Luettelen alla aihealueittain tekemäni aihepiirit. Paluulinkkeinä tähän aihepiiriin on tämä valikko ja sivun yläreunassa oleva linkki Aihepiiriluettelo.
| |||||||||||||||
| Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Sienisivujen vuosilistat > Vuoden 2004 ja siitä eteenpäin löydettyjä sieniä |
|---|
Vuosi 2004 näytti lupaavalta, mutta ainakin heinäkuun lopuun mennessä on löytynyt vähän sieniä. Voitatteja
on ollut heinä-elokuussa vähän. Niitä on ollut runsaasti vasta syyskuun alussa. Syyskuun alussa löytyi yllättävän paljon myös samettitatteja
(voivat olla myös havusamettitatteja, sillä en erota eri samettitattilajeja toisistaan). Sen sijaan heinä-elokuussa sappitatti
ärsytti yleisimpänä tattilajina. Herkkutatteja
ja männynherkkutatteja
olisin halunnut löytää enemmänkin, kuin mitä on löytynyt. Tosin minään vuonna en ole löytänyt niitä Salon seudulta kovin runsaasti.
Perinteiset kasvuajat ovat olleet jossakin määrin sekaisin. Kunnollisia määriä keltahaperoita
on löytynyt vasta heinäkuun lopussa. Luulin löytäneeni samaan aikaa viiruvalmuskan
, jonka pitäisi ilmestyä vasta syys-/lokakuun vaihteessa. Todennäköisesti kyse oli kuitenkin harmaavalmuska, sillä sieni oli kovempi ja tukevampi kuin tyypillinen viiruvalmuska. Lisäksi heltat olivat puhtaan valkoiset kun viiruvalmuskalla on lähes aina hieman kellertävät.
Löysin ensimmäisen kerran varmuudella ruskotatteja ja mitä todennäköisemmin myös vaskiseitikeitä. Olen tosin havainnut niitä aiemminkin, mutta olen hylännyt ne syömakelvottomina seitikkeinä. Uusi tuttavuus on myös mustavahakas
, joka on erittäin maukas sieni, joka vetää vertoja vahveroille. Sain naapurilta maistiaisiksi muutaman mustatorvisienen. Ainakaan pannulla paistettuna ne eivät vetäneet vertoja mustavahakkaalle. Tosin ehkä mustatorvisieniä pitäisi käyttää vain pieninä annoksina maustesieninä, joten vertailu ei ehkä ole reilu. Erään s-postin mukaan myös mustavahakkaat ovat kuivattuna erinomaisia maustesieniä.
Löysin viiruvalmuskoja
, keltavalmuskoita
ja hallavahakkaita
enemmän kuin minään aiempana sienivuotena. Niistä sai kunnon sieniaterioita (tosin hallavahakkaista vain kerran, mutta ero on suuri kun aiempina vuosina kerralla on löytynyt vain kahvikupin lautasen verran).