Ruoka

Saaristossa 1600-luvulla syödyistä ruokalajeista on löydetty aineistoa perinteisistä lampaanliha- ja kalaruoista sekä metsä- ja merilinturuoista aina niiltä ajoilta lähtien, kun asutusta saaristossamme on ollut. Raaka-aineet ostetaan paikallisilta tuottajilta ja riista siihen erikoistuneilta yrittäjiltä. Tuotteet valmistetaan suurelta osin luonnon- ja luomutuotteista.

Postijahdin ruokalista 1600-luvun hengessä

Pohjanmaan rannikolla 1600-luvun loppupuolen ruokavalio, jota myös syötiin seudun laivoilla, ei ollut niin yksipuolista kuin voisi kuvitella. Vaikka myöhemmin niin suuren merkityksen saanut peruna oli vielä tuntematon, käytettiin laajaa valikoimaa kasviksia, niin luonnonvaraisesti esiintyviä kuin viljeltyjäkin. Eri kaali- ja sipulilajeja käytettiin kuten myös erilaisia ryytikasveja, jotka olivat erinomaisia vitamiinilähteitä. Sieniä ei ilmeisesti osattu arvostaa, ja saatavuudesta huolimatta marjojen käyttö oli verrattain vähäistä. Myös erilaisia juuria kerättiin. Viljoista ohra oli yleisesti viljelty ja sitä käytettiin puurojen, vellien ja leivän valmistukseen.
Ruokaa säilöttiin kuivaamalla, savustamalla ja suolaamalla. Savustettu ja kuivattu liha säilyi hyvin ja se oli tiivistä muonaa, joka oli suosittua matkaeväänä.
Yleisin kotieläin oli lammas, josta saatiin monenlaista ruokaa. Laivalla tarjoiltu maito oli piimän tai viilin muodossa. Possuja saatiin vaihtokauppana sisämaasta, jonne vietiin kalaa ja hylkeenlihaa, traania ja hylkeennahkoja. Sianliha suolattiin ja savustettiin talveksi.
Niin köyhillä kuin rikkaillakin oli "riistaa pöydässä", silloin kun sitä suinkin vain sai. Jänistä sekä metsä- ja merilintuja pyydystettiin yleisesti. Suurempaa riistaa ei juuri esiintynyt, paitsi tietenkin hylkeitä. Kevättalven jäille lähdettiin suurin joukoin elämään uskomattoman rasittavissa ja kurjissa oloissa jäiden päällä. Mukana vedettävissä veneissä asuttiin viikkokausia, jolloin hylkeitä tapettiin häilyvillä kevätjäillä. Saalis oli usein hyvinkin runsas, mutta meri saattoi niellä sekä saalistajat että heidän vaivoin kerätyn saaliinsa rajuilman sattuessa.
Ruokaa valmistettiin vaatimattomissa oloissa. Ruoka keitettiin ja halstrattiin avotulilla tai paistettiin kiviuuneissa, joita oli lämmitetty ensin tulella ja sitten lakaistu kutakuinkin tuhkattomiksi. Ruoka syötiin puu- ja saviastioista puulusikalla, puukolla tai yleisimmin paljain sormin.


    Alkuun