Etsi sivuiltani:

	Aihepiiriluettelo > CSS-oppaan etusivu > Oppaan lisäsivut > S Millaista terminologiaa olen käyttänyt > CSS-sanaston historiaa (lisäjakso b)

Sivun jaksot:

Introjakso

Edellinen jakso

CSS-sanaston historiaa

Aiheet

• Sanaston historiaa
• Lähde- ja avustajaluettelo
• Lopputoivomus

Sanaston historiaa

Sanaston syntyyn on ratkaisevasti vaikuttanut se, että Ari Suominen Porista pyysi minua pitämään 3-5 päivän kurssin CSS:stä (Cyberdecades Oy; Cyberdecades Oy myytiin vuonna 2000 Englannissa toimivalle pörssiyhtiö RTS Networksille). Pyyntö tuli niin pienellä varoitusajalla, että en ehtinyt täysin laatimaan materiaalia kuntoon sitä varten. Tämän sivuston raakile oli tuolloin opetusmateriaalina (koska ole työttömänä en ottanut siitä suoranaista palkkaa vaan kilometrikorvaukset ja asumiskuluja). Olen kurssin jälkeen koko ajan pyrkinyt parantelemaan sivustojani.

Koska Suomessa on äärettömän vaikea saada työtä CSS-osaajille, olen juuri tämän seikan vuoksi toistaiseksi työttömänä ja harrastan itseopiskelua hankkiakseni kunnollisen HTML + CSS ja myös XML ja XSL-osaamisen (eräät asiat XSL:ssä tuntuvat tällä hetkellä vaikeilta omaksua). Olen tehnyt muutaman toimivan XML-asiakirjan kaikkine niiden tarvitsevine osineen (lue lopputoivomus).

CSS:n merkeissä olen ollut yhteydessä Harvardin ylipiston henkilöihin, joista ainakin toinen on opiskelija, ehkä molemmat (Ian Hicson ja David Baron). He ovat mukana Webstandards-organisaatiossa. organisaation päämääränä on se, että selainvalmistajat sitoutuisivat noudattamaan W3C organisaation laatimia spesifikaatioita (specificationes) eli eräänlaisia standardeja ja suosituksia (recommendations). Ian Hicsoniin en ole enää yhteydessä, mutta kylläkin David Baroniin, joka tutkii selainten CSS-osaamista. He ovat huomauttaneet mm. selainten joskus olleen CSS-virhetoimintoja käsittelevällä englanninkielisellä sivustolla olleista asiavirheistä. Eräät ongelmat jäivät meiltä kaikilta kuitenkin perinpohjaisesti selvittämättä, joten en tiedä, mikä selain lopultakin joissakin yksittäisissä tilanteissa toimii standardin mukaisesti ja mikä ei.

Olen ollut yhteydessä myös CSS-systeemin kahteen pääarkkitehtiin, norjalaiseen Håkon Wium Liehen ja Bert Bosiin (hänen kauttaan sivuni ovat esillä W3C:n CSS-sivuilla). Bert Bos on nykyisin XSL-kielen työryhmässä tekemässä XSL-ehdotelmia (working drafts) ja Lie toimii tätä nykyä Opera Software-yhtiön teknisenä johtajana.

Koska CSS tai suomennettuna PTA-kielessä oli minulla paljon uusia termejä, joille en keksinyt hyviä suomennoksia, koin tarvitsevani kunnollista suomenkielistä CSS-sanastoa. Sellaista ei Suomessa vielä tällä hetkellä ole, sillä prof. Jukka Korpelan netissä ollut sanasto CSS-termejä suomeksi ja englanniksi (osoite on muuttunut) on nykyhetkeä ajatellen auttamattoman puutteellinen, sillä se käsittää vain CSS1-tason sanastoehdotelman. Olen saanut siitä kuitenkin paljon apua niiden termien ymmärtämiseen, mitä Korpela on käsitellyt. Annan arvoa erityisesti hänen hyville selityksilleen, joten suosittelen lukemaan hänen termistönsä lävitse.

Varsinaisen kipinän itse sanaston luomiseen herätti kuitenkin Markku Norberg (Lingsoft Ky), joka sanoi, että termien suhteen on olemassa ns. "Termitalkoot". Ilmoittauduin Katri Seppälälle näihin talkoisiin mukaan ja olen ottanut yhteyttä mahdollisimman moneen talkoissa olevaan henkilöön. Tämän sivun on tarkoituksena olla mukana näissä talkoissa.

Kunnon terminologiaa tullaan todennäköisesti tarvitsemaan esim. WAP-sovelluksissa Nokia Mobile Phones -firman kännyköissä ja periaatteessa HTML 4.0 + CSS tai XML + XSL on mahdollisuuksia luoda materiaalia ns. WML-kielen osaksi. Olin aikoinani yhteydessä erääseen Nokia Mobile Phonesilla aikoinaan työskennelleeseen atk-alan tekniikan tohtoriin, joka on tehnyt pientietokoneisiin liittyvän väitöskirjan. Aloimme jopa miettiä, miten tehdä sivuja tulevaisuuden minitietokoneisiin (näyttöala n. 10x7 cm 400x300 pix) ja kännyköihin. En kuitenkaan saanut paikkaa, koska en ymmärtänyt tuolloin WML-kieltä juuri lainkaan (enkä vieläkään sitä kovin paljon ymmärrä, vaikka olen lukenut joitakin artikkeleja asiasta) eikä minulla ollut tiedotusalalta esittää mitään tutkintotodistusta. Itse ajatus tehdä samat sivut toimiviksi minilaitteista suurille 21' näytöille jäi kytemään mieleen ja osaltaan CSS-kiinnostukseni on tuotakin perua.

Tietotekniikan opiskelija Henri Ruini on tehnyt XML-sanaston ja kehittelee sitä edelleen. Toivon, että kaikki XML ja XSL-termien suomennokset ja selitykset laadittaisiin niin, että ne sopisivat yhteen esittämäni terminologian kanssa. Tämä toivomus koskee erityisesti Henri Ruinin, ja Jukka Korpelan ehdotelmia, jotka ovat julkisesti esillä. XML, XSL ja CSS-sanastot tulisi laatia niin, että niissä on yhtenäinen terminologia seuraavista syistä:

1. XML ja HTML sisältävät hyvin paljon samaa terminologiaa
2. CSS on yksi mahdollisen XML-dokumenttien kuvauskieli
3. CSS on osa vaihtoehtoista XSL-kieltä, jossa on seuraavat liittymäkohdat CSS-kieleen:
   • XSL hyödyntää nykyisin CSS1 -tason määritteitä eli tässä suhteessa sillä on suora liittymä CSS1:een ja XML, XSL + CSS1 kuuluvat erottamattomasti yhteen.
   • CSS2 tason pattern matching ja XSL:n apukieleksi ehdotettu Etensible Path Language (Xpath), sisältävät samaa terminologiaa ja molemmissa kielissä olisi syytä käyttää samoista alkukielisistä termeistä (kuten esim. first-child ja adjacent sibling) samaa terminologiaa.

CSS:n osalta listan on tarkoitus on olla kattaa koko CSS2 terminologia niiltä osin, kun termejä on syytä kääntää ja selittää. Mukana on myös muutamia muita keskeisiä ATK-termejä. En ole käyttänyt läheskään kaikkia termejä nyt käytännössä valmiiksi saatetussa CSS-oppaassa, sillä osa luettelon termeistä on erittäin harvoin tarvittavaa erikoistermistöä ja osa termeistä liittyy toimintoihin, joita selaimet eivät pysty vielä tällä hetkellä toteuttamaan. Toivon, että CSS-systeemi pelaisi lähes moitteettomasti merkittävimmillä selaimilla. Voisin siinä tapauksessa joskus tulevaisuudessa tehdä sivuja myös sellaisista CSS2:n erityispiirteistä (advanced features), joita en ole näillä sivuilla varsinaisesti käsitellyt vaan vain viitannut niiden olemassa oloon. Yleiskieliset käännökset perustuvat EuroWord96 CD-sanakirjaan (huomautan sanakirjan käytöstä vain silloin, kun viittaan sen ATK-sanastoon).

CSS:n osalta kyse ei ole enää terminologiaehdotelmasta vaan käytetystä terminologiasta. Yritän tehdä myös XSL-termiluetteloa termeille, joille itse kaipaisin selitystä. XSL-terminologia on vasta alkutekijöissään.

Lähde- ja avustajaluettelo

Olen saanut erittäin paljon apua eräiltä ATK-sanaston ammattilaisilta, joita haluan kiittää, mutta joita en nyt nimeltä mainitse. Sanasto perustuu sekä web-sivuilla, CD-levyillä ja kirjoissa olleisiin lähdeteksteihin että käytyihin sähköpostikeskusteluihin.

Sivun jaksot:

Introjakso

Edellinen jakso