Etsi sivuiltani:

	Aihepiiriluettelo > CSS-oppaan etusivu > Oppaan lisäsivut > S Millaista terminologiaa olen käyttänyt (introjakso)

S Millaista terminologiaa olen käyttänyt

Yleistä

Termilistan rakenne

Lista on systemaattisesti aihekokonaisuuksittain aakkostettu ja olen pyrkinyt määrittelemään ensin pääkäsitteitä ja sitten alikäsitteitä. Pohjana on W3C CSS2 spesifikaatio. Jotta pää- ja alikäsitteet erottuisivat toisistaan, käytän taulukoinnin kaltaista listamuotoista esitystä (valitettavasti esitys ei toimi suunnitellusti Netscape 4.x -selaimissa, mutta niissäkin se on luettavissa tavanomaisena listana).

Huomautus 1. Termilista ei toimi täysin yksinään, koska osa selityksistä on linkitetty opassivuihin! Mukana on myös termien selityksiä eli kyseessä on osittain myös CSS-sanakirjasta.

Huomautus 2. Microsoft Internet Explorer -selaimet näyttävät tämän sivun termilistan sisennykset hieman virheellisesti. Vaikuttaa siltä, että eräät listan jaksot ovat MS IE -selaimille liian pitkiä, jotta selaimet jaksaisivat käsitellä ne loppuun asti oikein, sillä XSL-termisivulla ei ole samaa ongelmaa. Tämä sivu tulostuu kuitenkin suhteellisen hyvin ainakin MS IE 5.5 -selaimella. Sivu näkyy täysin virheettä Opera 5.x-6.x -selaimilla ja niillä tulostus toimii täysin suunnitellusti. Suosittelen Opera 5.x+:n käyttämistä.

Yleiset käännösperiaatteeni

Olennaisin asia itselleni on termien "läpinäkyvyys" kielestä toiseen siirryttäessä. Koska teen samasta sivustosta kaksi versiota, niiden tulee vastata toisiaan mahdollisimman tarkoin. Tällöin joka hetki tiedetään, mihin englanninkielisiin alkuperäistermeihin suomenkieliset vastineet viittaavat. Termit voidaan mahdollisimman pitkälle kääntää uudestaan niin, että englanniksi takaisin käännettynä saadaan alkuperäistermi.

En käytä sellaisia selittäviä käännösvastineita, joissa alkuperäistermit korvattu jollakin kääntäjän alkuperäistermistä selvästi poikkeavalla sanalla. Olen todennut, että tällaiset vastineet aiheuttavat terminologisia sekaannuksia. Seuraan mahdollisimman tarkoin SGML ja CSS2 spesifikaatioiden kielenkäyttöä. Termien tulee olla vähintäänkin loogisesti johdettavissa em. spesifikaatioiden kielenkäytöstä.

Toinen tärkeä päämäärä on se, että suomenkieliset vastineet ovat mahdollisimman lähellä tavallista arkikieltä. Termit tulee olla selkeitä ja toisistaan erottuvia.

Mikäli sinun mielestäni olen käyttänyt jotakin termiä edellä mainittujen periaatteiden vastaisesti, lähetä minulle sähköpostilla korjausehdotuksesi (lisää s-postiosoiteesee pisteellä erotettuna nimeni, Tapio Markula). Annan siitä myös palautteen. Korjaan omaa esitystäni, mikäli siihen on aihetta.

Voit kertoa mielipiteesi myös erilaisten ATK-sanastojen tekijöille. Muistutan, että tämä lista on kooste omista ja toisten luomista termeistä. Kun lähetät postia muille kuin minulle, mainitse tämän sivun osoite, viittaamasi termi ja muistutus, että termin alkuperä ei ole tiedossa.

Käyttö- ja tekijänoikeudet (Copyrights)
Luomiani uusia termejä ei saa käyttää kaupallisissa julkaisuissa (kuten ATK-sanakirjoissa or WWW-palveluissa) keskustelematta kanssani. Osa termien tekijänoikeuksista kuuluu myös muille kuin minulle. Sen sijaan termejä saa käyttää ja kopioida kaikkiin ei-kaupallisiin tarkoituksiin, mikäli lähde mainitaan.

XSL-termit ja XSL:n perusidea

XSL-sanastoon (sanan selitys) laitan vain sellaisia termejä, jotka eivät ole CSS-sanastossa. Viittaan välillä myös siihen. CSS:lle ja XSL:lle on yhteistä mm. dokumenttipuuhun perustuva hierarkkinen rakenne ja sen mukana hahmonsovitus ja periytyminen ovat myös XSL:n peruskäsitteitä. XSL:ssä on sisällön ja struktuurin erottelu viety pidemmälle kuin CSS:ssä. XSL perustuu CSS:n ohella DSSSL-kieleen. Ideana on se, että runkoasiakirjaan tarvitsisi koskea vieläkin vähemmän kuin CSS:n kanssa, kun rakenne, sisältö ja esittäminen erotetaan toisistaan mahdollisimman pitkälle. CSS tarjoaa toki jonkin verran mahdollisuuksia muuttaa dokumentin rakennetta ominaisuuden display kautta, mutta ei niin paljon kuin XSL. MS IE 5.0 on ollut minulle kuitenkin erittäin suuri pettymys siinä, että se ei tue CSS2 tason display-ominaisuuksia, joilla voisi vaivattomasti muuttaa HTML-dokumenttien rakennetta ilman, että rakennetta täytyisi kirjoittaa uusiksi - MS IE on pilannut CSS-systeemin tehokkaimpien ominaisuuksien käyttömahdollisuudet.

Ns. transformation language XSL-sovelluksessa dokumentin struktuuri hajotetaan kahteen tiedostoon. Olen kokenut hieman hankalaksi, vaikka sain aikaiseksi jonkinlaisen XSL-tiedostoa käyttävän XML-dokumentin. En kuitenkaan pidä siitä, että MS pakottaa XSL-dokumenteissa XSL:n käyttämiseen, kun muuten ei saa aikaiseksi kunnon XML-asiakirjoja!

Tulevaisuudessa - ja ehkä jo nyt - mielekkäin tapa tehdä yksinkertaisia tekstipainotteisia asiakirjoja on XHTML. HTML-Kit muuntaa automaattisesti HTML-dokumentin XHTML-asiakirjaksi, joten niiden luominen on helppoa.

XML + XSL + CSS on kuitenkin erittäin mielekäs Jonathan Marchin (Microsoft) korostamille maailmanlaajuisille tietokannoille. Se on järkevä kirjastoissa, joissa kaivataan automaattista aakkostusta yms., johon ainakaan CSS2 ei pysty. Aina tarvitaan sanaston hallitsemista ja ymmärtämistä. Juuri sitä varten tämä asiakirja on olemassa. Jos siitä vielä olisi hyötyä suomalaiselle ATK-terminologialle, sanaston olemassaolo on täyttänyt tarkoituksensa.

Esitän termit samalla periaatteella kuin CSS-termitkin. En pyri ensisijaisesti määrittelemään termien sisältöä vaan pyrin kokoamaan suomentamista tai selittämistä vaativat termit. Laitan tarvittaessa alkukielisen sitaatin. Esitän kuitenkin satunnaisesti suorat käännökset tai sellaiset, jotka tuntuvat CSS-kokemukseni perusteella luontevilta.

XSL:n lähdedokumentit

Otan mukaan eräitä XML:ää koskevia dokumentteja, jotka ovat välttämättömiä XSL:n ymmärtämiselle. On muistettava, että XSL-dokumentti on itsessään eräänlainen XML-asiakirja, jonka tulee noudattaa muilta XML-asiakirjoilta edellytettäviä piirteitä. Pohjana on W3C eritasoiset XSL ja XML spesifikaatiot. W3C ei kirjoita suoranaisista standardeista vaan spesifikaatioista (specifications) ja niiden suosituksista (recommendations) ja se käyttää luokittelua: recommendations, proposed recommendations, working drafts + notes eli suosituksiin liittyvät kommentit, joita XML + XSL koskien löysin seuraavat:

• Associating stylesheets with XML documents, (Proposed Recommendation)
• Extensible Markup Language (XML) 1.0 (Recommendation)
• Extensible Stylesheet Language (XSL) Specification (W3C Candidate Recommendation 21 November 2000)
• Namespaces in XML (Recommendation)
• XML Information Set (Working Draft)
• XSL Transformations (XSLT) Specification Version 1.0 (Recommendation)
• XML Path Language (XPath) Version 1.0 (Recommendation)
• XML Pointer Language (XPointer) (Working Draft)
• XML Linking Language (XLink) (Working Draft - Netscpe 6.0 on ainakin osittain ottanut tämän systeemin käyttöönsä, mutta ei toistaiseksi MS IE 5.0)

Sivun jaksot:

Seuraava jakso

Viimeinen jakso