kun rakenne, sisältö ja esittäminen erotetaan toisistaan mahdollisimman pitkälle. CSS tarjoaa toki jonkin verran mahdollisuuksia muuttaa dokumentin rakennetta ominaisuuden display kautta, mutta ei niin paljon kuin XSL. MS IE 5.0 on ollut minulle kuitenkin erittäin suuri pettymys siinä, että se ei tue CSS2 tason display[S][Pw]-ominaisuuksia, joilla voisi vaivattomasti muuttaa HTML-dokumenttien rakennetta ilman, että rakennetta täytyisi kirjoittaa uusiksi - MS IE on pilannut CSS-systeemin tehokkaimpien ominaisuuksien käyttömahdollisuudet.

Ns. transformation language XSL-sovelluksessa dokumentin struktuuri hajotetaan kahteen tiedostoon. Olen kokenut hieman hankalaksi, vaikka sain aikaiseksi jonkinlaisen XSL-tiedostoa käyttävän XML-dokumentin. En kuitenkaan pidä siitä, että MS pakottaa XSL-dokumenteissa XSL:n käyttämiseen, kun muuten ei saa aikaiseksi kunnon XML-asiakirjoja!

Tulevaisuudessa - ja ehkä jo nyt - mielekkäin tapa tehdä yksinkertaisia tekstipainotteisia asiakirjoja on XHTML[S][Pw]. HTML-Kit muuntaa automaattisesti HTML-dokumentin XHTML-asiakirjaksi, joten niiden luominen on helppoa.

HTML-Kit Home Page.

XML + XSL + CSS on kuitenkin erittäin mielekäs Jonathan Marchin (Microsoft) korostamille maailmanlaajuisille tietokannoille. Se on järkevä kirjastoissa, joissa kaivataan automaattista aakkostusta yms., johon ainakaan CSS2 ei pysty. Aina tarvitaan sanaston hallitsemista ja ymmärtämistä. Juuri sitä varten tämä asiakirja on olemassa. Jos siitä vielä olisi hyötyä suomalaiselle ATK-terminologialle, sanaston olemassaolo on täyttänyt tarkoituksensa.

Esitän termit samalla periaatteella kuin CSS-termitkin. En pyri ensisijaisesti määrittelemään termien sisältöä vaan pyrin kokoamaan suomentamista tai selittämistä vaativat termit. Laitan tarvittaessa alkukielisen sitaatin. Esitän kuitenkin satunnaisesti suorat käännökset tai sellaiset, jotka tuntuvat CSS-kokemukseni perusteella luontevilta.

[Alku]

XSL:n lähdedokumentit

Otan mukaan eräitä XML:ää koskevia dokumentteja, jotka ovat välttämättömiä XSL:n ymmärtämiselle. On muistettava, että XSL-dokumentti on itsessään eräänlainen XML-asiakirja, jonka tulee noudattaa muilta XML-asiakirjoilta edellytettäviä piirteitä. Pohjana on W3C eritasoiset XSL ja XML spesifikaatiot. W3C ei kirjoita suoranaisista standardeista vaan spesifikaatioista (specifications) ja niiden suosituksista (recommendations) ja se käyttää luokittelua: recommendations, proposed recommendations, working drafts + notes eli suosituksiin liittyvät kommentit, joita XML + XSL koskien löysin seuraavat:

[Alku]
  1. Internet-asiakirjoihin liittyviä yleiskäsitteitä:
    • Accessibility = helppopääsyisyys (EuroWord96). Kyse on sivujen luettavuudesta ja toimivuudesta eri järjestelmissä.
    • Attribute = attribuutti or määrite; ns. elementin lisämäärite ([S] [Pw]), jota käytetään elementin aloitusmerkkauksessa (ks. esimerkki ([S] [Pw]) sekä perustelut ([S] [Pw])).
    • Case. Sana ilmaisee sitä, onko kyse pienistä (gemenat) vai isoista (versaalit) kirjaimista, eli mikä on kirjaimien kasti (sana kasti on vanha kirjapainotermi). Siihen liittyy seuraavia käsitteitä:
      • Case sensitivity = kastiriippuvuus (ks. seuraavat kohdat).
      • Case sensitive - case in-sensitive = kastiriippuvainen - kastiriippumaton. Kyse on siitä, onko pienten ja isojen kirjainten käytöllä koodaamisessa mitään merkitystä eli ovatko ne pieni-iso-eroavia vai pieni-iso-yhteneviä. Tämä vaihtelee ATK-kielen mukaan. Esim. HTML ([S] [Pw]) on suhteellisen väljä kieli, jossa erolla ei ole merkitystä kun taasen XML ([S] [Pw]) on tiukka kieli, jossa ero on merkityksellinen.
      • Lowercase - uppercase= alakastikirjasimet - yläkastikirjasimet (gemenat - versaalit).
      • Mixed case (camel case) = sekakastikirjasimet ("kamelikirjasimet" - tämä on virallisen termin lempinimi). Erilaisissa nimissä käytetään sekaisin pieniä ja isoja kirjaimia. Eräät uudet spesifikaatiot käyttävät sekakastikirjasimia väliviivan (-) asemesta ja monet attribuuttien tai ominaisuuksien arvot suositellaan ilmaistavan tällä tavoin.
    • Character set = merkistö.
    • Comment = kommentti. CSS:n kanssa tarvitaan HTML ja XML-kommentteja elementin STYLE kanssa (<!-- ... -->) ja CSS:n omia kommentteja (/* ... */) CSS-koodin yhteydessä (ks. käsitekaavio kohdasta HTML/XML kommenttimerkkaus ([S] [Pw])).
    • Compatibility = yhteensopivuus. Kyse on siitä, miten joku dokumenttityyppi sopii yhteen muiden dokumenttityyppien kanssa.
    • Content, content type = sisältö ja sisältötyyppi.
    • Declaration, declaration-block = kuvaus ja kuvauslohko. Sillä tarkoitetaan CSS:ssä ja HTML:ssä eri asioita. HTML-dokumentissa se koskee ns. dokumenttityyppiä (ks. Document type, [Pw]). CSS:ssä se liittyy ns. sääntöihin (ks. konteksti ([S] [Pw])).
    • Definition = määrittely.
    • Description = kuvaus (CSS:ssä käytetään yleensä termiä declaration - ks. yllä).
    • Document = dokumentti, asiakirja.
    • Document language = dokumentin kieli.
    • Document tree = dokumenttipuu. Kyseessä on dokumentin rakenteen kuvaamisen käytetty vertauskuva (ks. esimerkki ([S] [Pw])).
    • Document representation = dokumentin esitysmuoto. Kyse on siitä, miten dokumentti esitetään eri yhteyksissä.
    • Document type, Dokument type declaration = dokumenttityyppi ja (käytetyn) dokumenttityypin kuvaus(ilmoitus), joka on muotoa <!DOCTYPE...> ([P] [S] [Pw]). Dokumenttityypin kuvausta nimitetään joissakin lähteissä rakennemäärittelyksi. HTML-dokumentin tyyppi kuvataan ulkopuolisissa tiedostoissa, mutta XML-dokumenteissa sen voi sisällyttää samaan asiakirjaan. HTML:n dokumenttityyppeihin liittyy seuraavat alaryhmät:
      • Frameset (dtd) = kehyssarjan dokumenttityyppimäärittely, kehyssetin dokumenttityyppimäärittely (frameset.dtd).
      • Loose (dtd) = väljä dokumenttityyppimäärittely (loose.dtd).
      • Strict (dtd) = tiukka dokumenttityyppimäärittely (strict.dtd).
      • Transitional (dtd) = murrosvaiheen dokumenttityyppimäärittely (transitional.dtd).
    • DOM = Document Object Model = dokumenttioliomalli. Kyseessä on web-asiakirjoissa käytettyjen kielten yhteensovittamisen spesifikaatio.
    • Element, element type = elementti ja elementtityyppi; HTML- ja XML-dokumentin perusrakenneosa ja sen kulloinenkin tyyppi, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan elementin nimeä. Ks. tavanomaisen elementin käsitekaavio kohdasta Elementtimerkkaukset ([S] [Pw])). Elementit voidaan jakaa merkintä- ja käyttötavan perusteella seuraaviin ryhmiin:
      • Block-level element, block element = lohkotason elementti, lohkoelementti. Mikä elementti on block-level element ja mikä inline element, on määritelty HTML-kielen rakennemäärittelyissä (ks. käyttö ([S] [Pw])).
      • Inline element, inline level element = rivinsisäiselementti, rivisisäistason elementti ([P] [S] [Pw]).
      • Empty element = tyhjä elementti. Jotkut elementit ovat yksinäisiä, kuten <BR>, jolla jatketaan tekstiä samassa kappaleessa, mutta uudelta riviltä. Tyhjillä elementeillä ei ole HTML-kielessä loppumerkkausta. XML-dokumenteissa elementin alkumerkkaukseen tulee sisällyttää myös lopetus (esim. <br />).
    • Entity = entiteetti, yksikkö, yleisluontoinen yksikkö ( sananmukaisesti se mikä se on; coding entity = yleisluontoinen (koodauskielen) yksikkö). Modularization of XHTML dokumentaation pohjalta se voitaisiin kääntää myös säilö, sillä siinä sanotaan "an entity is a logical tai physical storage unit containing document content.". HTML-dokumenteissa on kaksi entiteettiä:
      • Common entity, general entity = yleisentiteetti.
      • Parameter entity = parametrientiteetti (parametriä vaativa yksikkö; lue tämän ja edellisen sanan ongelmista ([P] [S] [Pw])). Kyseessä ns. DTD-makro, jolla kootaan yhteen DTD-tiedostoissa käytetyjä arvoja, attribuutteja ja elementtejä (esimerkki ([S] [Pw])).
    • Intrinsic dimensions = ominaisulottuvuudet, luonteenomaiset ulottuvuudet. Elementin leveys ja korkeus sellaisina kuin ne johtuvat elementistä itsestään eivätkä sen esityksen ympäristöstä. Esimerkiksi kuvan leveys ja korkeus pikseleinä.
    • Markup (code) = merkintäkoodi. Kyseessä on merkintäkielten (markup languages - ks. seuraava sana) peruskäsite. Sillä on tosin laajempi käyttö kuin merkintäkielissä. Historiallisesti ottaen se pohjautuu kynällä tehtyihin muotoilumerkkeihin. Nykyisin sitä ei tule enää ymmärtää muotoilumerkkinä vaan yleisemmin eri koodauksien merkintöinä. Web-dokumenttien merkintäkoodeja ovat:
      • Yleisentiteetit (ks. sanan entity selitys ([S] [Pw])).
      • Elementtimerkkaukset (ks. tarkemmin kohdista Element ([S] [Pw]) ja Tag ([S] [Pw])).
      • Kommenttimerkkaukset (ks. sanan tag selitys ([S] [Pw])).
      • CDATA = Character Data (section) = merkistödata(lohko). Merkintäkoodeina toimivat <![CDATA[ ja ]]>. Kyseessä on parserin (jäsentimen) väliaikainen toimintamuodon (mode) vaihto (PCDATA = Parsable character data = teksti josta tulee erottaa erilaiset merkintäkoodit; CDATA = teksti, josta ei eroteta erilaisia merkintäkoodeja), jolloin ei tarvitse käyttää erikoismerkintöjä koodilohkojen esittämiseen näytöllä.
    • Markup language = merkintäkieli. Merkintäkielen perusrakenneosia nimitetään elementeiksi ([S] [Pw]). Puhdas merkintäkieli on metakieli ([S] [Pw]). Metakielen elementeillä ei ole itsellään mitään tehtävää, vaan se määräytyy aputiedostojen tai -kielien kautta. Merkintäkieli voi olla myös sellainen, jossa elementeillä on itsessään esimääriteltyjä tehtäviä, jolloin elementit toimivat esim. muotoilukoodeina. Seuraavassa on lista eräistä internetissä käytettävistä merkintäkielistä (mainitsen myös kielen luonteen):
      • DHTML = Dynamic Hyper text Markup Language = dynaaminen hypertekstimerkintäkieli. Kyseessä on hypertekstidokumenttien elävöittämisen mahdollistava koodausjärjestelmä. Elävöittämiseen käytetään erilaisia ohjelmointikirjoitekieliä (JavaScript, ECMAScript). Kyse on dynaamisesta muotoilukielestä.
      • HTML = Hyper Text Markup Language = hypertekstin merkintäkieli. Kyseessä on yleisimmin käytetty hypertekstidokumenttien siirtoa verkossa tukeva komentokieli, josta on useita versioita. Kielen elementtimerkkaukset ovat pääosin muotoilukoodeja.
      • SGML = Standard Generalized Markup Language = standardi yleismerkintäkieli. Metakieli, jota on käytetty mm. HTML:n syntaksin muodolliseen määrittelemiseen.
      • XML = eXtensible Markup Language = laajennettava merkintäkieli. SGML:stä johdettu, mutta syntaksin osalta tiukemmin tyypitetty metakieli. XML-dokumentin alussa on erityinen kuvausilmoitus (<?xml version="1.0"?>).
      • XHTML = eXtensible Hyper Text Markup Language = laajennettava hypertekstin merkintäkieli. XML-kielen sovellus, jossa dokumentit on laadittu siten, että ne ovat mahdollisimman pitkälle yhteensopivia HTML-dokumenttien kanssa, jolloin niitä voi lukea myös vain HTML:ää ymmärtävät selaimet. Apukielinä ovat yleensä vain HTML ja CSS.
      • WML = Wireless Markup Language = langattomien (laitteiden) merkintäkieli.Käsipuhelimiin suunniteltu XML-sovellus. Serverinohjelmat suorittavat muunnoksen (X)HTML:stä WML:ään. Sille on olemassa on protokolla (Wireless Application Protocol (WAP) = langattomien sovellusten protokolla ([Pw]) tai langattomien sovellusten yhteyskäytäntö).
    • Meta. Kyseistä sanaa ei ole syytä suomentaa (sana on kreikkaa ja merkitsee mm. takana).
      • META = kyseessä on elementti nimeltään META, mutta ko. elementillä asiakirjalle annetaan pohjatietoja hakuroboteille ja monesti niissä näkyy kirjoittajan nimi. Metatiedot eivät näy näyttöruudulla.
      • Metadata.
      • Meta language = metakieli. Metakieli on muiden kielten pohjakieli. Kieli voi olla kahdessa päämerkityksessä metakieli. Ensinnäkin se voi olla kieli, jolla määritellään muita kieliä. Se antaa kieliopin, miten erilaisia merkintäkieliä voidaan rakentaa. Se ei (yleensä) määrittele elementtejä vaan se määrittelee miten tällainen elementti muodostetaan. SGML ([Pw]) ja XML ([Pw]) ovat tällaisia metakieliä. XML ei määrittele ainoatakaan konkreettista merkintäkieltä vaan käyttäjän on luotava se itse noudattaen XMLn määrittelemää syntaksia (SGML ja XMLn ero on tiukemmin määritellyn syntaksin lisäksi se, että XML:llä on määrätty kuvaus, SGML:ssä se voidaan tehdä itse). Toiseksi se voi olla kieli, joka on toimii muiden kielten pohjakielenä, johon ne voivat ikään kuin kiinnittyä. Tällöin kieli voi olla myös yhdistävä siirto- ja muuntokieli eri kielillä tuotettujen dokumenttien välillä. WML ([Pw]) on metakieli lähinnä tässä mielessä.
    • Notation = notaatio.
    • Object = olio(käyttäisin sitä mieluummin sanan entity ([Pw]) kääntämiseen, mutta vakiintuneita ilmaisuja ei ole enää mielekästä muuttaa).
    • N/A = not applicable = ei sovellu. Tarkoittaa sitä, että jotakin vaihtoehtoa ei voi soveltaa tiettyyn tilanteeseen.
    • Presentation = (dokumentin sisällön) esittäminen, (dokumentin) esitysasu.
    • Protocol = protokolla, sovittu yhteydenpitojärjestelmä, sovellusyhteyskäytäntö.
    • Replaced element = korvattu elementti. Elementti, josta asiakassovellus ([S] [Pw]) tuntee vain sen ominaisulottuvuudet ([S] [Pw]).
    • Root elementti = juurielementti. Elementti, jonka sisällä on kaikki asiakirjan rakenneosat.
    • Rule = sääntö. Ks. kaavio ([Pw]).
    • Scripting, scripting language = skripti. Tällaisia kieliä on mm. JavaScript ja ECMAScript. Niistä käytetään joskus nimitystä käsikirjoitusohjelmointikieli. Termi on tuollaisena hieman harhaanjohtava, sillä niitä voidaan tuottaa sekä automaattisointina että käsikirjoitusohjelmointina. Olennaista niissä on se, että niitä voidaan käyttää lyhyinä koodauksina toisten kielten seassa. Tavallaan CSS kuuluu samaan kategoriaan, sillä sitä käytetään saman tapaisesti kuin JavaScript-kieltä.
    • Slash = kenoviiva. Kenoviivoja on kahta tyyppiä:
      • Backward slash = takakenoviiva. CSS2:ssä takakenoviivan avulla voidaan käyttää ns. escape-kirjaimia, joita normaalisti ei voi hyödyntää.
      • Forward slash = etukenoviiva. Tätä käytetään www-osoitteiden alihakemistojen nimissä.
    • Source document = lähdedokumentti (source code = lähdekoodi).
    • Src = source = lähde; kyseessä on eräiden käytettyjen sivun osien sijaintipaikan ilmoittaminen selaimelle (esim. kuva tai kehysasiakirja).
    • Statement = lause, käsky. CSS:ssä niitä on kahdenlaisia, yksinkertaisia rivikäskyjä ja käskylohkoja (tai lohkokäskyjä). Ns. at-säännöt ([Pw]) voivat olla ovat molemman tyyppisiä (at-sääntölista ([S]). Ns sääntöihin (rule) liittyvät käskyt ovat käskylohkoja (ks. käyttökohde sivulta Valitsimet ([S] [Pw])). Lisäksi kommentteja voidaan kutsua comment statement -nimikkeellä. Ks. John Allsopin selitys ([Pw]).
    • String = jono.
    • Structure = rakenne.
    • Syntax = syntaksi.
    • Tag = merkkaus (ks. myös markup code ([S] [Pw])). Kyseessä on kielen osien merkitsemiseen ja tunnistamiseen käytetty usean koodimerkin sisältävä koodaus ([P] [S] [Pw]). Tällaisia koodauksia ovat:
      • Comment tag = kommenttimerkkaus. HTML/XML kommenttimerkkaus muodostaa eräänlaisen tyhjän elementin, sillä kaikki informaatio on kommentin sisällä eivätkä kommentit voi olla sisäkkäisiä (ks. käsitekaavio kohdasta HTML/XML kommenttimerkkaus ([S] [Pw])).
      • Element tags = elementtimerkkaukset. Sanaa tag käytetään yleisimmin tässä merkityksessä, jolloin siinä ei ole tarkenninta (ks. käsitekaavio kohdasta Elementtimerkkaukset ([S] [Pw])). Sanan englanninkielisen määrityksen mukaan ne ovat merkintäkoodeja, jotka kuvaavat elementin aloitus- ja päätöskohdan (mikäli elementillä sellainen ylipäätään on) eli ne ovat (elementin paikkaa) kuvaavia merkintäkoodeja (descriptive markup codes).
      • Style sheet tag = tyylisivumerkkaus. Kyseessä on eräiden sovellusten epävirallinen kielenkäyttö. Kyse on yhteen elementtiin liitetyistä CSS-säännöistä (ks. kaavio ([Pw])), joita ei ole vielä määritelty (esim. body { }).
    • Tokenization = ilmimuotoanalyysi, ilmimuodoiksi analysointi.
    • URL = Uniform Resource Locator = yhdenmukainen resurssin paikannin Kyseessä on Internet-verkkosivun osoitteen täysin yksilöivä merkkijono. CSS käyttää näitä tiedostonimien paikantamiseen (esim. background-image: url(http://www. ... joku.gif);). Muita samaan asiaan liittyviä termejä ovat:
      • URN = Uniform Resource Name = yhdenmukainen resurssin nimi.
      • URI = Uniform Resource Identifier = yhdenmukainen resurssin tunnus. Kyseessä on URL ja URN yhteisnimi.
    • Valid - invalid = kelvollinen, käypä ja sen vastakohtana ei-käypä, epäkelpo. Kyse on dokumenttien syntaksin oikeellisuudesta suhteessa olemassa oleviin spesifikaatioihin (valid = täyttää dokumenttityypin rakenteelta edellytettävät vaatimukset).
    • Value = arvo, johon liittyy mm. seuraavia alikäsitteitä:
      • Initial value = alkuarvo.
      • Integer = kokonaisluku.
      • Keyword = avainsana.
    • W3C = Word Wide Web Consortium. Kyseessä on Internet-kielien tärkein standardisointielin, katso lähemmin osoitteesta: http://www.w3.org.
    • WYSIWYG = What You See Is What You Get. Kyseessä on dokumentin luontitapa. WYSIWYG-periaatteella tarkoitetaan sitä, että dokumenttia koodataan siten, että jo koodaamisvaiheessa sen ulkonäkö vastaa mahdollisimman tarkoin lopullista esitysmuotoa. Käyttäjän ei tarvitse näissä ohjelmissa käsitellä raakakoodia, sillä ohjelma hoitaa sen käsittelyn. Esitysmuoto on web-asiakirjoissa ensisijaisesti näytöllä toteutunut esitystapa (tekstinkäsittelyohjelmissa (kuten Word ja WP) periaate viittaa näytön ja tulosteen samankaltaisuuteen). Toinen sivunteko-ohjelmien pääsuunta on koodieditorit.
[Alku]
  1. CSS:n perustermejä:
    • At-rule = at-sääntö, at-merkki-sääntö; sääntö, jossa käytetään @-merkkiä (at = jostakin, jonkin luona). Asiallisesti sen voisi kääntää hakusääntö, sillä CSS:ssä sillä haetaan aina lisäinformaatiota. Tällä kohdin on kuitenkin syytä pitäytyä alkukielen käytännössä. Erilaisia at-sääntöjä ovat @import ([Pw]), @media ([Pw]), @font-face ([Pw]), @page ([Pw]) ja @charset ([Pw]).
    • Block = lohko. CSS:ssä lohkoilla tarkoitetaan kaikkia kaarisulkujen ({}) rajoittamia määrittelyjä. Lohkot voivat olla myös sisäkkäisiä (ks. esim. kaavio sanan media rule block selityksestä ([Pw]).
    • Box = laatikko; jonka alikäsitteitä ovat mm:
      • Box dimension = laatikon mitoitus.
      • Collapsing margins = kutistetut marginaalit (marginaalien arvoja ei lasketa arvoja yhteen vaan luodaan yksi arvo, joka on yleensä suurin positiivinen arvo).
    • @charset rule (@charset) = 'kirjaimistosääntö'; kirjaimistosääntö kertoo mitä (erikois)kirjaimistoja on käytössä.
    • CSS, Cascading Style Sheets = porrastetut tyylisivut (porrastyylisivut - sanatarkasti sheet = arkki eli sana tarkasti kyse on porrastetuista tyyliarkeista), porrastetut tyylisivut tai limitetyt tyylisivut ([P] [S] [Pw]). CSS:ssä on kyse useiden, eri lähteistä peräisin olevien tyylikuvauksien soveltamisen samanaikaisesti. Kuvauksilla voivat limittyä toisiinsa nähden ja niillä on ikään kuin porrastetut, tarkoin säädellyt painoarvot. Kuvaukset ovat koottuina, arkkeina (ne voivat olla erillistiedostona or samassa dokumentissa), joiden informaatio kootaan yhteen ja käsitellään. CSS:ään liittyviä ydinkäsitteitä ovat mm.:
      • CSS2 addressing model = CSS-osoitusmalli Kyseessä on koko CSS-systeemin kuvaus siitä, miten dokumentti esitetään kuvapinnalla (ks. canvas ([Pw])).
      • CSS advanced features = CSS:n edistykselliset piirteet, CSS:n edistyneet piirteet tai CSS:n kehittyneet piirteet. Ne CSS:n määrittelyssä kuvatut piirteet, jotka eivät kuulu sen ydinpiirteisiin.
      • CSS core features = CSS-ydinpiirteet. Piirteet, joiden asiakassovellusten tulisi tulee tukea kyseisen määrittelyn mukaan.
      • CSS parser = CSS-jäsennin. Ohjelman se osa, joka huolehtii vain säännöstöjen syntaktisen rakenteen jäsentämisestä.
      • Style sheet = tyylisivu. Kyse on paikka, jossa yksi tai useampia tyylikuvauksia ja -sääntöjä esitetään (spesifikaatioissa on virheelliset määritelmät, lue sivun Elementit... (sivu a) alaviite ([S] [Pw])). Sen rinnalla on hyvä käyttää ilmaisua tyylisivutiedosto silloin, kun viitataan nimenomaisesti dokumentin ulkopuolisiin tyylisivuihin.
    • Color = väri; liittyy (CSS 14), jossa käsitellään myös taustan (background = tausta) ominaisuuksia ja tämän jakson alikäsitteitä:
      • Foreground color = edustaväri (vastakohtana background color = taustaväri).
      • Gamma correction = gammakorjaus.
      • Repeat = toisto.
    • Descriptor = kuvaaja.
    • Embedded style (sheet) = upotettu tyylisivu. Kyse on tyylisivun upottamisesta asiakirjan alkuosaan elementin STYLE avulla (ks. [S] [Pw]).
    • Font = fontti (CSS2 15), jolla on alikäsitteitä:
      • Generic font families = yleinen fonttiperhe.
      • Fixed-pitch character grid = kiinteävälinen kirjainkehikko Ks. myös media rule ([Pw]). Tällaisissa laitteissa kirjainmerkeille varataan sama korkeus- ja leveystila sekä käytetään kiinteää riviväliä.
      • Font characteristics = fontin ominaispiirteet.
      • Font encoding = fontin koodaus (liittyy font matching algorithm -systeemiin).
      • Font face rule (@font-face) = (fontti)kirjainleikkaussääntö, joka merkitään ns. at-säännöllä ([Pw]):
      • Font matching algorithm = fontinyhteensovitusalgoritmi. Kyseessä on laskentakaavat, joilla pyritään mahdollisimman tarkasti saamaan erikielisten ja sekundaaristen fonttien korkeudet ja leveydet sellaisiksi, että kirjaimet vaikuttaisivat mahdollisimman saman kokoisilta.
      • Glyph widths = merkkipiirrosten leveydet (glyph merkin hahmo (= merkki piirroksena).
      • Bounding box = merkkilaatikko = (kirjainmerkkiä fontinsuunnittelussa) ympäröivä referenssilaatikko.
      • Maximum unaccented depth = alin kohta ilman aksenttia perusviivalta.
      • Maximum unaccented height = ylin kohta ilman aksenttia perusviivalta.
      • Panose-1 number = Panose-1 numero (viittaa Panose-järjestelmään ([Pw]), ei tarvitse kääntää).
      • Vertical stem width = pystykirjainrungon leveys ; spesifikaatiot sanovat asiana näin: "The measurement should be for the dominant vertical stem in the font because there might be different groupings of vertical stems (e.g., one main one, and one lighter weight one as for an uppercase M tai N)". Dominoiva arvo tarkoittaa fontin yleisintä toteutuvaa merkin pystyviivan leveyttä.
      • Vertical stroke angle = (merkin) pystypiirtokulma.
    • Generated content = luotu sisältö, joka liittyy CSS2, 12 Generated content, automatic numbering, and lists jaksoon ja sillä on mm. alikäsitteinä:
      • Counter = laskin (alikäsitteitä mm. automatic counters, automatic numbering).
      • List item = listaelementti, listatyyppinen kohta.
      • Marker = merkitsin (luo automaattisen merkitsimen erona tavanomaiseen listaelementtiin).
    • HTML extension = HTML:n laajennus. Kyse on dokumentin ulkoasuun vaikuttavista tekijöistä, joita CSS laajentaa. Termi on hieman harhaanjohtava, sillä CSS:n vuoksi itse HTML kieleen on tullut vain harvoja attribuutteja ja elementtejä - CSS voi muuttaa dokumenttien ulkoasua yksinomaan välillisestikin, itse koodiin koskematta.
    • ID (IDentification) = tunnistus. Se liittyy attribuutin id käyttämiseen yksilöivänä tunnisteena. Ks. seuraavasta selityksestä alakohta Fragment identifier.
    • Identifier = tunniste. Ilmaisu tarkoittaa osittain samaa kuin ID. CSS2 spesifikaatio käyttää sitä funktionaalisena yleisilmaisuna kaikelle, mikä toimii tavalla tai toisella CSS:n muodostamien sääntöjen tunnistimina (ks. termipuista kohta Tunnisteet ([S] [Pw]) sekä sanan käännöksen perustelut ([P] [S] [Pw])). Yleisimpiä tunnisteita ovat seuraavat:
      • Generic identifier = yleistunniste. Tällä tarkoitetaan elementin nimeä (esim P on elementin alkumerkkauksen <P align="center"> yleistunniste).
      • Fragment identifier = katkelmatunniste, fragmenttitunniste. Attribuuttia id kutsutaan tällä nimellä. Em. attribuutti koskee sekä yksilöivää tunnistetta (unique identifier = täysin yksilöivä tunniste, ainutkertainen tunniste, uniikkitunniste) että osakokonaisuuden (fragmentin) nimen tunnistetta. CSS-koodauksessa termi liittyy id-valitsimeen ([S] [Pw]), joka on yksiselitteisesti valittavan elementin nimeävä merkkijono, jonka perusteella selain tietää, mihin elementtiin CSS-ominaisuudet kohdistetaan (esim. <P id="idNimi">).
    • Implementation = (CSS:n) toteutus.
    • Import rule (@import) = tuontisääntö, joka merkitään ns. at-säännöllä ([Pw]).
    • Media (at-)rule (@media) = media at-sääntö. Mediatyypin ([Pw]) yksi merkitsemistapa, jossa käytetään ns. at-sääntöä ([Pw]).
    • Media groups = mediaryhmät. Nämä tarkoittavat eri mediatyyppejä ([Pw]) edustavien laitteiden kykenemiä esitystapoja (ks. sivun Fontit käsitekaavio, [Pw]). Ne ovat seuraavat:
      • Aural = kuulo. Liittyy mediatyyppiin aural.
      • Bitmat = rasteri. CSS:ssä tällä on erityismerkitys. Näyttö toimii rasterina, jolloin voidaan käyttää myös suhteutettuja merkkejä - vastakohtana on grid.
      • Grid = kehikko. CSS:ssä tällä on erityismerkitys. Kyseessä on lyhenne ilmaisusta fixed-pitch character grid ([Pw]) ja kyseisen mediaryhmän laitteista. Liittyy mediatyyppiin tty.
      • Continuous = jatkuva. Kyse on siitä, että esitys on jatkuvaa eikä käytetä sivunkatkosääntöjä - tämän vastakohtana on paged.
      • Interactive = interaktiivinen. Kyse on siitä, että käyttäjä voi muuttaa sivun ulkoasua - tämän vastakohtana on static.
      • Paged = sivutettu. Käytetään sivunkatkosääntöjä.
      • Static = staattinen.
      • Tactile = kosketeltava.
      • Visual = visuaalinen.
    • Media types = mediatyypit. Nämä liittyvät käytettäviin laitteisiin (vrt. media groups ([Pw]) ja ks. kaavio ([Pw])). Mediatyypit merkitään joko media at-säännöllä ([Pw]) tai elementin LINK sisällä media-attribuutilla (esim. media="print"). Olennaista on se, että asiakassovelluksen (UA ([Pw])) tulisi tunnistaa yksi or useampi seuraavista laitetyypeistä:
      • All = kaikki. Tyylisivuja käytetään kaikille laitteille.
      • Aural = kuulo. Kuulemista tukevat laitteet.
      • Braille = pistekirjoitukseen perustuva. Neulapistekirjoittimille tarkoitettu mediatyyppi.
      • Embossed = kohokuviointiin perustuva (mediatyyppi). Tässä ei ole kyse neulapistekirjoitustyyppisestä (braille) ratkaisusta, vaan muuten tunnusteltavasta kohokuvioinnista.
      • Handheld = kädessä pidettävä. Kyseessä on käsipuhelimille ja kämmenmikroille (kuten esim. palm pilot -laitteet) tarkoitettu mediatyyppi. Tyyppi on ongelmallinen, koska siinä on erilaisen näytön omaavia laitteita (ks. taulukko ja sen kommentit ([S] [Pw])).
      • Print = tulostus. Tulostettava mediatyyppi.
      • Projection = kankaalle heijastettava . Valkokankaalle tuotettava materiaalin mediatyyppi.
      • Screen = näyttö. Tämän tyypin tyylisivuja käytetään tietokoneen näytöllä.
      • Tty = kyseessä on kiinteitä kirjasintyyppejä käyttävät laitteet (fixed-pitch character grid ([Pw])) kuten pääteasemat, mutta myös kannettavat laitteet (portable devices), joissa on ei-graafinen, merkkipohjainen näyttö.
      • Tv = televisio. Televisiotyyppiset laitteet.
    • Outside style sheet, external style sheet = (dokumentin) ulkopuolinen tyylisivu.
    • Paged media (@page) = sivutettu media, joka merkitään ns. at-säännöllä ([Pw]), johon liittyy mm. alikäsite:
      • Crop mark = rajausmerkki.
    • Property = ominaisuus. Esitysasun piirre, johon voidaan vaikuttaa CSS:llä (ks. selitys ([S] [Pw])).
    • Processing model = prosessointimalli.
    • Rendered content = tuotettu sisältö, esitetty sisältö (sanalla on abstrakti merkitys; rendering = tuottaminen (jonkin mallin mukaan)).
    • Shorthand, shorthand properties = pikakirjoite pikakirjoiteominaisuudet (käännös perustuu EuroWord96:n sanastoon).
    • Table = taulukko (CSS2 17), johon liittyy alikäsitteitä (yksi löytyy kohdasta Aural style sheet ([Pw])):
      • Anonymous table object = nimetön taulukko objekti, nimetön taulukko olio.
      • Automatic table layout = automaattinen taulukkoasemointi.
      • Collapsing border model = yhdistävä taulukkoreunusmalli.
      • Fixed table layout = kiinteä taulukkoasemointi.
      • Table model = taulukkomalli.
      • Separated borders model = erotettujen reunojen malli.
    • Text = teksti, (CSS2 16) johon liittyy seuraavia käsitteitä:
      • Alignment = kohdistaminen (oikeaan tai vasempaan reunaan yms).
      • Baseline = perusviiva.
      • Capitalize = muuta versaaleiksi, versaaleiksi muuttaminen (versaalit = isot kirjaimet ).
      • Decoration = somistus.
      • Indentation = sisennys.
      • Letter spacing = kirjainväli>, kirjainten välistys.
      • Text shadow = tekstin varjostus.
      • White-space = valkoalue (kyseessä on eri asia kuin whitespace ([P] [S] [Pw])).
        • Nowrap = katkaisematon eli yhtenäinen. Nowrap tarkoittaa että riviä ei katkaista ennen lohkoelementin päättymistä (ATK-kieleen kuuluu myös termit text wrap ja word wrap, joilla on arvot yes tai no; ne tarkoittavat sitä, että katkaistaanko rivi ja jaetaanko teksti eri riveille vai ei).
        • Pre = esimuotoiltu (sanasta preformatted). Kyseessä on elementin PRE tyylinen käyttäytyminen. Tätä on mahdoton kääntää, sillä kyse samantapaisesta asiasta kuin display:list-item - näytä listaelementin tavoin white-space:pre = näytä elementin PRE tavoin ([P] [S] [Pw]).
      • Word spacing = sanojen välistys.
[Alku]
  1. Valitsimet ja niiden yhteydessä käytetyt termit (CSS2 5):
    • Adjacent sibling selector = viereissisarelementtivalitsin (ks. selitys ([S] [Pw])).
    • Applies to = sopii johonkin (kyse on ns. ominaisuuksien sopimisesta tiettyyn kohtaan).
    • Attribute selector = attribuuttivalitsin (attribuuttiselektori, määritevalitsin, määriteselektori). Dokumentin attribuutteihin perustuva valintamenettely ([S] [Pw]).
    • (Element) type selector = elementtityyppivalitsin, tyyppivalitsin. Dokumentin elementteihin perustuva valintamenettely.
    • Class, class selector = luokka, luokkavalitsin. Kyseessä on elementin attribuutin class avulla luotu tarkennin, johon voidaan viitata yksittäisissä tyylisäännöissä.
    • Contextual selector = tapauskohtainen valitsin (tapauskohtainen selektori, kontekstuaalinen valitsin, kontekstuaalinen selektori). Valitsin, joka valikoi elementtejä dokumentin elementtirakenteen perusteella. Vrt. matching pattern (laajempi selitys ([S] [Pw])). Ilmaisu on CSS1 terminologiaa eikä CSS2 sitä enää käytä, vaikka eräissä tilanteissa se on edelleen mielekäs. Koska se ei kuulu CSS2 terminologiaan, en ole maininnut sitä valitsinluettelossani ([S] [Pw]).
    • Container element, element container = (ominaisuudet) sisältävä elementti, elementtisäilytin tai säilytinelementti. Kyseessä on elementti, joka voi sulkea sisäänsä asiasisältöä ja toisia elementtejä. CSS:ssä sitä lähellä on termi containing blocks. Täsmällisesti määriteltyjen elementtien ohella säilyttimenä ja siten myös asemoinnin laskemisperustana voi olla ns. viewport.
    • Fictional tag sequence = kuvitteellinen elementtimerkkausjono. Käsite, joka käytetään kuvaamaan pseudoluokkien ja pseudoelementtien vaikutusta.
    • Grouping = ryhmittäminen. Saman kuvauksen esittäminen yhtä aikaa useille säännöille ([S] [Pw]).
    • Id selector = id-valitsin. Kyseessä on elementin attribuutin id avulla luotu tarkennin, johon voidaan viitata yksittäisissä tyylisäännöissä, mutta tarkennin on yksilöidympi kuin class.
    • Pseudo-class, pseudo-class selector = näennäisluokka, näennäisluokkavalitsin, pseudoluokka. Apukäsite, joka CSS:ssä mahdollistaa elementtien luokittelun samaan tapaan kuin luokkien avulla mutta HTML-dokumentin ulkopuolisiin seikkoihin perustuen, esim. sen mukaan, onko linkkiä seurattu vai ei. Näennäisluokkia ovat seuraavat:
      • First-child pseudo-class = esikoisnäennäisluokka. Elementtityypin lisäksi otetaan huomioon elementin järjestys ikään kuin se loisi luokkatarkentimen. First-child pseudo-class valitsee ensimmäisen saman tason elementin.
      • Link pseudo-class = linkkinäennäisluokka.
      • Dynamic pseudo-class = dynaaminen näennäisluokka, dynaaminen pseudoluokka (ks. myös termi user intetface ([Pw])).
      • Language pseudo-class = kielinäennäisluokka, pseudokieliluokka.
    • Pseudo-element, pseudo-element selector = näennäiselementti, näennäiselementtivalitsin tai pseudoelementti, pseudoelementtivalitsin, (pseudoelementtiselektori). Apukäsite, jolla CSS:ssä liitetään valitsimia esitysasun typografisiin osiin (kuten elementin esitysasun ensimmäiseen riviin tai kirjaimeen) samaan tapaan kuin valitsimia liitetään elementteihin.
    • Selector = valitsin (selektori). Ilmaisu, joka määrää, mitä elementtejä säännössä oleva kuvaus koskee (ks. käyttö ([S][Pw])).
    • Simple selector = yksinkertainen valitsin, yksinkertainen selektori. Valitsin, joka viittaa elementteihin vain niiden tyyppien tai class-/id-tarkentimien tai molempien perusteella.
    • Universal selector = yleisvalitsin, yleisselektori.
[Alku]
  1. Valintajärjestykseen ja periytymiseen liittyviä termejä (CSS2 5-6):
    • Adjacent sibling element = viereissisarelementti (ks. selitys ([S] [Pw])).
    • Ancestor element = esi-isä elementti, esiäiti elementti (omaan terminologiaani sopisi paremmin jälkimmäinen, vaikka yleensä käytetään edellistä).
    • Child element = lapsielementti Elementti A on elementin B lapsielementti, jos A esiintyy B:n osana suoraan, ilman, että rakenteessa on niiden välissä muuta elementtiä.
    • Descendant, descendant element = perilliselementti.
    • Descendant selector = perilliselementtivalitsin.
    • Following element = jälkeen tuleva elementti, jälkeinen elementti , jälkeiselementti.
    • Inheritance = periytyminen.
    • Important rule = tärkeyssääntö. Normaalin valintajärjestyksen ohittava poikkeussääntö, jolla jokin ominaisuus määritellään painoltaan muita korkeammaksi. Sanan sääntö käyttäminen on kuitenkin ongelmallista (ks. asiaan liittyvää alaviite ([S] [Pw])).
    • Parent element = emoelementti (ks. myös perustelut ([S] [Pw])).
    • Cascading order = porrastettu valintajärjestys, porrastettu järjestys. limitetty järjestys. Suomen kielessä on joissakin tilanteissa luontevampaa käyttää alkukielistä ilmausta hieman pidempää ilmausta, jotta asia tulisi selkeämmin esille. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen ilmaus ei tarkoita viittaa vain valitsimiin, vaan koko prosessiin eli asiallisesti tarkoitan samaa kuin porrastettu valintaprosessi tai limitetty valintaprosessi.
    • Pattern matching = hahmonsovitus, hahmontunnistus (To find a match = löytää samanlainen kuin mallina oleva esine; CSS:ssä "esine" on elementti; kyseessä on yleinen teknis-tieteellinen termi). Siihen liittyy seuraava alikäsite tai oikeammin termin sovellus:
      • A matching pattern = tunnistettava hahmo. Kyseessä on termin pattern matching johdannainen, kuvaileva ja selittävä ilmaus, jolla tarkoitetaan johonkin tilanteeseen tai kohteeseen sopivaa hahmoa. Tarkoittaa asiallisesti samaa kuin contextual selector ([Pw]), mutta näkökulma on eri.
    • Preceding element = edeltävä elementti.
    • Priority = prioriteetti (= etummuus(järjestys), etummaisuus).
    • Rule. rule set = sääntö, sääntökokoelma.
    • Weight = paino, mikäli sitä käytetään sanan priority synonyyminä. Kyseessä on Säännön "paino" eli ensisijaisuus (priority) suhteessa muihin sääntöihin.
[Alku]
  1. Muotoilukäsitteet (CSS2 9-11):
    Visual formatting model = visuaalinen muotoilumalli
    Visual effects= visuaaliset efektit
    • Anonymous block box = nimetön lohkolaatikko.
    • Box generation = laatikon luominen.
    • Box offset = laatikon siirtymä (suhteessa johonkin).
    • Clear = tyhjentää.
    • Clipping = leikkaaminen.
    • Compact box = kompakti laatikko.
    • Canvas = kangas, kuvapinta , piirtopinta. Kyse on alueesta, jolla dokumentti esitetään. Sen rinnalla käytetään sanaa viewport (ks. näiden ero perusteluista ([S] [Pw])).
    • Containing block = säilyttävä lohko (= lohko, joka toimii säilyttimenä; ks. myös Container element).
    • Display properties = näyttöominaisuudet (tässä ei tarkoiteta näyttöruudun ominaisuuksia vaan display kuuluu itsekin CSS-ominaisuuksiin ja display tarkoittaa miten jokin elementti esitetään näytöllä (esim. display:list-item = näytä elementti listaelementin LI tavoin).
    • Float, floating = kelluva.
    • Flow = virtaus.
    • Layered presentation = kerroksellinen esittäminen, johon liittyy alikäsitteitä:
      • Stack level = pinotaso.
      • Z-index = päällekkäisyysindeksi (kyseessä on pinotason ilmaiseva ominaisuus.
    • Overflow = ylivuoto.
    • Positioning scheme = asemointimalli (= tiettyyn paikkaan sijoitusmalli), johon liittyy alikäsitteitä:
      • Absolute = absoluuttinen.
      • Fixed = kiinteä.
      • Relative = suhteellinen.
      • Static = staattinen.
    • Run-in box = juoksutettu laatikko. Kyseisellä ominaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaksi lohkoelementtiä yhdistetään siten, että ensimmäinen lohkoelementti "juoksutetaan" toisen lohkoelementin alkuun.
    • Text direction = tekstin suunta, johon liittyy seuraava alikäsite:
      • Unicode-bidi = kaksisuuntainen unicode (sana unicode viittaa standardiin The Unicode Standard: Version 2.0 ([Pw]), jolloin sitä ei pitäne kääntää; bidi on lyhenne sanasta bi-directional ja unicode todennäköisesti sanoista universal code); tällä ominaisuudella hallitaan vasemmalta ja oikealta kirjoitettavien kielten (kuten heprea) asemointia.
    • Viewport = katselukanava ([P] [S] [Pw]).
    • Visibility = näkyvyys (aliominaisuudet: hidden = piilotettu ja visible = näkyvä).
[Alku]
  1. Käyttöliittymään liittyvät käsitteet:
    User interface = käyttöliittymä (CSS2 18) ja siihen asiallisesti liittyviä käsitteitä, joista osa on esitetty CSS2 yleisterminologiassa:
    • Author = tekijä; henkilö, joka on tehnyt HTML or XML -asiakirjan.
    • Designer = suunnittelija.
    • Dynamic outlines = dynaamiset ääriviivat.
    • Focus = fokus, huomio.
    • Focusable object = kohdistettu objekti, kohdistettu olio
    • User = käyttäjä. Henkilö, jota varten asiakassovellus esittää dokumentin jollakin tavalla (yleisimmin katseleminen ja kuunteleminen).
    • User agent = asiakasohjelma, asiakassovellus (käytin, käyttäjäagentti). CSS:n yhteydessä ohjelma, joka käsittelee HTML tai XML-kielistä dokumenttia soveltaen niihin tyylisääntöjä. Asiakasohjelma voi olla graafinen selain (browser), mutta myös esimerkiksi ohjelma, joka lukee dokumentin ääneen, tulostaa sen paperille, muuntaa sen toiseen muotoon tms.
  1. Kuulemiseen perustuvat tyylisivut (CSS2 19 + CSS2 17)
    Aural rendering model = kuuloaistiin perustuvan tuottamisen malli, jonka alikäsitteitä ovat mm.:
    • Audio rendering of tables = taulukoiden tuottaminen äänen avulla (CSS2 17).
    • Cue = vihje.
    • Spatial properties = tilaominaisuudet. Niitä ovat seuraavat:
      • Azimuth= atsimuutti.
      • Elevation = korkeus.
    • Speak-punctuation = puheen taukomerkit.
[Alku]
  1. XSL ja XML-asiakirjojen elementteihin ja attribuutteihin liittyviä yleiskäsitteitä:
    • Declaring keys =
    • Declaring Extension Functions =
    • Declaring Locales =
    • Function calls = funktiokutsut, jolla alikäsitteinä mm.
      • Boolean function =
      • Ceiling function = ?
      • Concat function = ?
      • Contains function = ?
      • Floor function =
    • Data Model = datamalli
    • Document Style Semantics and Specification Language, DSSSL = dokumenttityylin semantiikka ja spesifikaatiokieli; kyseessä on CSS:n ohella toinen kieli, josta XSL polveutuu; kieli perustuu dokumentin hierarkkisiin rakenteisiin
    • Namespace = nimiavaruus
    • Named Attribute Sets =
    • Node = solmu (EuroWord). Eri asioilla on omia solmuja, esim.
      • namespace node =
      • Node-sets = solmuryhmät
      • Processing Instruction Nodes = prosessointiohjeiden solmut
    • Transformation language = siirtokieli
    • Qualified Names =
    • XSL, eXtensible Style sheet language = laajennettava tyylisivukieli. XSL on XML-kielen syntaksin mukainen sivunkuvaukseen käytetty merkintäkieli ([S] [Pw]), jota käytetään XML-dokumenttien muotoiluun.
    • eXtensible Path Language = laajennettava polkukieli. Käsittelee mm. vastaavia asioita kuin CSS hahmontunnistus (([Pw]) ja Valitsimet ([Pw]) - ks. myös W3C ([Pw]) organisaation sivuilta nykyinen spesifikaatio).
  2. XSL perustermejä:
    • Tree transformations = puumuunnokset
  3. XSL mallinnuskäsitteet (template)
  4. XSL ja XML hahmonsovitus
    • XML Path Language = XML polkukieli, jota käytetään myös XSL-dokumenteissa (sisältää paljon yhteistä sanastoa CSS-valitsimien ([S] [Pw]) kanssa ja käsittelen vain sellaisia termejä, joita CSS ei tunne ja CSS:n kanssa yhteisiä termejä ovat mm.: parent, ancestor, child, descendant, adjacent sibling ([S] [Pw]); sisältää following sibling ja preceding sibling käsitteet); uutta mm.:
      • Ancestor-or-self =
      • Axis = (käyttö esim. preceding axis eli kaikkiin hahmontunnistukseen liittyviin termeihin liittyvä aputermi)
      • Descendant-or-self =
      • first-of-any()
      • first-of-type()
      • last-of-any()
      • last-of-type()
      • Location paths = paikannuspolut
      • Path language = polkukieli
    • Predicates = A predicate filters a list of nodes to produce a new list of nodes
  5. Muotoilukäsitteet (XSL 4):
    Formatting objects = olioiden muotoilu (nämä ovat CSS2:ssa: block ja list-item ([S] [Pw]), table, table-body, table-caption, table-cell, table-column, table-footer, table-header + float ja flow)
    • Area-containers =
    • Pagination and Layout Formatting Objects =
    • bidi-override
    • character
    • Näyttämistavan ominaisuudet, jotka liitetään ominaisuuteen display
      • display-graphic
      • display-included-container
      • display-rule
      • display-sequence
      • first-line-marker
    • footnote
    • footnote-citation
    • inline-graphic
    • inline-rule
    • inline-sequence
    • layout-master-set
    • list-block
    • list-item-body
    • ist-item-label
    • multi-case
    • multi-properties
    • multi-switch
    • multi-toggle
    • page-number
    • page-number-citation
    • page-sequence
    • region-after
    • region-before
    • region-body
    • region-end
    • region-start
    • root (mitä merkitsee visuaalisena mallina?)
    • sequence-specification
    • sequence-specifier-alternating
    • sequence-specifier-repeating
    • simple-link
    • simple-page-master
    • static-content
  6. XLink
  7. Kuulemiseen perustuvat tyylisivut
[Alku]
   
Copyright Tapio Markula 1999-2003, Salo (kotisivu, s-posti - lisää s-postiosoiteeseen pisteellä erotettuna nimeni, Tapio Markula) (@dnainternet.net) - ei julkiskäyttöön ilman sopimusta.
Get Expression!
Editori, jolla saa luotua standardit täyttäviä HTML ja XML dokumentteja. Tämän sivuston sivut on useimmissa tapauksissa tarkastettu Dave Raggetin (W3C) tekemällä HTML-Tidy apuohjelmalla ja satunnaisesti W3C-organisaation virallisella koodintarkastusohjelmalla. Useimpien sivujen syntaksin pitäisi olla sopusoinnussa W3C:n XHTML 1.0 spesifikaation kanssa. Testaa tämä sivu!
Informaatiota selaimista, jotka näyttävät tai tulostavat tämän sivuston parhaiten.
[Hae Opera] [Hae Mozilla!]
CSS-opasta on viimeksi muutettu 20.12.2004