Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Sienisivujen lisälistat > 1. Raijan sivustolla mainitut sienet

1. Raijan sivustolla mainitut sienet

Aiheet

• Yleistä
• Raijan sivuilta puuttuvia sieniä
  • Kotelosienet, hytykät (hyytelösienet), kääväkkäät ja kupusienet
  • Tatit
  • Rouskut
  • Haperot
  • Muut helttasienet
• Raijan sivulla mainittuja sieniä

Yleistä

Koska sieniä on todella paljon, sinänsä hyviltä Raija Tuomaisen sinänsä erinomaisilta sienisivuilta ei löydy kaikista löytämistäni sienistä kuvia. Olen koonnut niiden sienten nimet, jotka maininnut sienten tunnistusta käsitellessäni sivuilla 1a-1c sekä sieniruokia käsittelevällä sivulla (sivu 2). Listassa ei ole sienet, jotka on mainittu ainoastaan erillisellä seitikkisivulla ja muita sieniä käsittelevällä sivulla. Molemmilla em. sivuilla on joitakin linkkejä sellaisille Raijan sivuille, joita sivuilla 1a-1c, 2 ei ole mainittu, mutta en laita luetteloon kaikkia sellaisia sieniä, jotka on mainittu sivulla 1b ainoastaan erittäin epävarmoissa arveluissa.

Lisäsin tämän sivun loppuun listan Raijan sivustolla mainittuja sieniä, joista Raijalla on kuva ja joista en ole löytänyt mainintoja tutustumistani kaikentyyppisiä metsäsieniä käsittelevistä "jokamiehen" suhteellisen pienimuotoisista sienikirjoista. Eniten sieniä on mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa on mainittu myös suurin osa sellaisista Raijan sivuilta löytyviä sieniä, joita ei suppeamuotoisista sienikirjoista löydy. Suuri sienikirja pohjautuu ulkomaiseen kirjaan kuten myös WSOY:n koko perheen sienikirja. En luettele em. syystä myöskään ainoastaan koko perheen sienikirjassa mainittuja sieniä. Olen maininnut mitkä Raijan sivustolla esillä olevat sienet on mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa. Listassa ei ole mahdollisia ei-skandinaavisia sieniä. Koska Raija asuu Ruotsissa, aivan kaikkia hänen tuntemiaan sieniä ei välttämättä kasva Suomessa. Saatan olla vahingossa jättänyt pois jonkin sienen ja pyydän etukäteen anteeksi mahdollisia virheitä. Koska Raijan sivut kehittyvät koko ajan, niille saattaa olla lisätty sieniä, joita ei luettelossani ole. Sienet on listattu tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Huomautus. Tieteelliset nimet voivat muuttua uusien tutkimusten myötä, jolloin jokin laji erotetaan omaksi lajikseen sienestä, joka ennen kulki sen kanssa samalla nimellä. Tällöin yhteinen tieteellinen nimi koskee uudemmissa kirjoissa vain tiettyä lajia ja lähilajilla/lähilajeilla on omat tieteelliset nimet (esim Suomuorakas - Sarcodon imbricatus > Männynsuomuorakas - Sarcodon imbricatus ja Kuusensuomuorakas - Sarcodon squamosus). Sieniä saatetaan siirtää suvusta toiseen. Toisinaan sienet mainitaan pääsuvun ja toisinaan alasuvun mukaisesti, jolloin kumpikin nimi on sinänsä oikein. Joissakin harvoissa tapauksissa sienellä voi olla kokonaan eri tieteellinen nimi tai nimen kirjoitusasu voi olla muuttunut (esim. Rozites caperata > Rozites caperatus). Eräissä lähteissä on myös selkeitä nimien kirjoitusvirheitä, joista olen huomauttanut (siihen, että mikä lähde on tehnyt virheen, en aina osaa vastata). Tieteellisten nimien muuttumisen vuoksi Raija mainitsee usein samalle sienelle useita tieteellisten nimien synonyymejä.

Myös suomenkieliset nimet voivat muuttua, mutta ne ovat Raijan sivustolla ajan tasalla. Nykysuuntaus on että nimi kirjoitetaan yhteen kun vanhemmissa kirjoissa oli jonkin verran myös sanaliittoja (esim. kirpeä punahapero > tulipunahapero) - tästä seuraa se tosiasia, että suomalaiset sienten nimet ovat täsmällisempiä kuin ruotsalaiset! Sieni voi olla keltainen hapero, mutta se on eri asia kuin keltahapero.

Olen hakenut suomenkielisiä sienten nimiä hieman epäluotettavasta Fungin listasta . Siinä sienet kulkevat toisinaan eri tieteellisellä nimellä kuin Raijan sivuilla. Fungin listan tietoihin tulee suhtautua varauksellisesti ja niissä on selviä virheitä. Olen Raijan sivuston ja WSOY:n suuressa sienikirjan perusteella hieman korjannut tämän sivun lopussa olevan listassa olevia puutteita, mutta joitakin virheitä saattoi silti jäädä. Se, että Fungin listassa ei ole mainittu jonkin sienen kasvavan Suomessa, ei tarkoita, etteikö sientä löytyisi Suomesta vaan kyse on listan puutteista. Olen huomauttanut havaitsemistani listan virheistä.

Jotta voisit etsiä niitä myös hakukoneilla, laitan mahdollisuuksien mukaan esille suomen- ja ruotsinkieliset sekä tieteelliset nimet (vain Raijan sivustolta löytämieni sienien osalta en laita esille ruotsinkielisiä nimiä). Laitan esille joistakin tapauksissa sekä nykyisin että ennen käytetyn tieteellisen tai suomenkielisen nimen;. Erittäin nopea hakukone on Google (se on oletushakukone Opera 5.1x selaimissa), mutta Raijan mukaan se käyttää toisten palvelinten tietoja ja linkit voivat olla vanhentuneita (itselläni on kokemuksia, että ilmoitettua sivua ei löydy).

Raijan sivuilta puuttuvia sieniä

• Kotelosienet, hytykät (hyytelösienet), kääväkkäät ja kupusienet:

  • Syötävät:

    • Ukonkuukunen - Calvatia utriformis.
    • Nurmikuukunen - Svartnande äggsvamp - Bovista nigrescens (tunnetaan myös nimellä nurmimaamuna).

  • Joissakin lähteissä syömäkelvottomiksi tai ehdollisesti syömäkelpoisiksi arvioidut:

    • Kuusensuomuorakas - Sarcodon squamosus. (eri erotettu omaksi lajikseen männynsuomuorakkaasta vaan kulkee sen kanssa yhteisellä nimellä suomuorakas).

  • Kaikissa lähteissä syömäkelvottomiksi mainitut:

    • Silkkivyökääpä - Trametes versicolor.
      

• Tatit:

  • Syötävät:

    • Kalvaspunikkitatti - Leccinum percandidum (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Turjantatti - Mörk lärksopp - Suillus clintonarius (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Lehtikuusentatti - Lätksopp - Suillus grevillei.
    • Lehmäntatit - Strävsopp - Leccinum scabrum.
    • Valkolehmäntatti - Leccinum holopus.

  • Myrkylliset:

    • Tauriontatti - Eldsopp - Boletus ludius (ainakin raakana myrkyllinen; kuvattu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Piruntatti - Djävulssopp - Boletus satanas (kuvattu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
      

• Rouskut:

  • Syömäkelpoiset:

    • Punarousku - Stor alriska - Lactarius lilacius ( WSOY:n koko perheen sienikirja).
    • Korpirousku - Lilariska - Lactarius uvidus.
    • Nurmirousku - Buktriska - Lactarius flexuosus.

  • Jossakin määrin karsinogeenisinä pidetyt, ei syötäväksi suositellut:

    • Lakritsirousku - Lakritsriska - Lactarius helvus.
  

• Haperot:

  • Syötävät (merkitsin vain kolmen tähden sienet hyviksi ruokasieniksi):

    • Nahkahapero - Vitfotad läderkremla - Russula alutacea.
    • Lehtoviinihapero - Russula pubescens (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Kaunonahkahapero - Mångfärgad kremla - Russula romelii (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Kirjonahkahapero - Rödfotad läderkremla - Russula olivacea.
    • Kangassillihapero - Russula erythropoda (mahdollisesti kangasmaastosta keräämäni sillihaperot tätä lajia).
    • Vihersillihapero - Russula aleaodes (yleisesti sillihaperona keräämäni sieni; sillihapero on lajiryhmä, jonka tarkka taksonomia on puutteellinen).

  • Syömäkelvottomat:

    • Koivuseitikki - Cortinarius anomalus.
    • Konnanhapero - Gul mandekremla - Russula cremeoavellanea (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Punajalkahapero - Russula rhodopus.
    • Pippurihapero - Russula badia.
    • Liekkihapero - Grånande giftkremla - Russula grisaescens.

• Muut helttasienet:

  • Hyvät, mutta jonkin verran sienituntemusta tarvitsevat sienet (ei tarvitse kiehauttaa):

    • Monivyöseitikki - Mångkransad spindling - Cortinarius triumphans .

  • Muita syötäviä, suhteellisen helposti tunnistettavia sieniä:

    • Punanuljaska - Rosenslemskivling - Gomphidius roseus.
    • Kangaskeltavalmuska - Stor riddarmusseron - Tricholoma auratum.
    • Keltahelttavahakas - Äggvaxing- Hydrophorus karstenii.
    • Harmaakirjovahakas - Olivvaxing - Hygrophorus olivaceoalbus.
    • Kupukirjovahakas - Hygrophorus korhonenii.
    • Niittyvahakas - Ängsvaxing- Camarophyllus pratensis (mainitaan Fungin listassa nimellä Hygrocybe pratensis).
    • Nurminahikas - Nejlikbrosking - Marasmius oreades.

  • Muita syötäviä, mutta jonkin verran sienituntemusta vaativat sienet:

    • Syysvalmuska - Höstmusseron - Lepista personata (sienen kasvaminen Suomessa ei ole varmaa).
    • Tummatupaskynsikäs - Mörk tuvskivling - Lyophyllum decastes.
    • Kuusenkäpynahikas - Grankottesskivling - Strobilurus exculentus.
    • Männynkäpynahikas - Strobilurus stephanocystis.
    • Pohjanmesisieni - Vanlig honungskivling - Armillaria borealis.
    • Nuijamesisieni - Armillaria cepistipes.

  • Joissakin lähteissä syömäkelvottomiksi tai ehdollisesti syötäviksi arvioidut (joidenkin sienten osalta on myös olemassa tunnistusongelmia):

    • Kangaslimaseitikki - Violettfotad slemspindling - Cortinarius collinitus.
    • Porraslimaseitikki - Trappspindling - Cortinarius trivialis.
    • Salolimaseitikki - Cortinarius stillatitius, C. pseudosalor.
    • Suomuvyöseitikki - Tofsspindling - Cortinarius pholideus .

  • Syötävät, mutta tunnistusongelmien vuoksi arveluttavat:

    • Ahovahakas - Sprödvaxing - Hygrocybe ceracea.
    • Nurmitupaskynsikäs - Vit tuvskivling - Lyophyllum connatum.
    • Haaraheltta - Fläckkantarell - Cantharellula umbonata.
    • Kuusilahokka - Gul flamskviling - Hyphloma capnoides (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma capnoides).
    • Punavyöseitikki - Rödbandad spindling - Cortinarius armillatus .
    • Täplähelttavalmuska - Tricholomopsis flavobrunneum.
    • Harmaatuppikärpässieni - Brungrå kamflugsvamp - Amanita subalpina.
    • Rusokärpässieni - Rodnande flugsvamp - Amanita rubescens.
    • Oranssikärpässieni - Orange kamskivling - Amanita crocea.
    • Ruostekärpässieni - Brun kamskivling - Amanita fulva.

  • Syömäkelvottomat mutta ei myrkylliset (paha maku) tai syömäkelpoisuus on tuntematon:

    • Orvokkivalmuska - Lepista sordida (syömäkelpoisuus on tuntematon; sieni on mainittu WSOY:n koko perheen sienikirjassa.
    • Talvivinokas - Stinkmusseron - Phyllotopsis nidulans (Lasse Kososen sienikirjassa sieni on ruots. ja tiet. nimillä Grönmussling - Panellus serotinus)..
    • Parvilahokka - Kantslöjskivling - Hyploma marginatum.
    • Cortinarius largus (ei suom. nimeä).
    • Lehtoseitikki - Lundspindelskivling - Cortinarius nemorensis.
    • Purppuranuppiseitikki - Blånande lökspindelskivling - Cortinarius purpurascens.
    • Aprikoosivahakas - Hygrocybe subglobispora (syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Kromivahakas - Hygrocybe konradii (syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Rustovahakas - Brosvaxing - Hygrocybe laeta (syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Karvaskäpynahikas - Strobilurus tenacellus.
    • Papukaijavahakas - Hygrocybe psittacina.
    • Sappilimaseitikki - Cortinarius causticus.
    • Suomuvalmuska - Tricholoma imbricatum.
    • Kultaryhäkäs - Cystoderma jasonis.
    • Keltapahkajuurekas - Collybia cookei.
    • Maitohiippo - Mycena galopoda.
    • Kangaskarvalakki - Fläckig bitterskivling - Gymnophilus penetrans.
    • Valkoviirujuurekas - MÖrk nagelskiviling - Collybia butyracea.
    • Leppähelokka - Gul flamskviling - Pholiota alnicola.
    • Poimuhiippo - Rynkhätta - Mycena galericulata.
    • Keltajalkahiippo - Mycena epipterygia.
    • Ruosteryhäkäs - Cystoderma granulosum.
    • Ruskopahkajuurekas - Spetsknölig nagelskivling - Collybia tuberosa.
    • Sappilimaseitikki - Cortinarius causticus.
    • Pelargoniseitikki - Cortinarius paleaceus.
    • Hunajaseitikki - Cortinarius porphyropus.
    • Mesinuppiseitikki - Cortinarius multiformis .
    • Silkkiseitikki - Cortinarius alboviolaceus.
    • Tummalakitympönen - Diskfränskivling - Hebeloma mesophaenum.
    • Äikävalmuska - Bitter riddarmusseron - Tricholoma eastuans.
    • Retikkavalmuska - Rättikmusseron - Tricholoma album.
    • Keltareunavalmuska - Tricholoma sejunctum.
    • Lantakaulussieni - Gul kragskivling - Stropharia semiglobata
    • Tummalakitympönen - Diskfränsskivling - Hebeloma mesophaenum.

  • Syömäkelvottomat ja lievästi myrkyllisiksi epäillyt:

    • Punalahokka - Tegelröd slöjskviling - Hyphloma lateritium (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma lateritium).
    • Valkovillaseitikki - Ullspindling - Cortinarius laniger.
    • Isokaulussieni - Stor kragskivling - Stropharia hornepharia.
    • Valkomalikka - Clitocybe phyllophila.
    • Haisumalikka - Clitocybe hydrogramma.
    • Kermamalikka - Clitocybe houghtonii.
    • Kuuramalikka - Mjöltrattskivling - Clitocybe ditopus.
    • Hentomalikka - Clitocybe candidans.

  • Myrkylliset:

    • Ruskovalmuska - Tricholoma albobrunneum.
    • Pisamavalmuska - Tricholoma pessundatum.
    • Kultamyrkkyseitikki - Cortinarius orellanus .
    • Lehtomyrkkyseitikki - Cortinarius callisteus .
    • Kangasmyrkkyseitikki - Gulbandad spindling - Cortinarius gentilis (tunnettu ennen myös nimellä keltavyöseitikki).
    • Suippumyrkkyseitikki - Toppig spindling - Cortinarius rubellus .
    • Laakamyrkkyseitikki - Eldspindling - Cortinarius limonius.
    • Myrkkynääpikkä - Gifthätting - Galerina marginata.
    • Myrkkymalikka - Gifftig trattskivling - Clitocybe dealbata (sivustolla on epävarma määritys, mutta lajiryhmänä mukana).
    • Suippumadonlakki - Toppslätskivling - Philocybe semilanceata.
    • Kitkerälahokka - Hypholoma fasciculare (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma fasciculare).
    • Pantterikärpässieni - Panterflugsvamp - Amanita pantherina.
    • Kavalakärpässieni - Lömsk flugsvamp - Amanita phalloides.
    • Valkorisakas - Sidentråding - Inocybe geophylla.
    • Suippurisakas - Topptråding - Inocybe rimosa (tieteelliseltä nimeltä myös Inocybe fastigiata).

Raijan sivulla mainittuja sieniä

• Amanita excelsa - Savukärpässieni (WSOY:n suuressa sienikirjassa myrkyttömäksi mainittu sieni).
• Amylostereum chailletii - Kuusinahakka .
• Antrodia serialis - Rivikääpä .
• Armillaria ostoyae - Mäntymesisieni .
• Asterophora parasitica - Silohaperonvieras (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Auricularia mesenterica - Mustakorva .
• Auriscalpium vulgare - Käpyorakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu ei-ruokasieni).
• Baeospora myosura - Käpysieni (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Bisporella citrina - Keltanastakka (Fungin listassa on nimi Sitruunankeltainen oksamaljasieni, mutta se on virhe; sieni on mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa yleisenä Suomessa kasvavana sienenä).
• Bjerkandera adusta - Tuhkakääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Bolbitius vitellinus - Keltahäiväkkä (sitä ei mainita Fungin listassa kasvavan Suomessa, mutta saamani s-postin mukaan se on Suomessa yleinen).
• Bulgaria inquinans - Pikilimakka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Byssomerulius corium - Kelmukka (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Calocera cornea - Pikkusarvikka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Cantharellus pallens - Kalvasvahvero .
• Cerrena unicolor - Pörrökääpä .
• Chlorociboria aeruginascens - Patinanastakka (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta WSOY:n suuressa sienikirjassa Suomessa kasvavana yleisenä sienenä nimellä vihernastakka (ruots. blek grönskål)).
• Chondrostereum purpureum - Purppuranahakka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Clitocybe pruinosa - Talvimalikka .
• Mutkajalkavahakas - Hygrocybe strangulata.
• Anismalikka - Dofttrattskivling - Clitocybe fragnans.
• Harmaamalikka - Grå trattskivling - Clitocybe fragnans.
• Collybia distorta - Kierrejalkajuurekas .
• Collybia peronata - Kirpeäjuurekas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Coltrichia perennis - Kangaskääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa yleisenä Suomessa kasvavana sienenä).
• Cortinarius bivelus - Kaksivyöseitikki .
• Cortinarius bolaris - Punasuomuseitikki (WSOY:n suuressa sienikirjassa myrkyttömäksi mainittu sieni).
• Cortinarius croceus - Keltahelttaseitikki .
• Cortinarius phoeniceus - Hurmeseitikki (WSOY:n suuressa sienikirjassa myrkyttömäksi mainittu sieni).
• Creolophus cirrhatus - Tupasorakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Crepidotus calolepis - Haaparuostevinokas (ei mainita Fungin listassa Suomalaisten sienten luettelossa).
• Cudonia circinans - Tummajalkanupikka .
• Cudonia confusa - Lakkinupikka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Daedalea quercina - Sokkelokääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Daldinia concentrica - Pikipallo (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Dumontinia tuberosa - Vuokonpahkapikari (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa melko yleisenä Suomessa kasvavana sienenä).
• Entoloma asprellum - Viirurusokas .
• Entoloma chalybaeum var. lazulinum - Nokirusokas (ei ole Fungin sienilistan mukaan annettu suomenkielistä nimeä WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni samalla nimellä kuin Raijan sivustolla).
• Entoloma euchroum - Sinipunarusokas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Entoloma hirtipes - Kurkkurusokas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Entoloma sericeum - Jauhorusokas .
• Entoloma serrulatum - Saharusokas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Exidia truncata - Tammihytykkä .
• Ganoderma lucidum - Lakkakääpä (viljelty koristesieni, joka on mainittu Valittujen Palojen kirjan tieto-osassa; Fungin lista mainitsee sen myös epävarmana Suomen luonnossa kasvavana sienenä, mutta WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu kasvavan harvalukuisena Etelä-Suomessa rehevissä tervalepiköissä, sisämaassa harvinainen).
• Geastrum pectinatum - Uurremaatähti (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Geastrum quadrifidum - Neulasmaatähti (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Geoglossum nigrigatum - Tikankääpä (ei ole mainittu Fungin listassa suomalaisten sienten luettelossa).
• Geopyxis carbonaria - Hiilimaljakas .
• Gloeophyllum odoratum - Aniskääpä .
• Gloeoporus dichrous - Tikankääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Gloeoporus taxicola - Viinikääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa Suomessa kasvavana sienenä).
• Heterobasidion parviporum - Kuusentyvilaho (jokin juurikääpä, jota ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Hydnellum suaveolens - Tuoksuorakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Hygrocybe acutoconica - Suippuvahakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Hygrocybe chlorophana - Keltavahakas .
• Hymenochaete rubiginosa - Tammivuotikka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Hymenochaete tabacina - Ruskovuotikka .
• Inocutis rheades - Ketunkääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Inonotus obliquus - Pakurikääpä .
• Inonotus radiatus - Lepänkääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Ischnoderma benzoium - Tervakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa ilman kasvupaikkatietoja).
• Lactarius azonites - Tammensavurousku (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa; sieni on kuitenkin mainittu Mauri Korhosen rouskukirjassa, joten Fungin lista on tältä osin puutteellinen).
• Lactarius pyrogalus - Pähkinärousku (sieni on mainittu Mauri Korhosen rouskukirjassa (s. 130s), mutta sen mukaan pähkinärouskun oikea nimi on L. hortensis; L. pyrogalus on enemmänkin lajiryhmä).
• Laxitextum bicolor - Lehtokuorikka, Ruskokuorikka (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Lentinellus vulpinus - Kurttusahaheltta .
• Lenzites betulinus - Koivunhelttakääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni; Fungin listassa tieteellinen nimi on muodossa L. Betulina).
• Lepista flaccida - Ruskomalikka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Lycoperdon umbrinum - Ruskotuhkelo .
• Macrotyphula fistulosa - Hoikkanuijakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Marasmius rotula - Oksaratasnahikas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Melastiza chateri - Tiemaljakas (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa yleisenä Suomessa kasvavana sienenä).
• Mucilago spongiosa (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa; ei virallista suomenkielistä nimeä, epävirallisesti "Maaräkä").
• Mycena rosella - Punahiippo .
• Myxomphalia maura - Nokilakki (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa, mutta mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa melko yleisenä Suomessa kasvavana sienenä).
• Otidea cochleata (jänönkorvalaji, jota ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa; sillä ei ole suomenkielistä nimeä, ruots. Snäckskål, epävirallinen nimi "Näkinmalja"; mutta se on mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa ilman kasvupaikkatietoja).
• Panus conchatus - Rustovinokas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Peziza repanda - Laakamaljakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Phellinus conchatus - Raidankääpä .
• Phellinus laevigatus - Levykääpä .
• Phellinus populicola - Haavanarinakääpä .
• Phellinus punctatus - Kuhmukääpä .
• Phellinus tremulae - Haavankääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Phellinus tuberculosus - Luumupuunkääpä .
• Phlebia radiata - Rusorypykkä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Pholiota flammans - Tulihelokka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Polyporus leptocephalus - Mustasukkakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Polyporus melanopus - Mustajalkakääpä .
• Postia caesia - Sinihaprakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Postia fragilis - Tahrahaprakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Postia leucomallella - Ruskohaprakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Postia stiptica - Karvashaprakääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Psathyrella pyrotricha (haprakas, jota ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa; sille ei ole suomenkielistä nimeä (Flamspröding), epävirallinen nimi "Tulihaprakas"; mainittu WSOY:n suuressa sienikirjassa ilman kasvupaikkatietoja).
• Pseudoclitocybe cyathiformis - Valemalikka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Pseudoplectinia nigrella - Sysimaljakas (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Ramaria abietina - Viherhaarakas .
• Ramaria stricta - Suorahaarakas (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Rhytisma acerinum - Vaahterantervatäplä .
• Rigidoporus corticola - Kuorikääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Russula nauseosa - Häivehapero (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu yleisenä havumetsissä kasvavana syötävänä sienenä).
• Russula puellaris - Tyttöhapero (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu melko mietona havu- ja sekametsissä kasvavana sienenä).
• Sistotrema confluens - Valeorakas (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Skeletocutis amorpha - Rustokääpä (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).
• Stemonitis axifera (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa; ei virallista suomenkielistä nimeä, epävirallisesti "Tuhatjalka").
• Stereum subtomentosum - Leppänahakka .
• Suillus clintonianus - Turjantatti .
• Thelephora penicillata - Partasilokka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Trametes ochracea - Pinovyökääpä (merkitty Fungin listassa kysymysmerkillä ja Valittujen Palojen kirjassa nimellä T. zonatella).
• Tremella encephala - Loishytykkä .
• Trichaptum abietinum - Kuusenkynsikääpä (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Trichaptum fuscoviolaceum - Männynkuusikääpä .
• Tricholoma atrosquamosum - Mustasuomuvalmuska (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Tricholoma fucatum - Savuvalmuska .
• Tricholoma terreum - Harmaavalmuska (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Vascellum pratense - Nurmituhkelo (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Vuilleminia comedens - Oksaorvakka (WSOY:n suuressa sienikirjassa mainittu sieni).
• Xeromphalia campanella - Kantonapanahikas (ei ole mainittu Fungin listassa Suomessa kasvavien sienten luettelossa).