Projektin toteutus jaettiin useampaan vaiheeseen. Vuoden 1996 tammikuussa tilasimme virolaiselta Saaremaalla toimivalta veistämöltä Saare Paatilta aluksen rungon ja kannen valmistuksen sekä apumoottorin asennuksen. Sieltä löytyi sekä vanhaa perinteistä puualuksen rakentamiseen tarvittavaa ammattitaitoa että edullinen hintataso. Lähes koko Itämeren alue - siis myös Saarenmaa - kuului alkuperäisen postijahdin rakentamisen aikoihin samaan kulttuuripiiriin ja Ruotsin kuningaskuntaan.
Ensimmäinen vaihe päättyi heinäkuussa
1996, jolloin yhdistyksemme jäsenet toivat Postijahdin Vaasan sisäsataman laituriin. Seuraavan syksyn ja talven aikana rakensimme talkoilla ja työllistämisvarojen turvin aluksen sisätiloja ja takiloimme aluksen (masto, köydet, plokit, purjeet jne.).Pääosan aluksen toteutuksessa tarvittavista piirustuksista on laatinut vaasalainen taiteilija Per Olov Hjortell apunaan mm. aikalaisten maalaamat laivataulut sekä alan kirjallisuus.
Kesäkuussa 1997 Postijahtimme vihittiin juhlallisesti Vaasan sisäsatamassa. Alkukesä kului talven töiden viimeistelyyn ja loppukesästä pääsimme harjoittelemaan purjehtimista alustyypillä, jolla kukaan ei ollut ainakaan pariin sataan vuoteen kyntänyt vesiä. Toinen vaihe alkoi olla valmis. Seuraavaan vaiheeseen kuuluu aluksen sisätöiden loppuunsaattaminen sekä melkoinen määrä aiempien kesien kokemusten pohjalta tehtäviä muutostöitä.
Vuoden 1999 suurimpia tehtäviä oli koota yhteen kaikki kerätty historia-,musiikki-, asuste-, ruoka-, ruokailuväline- ja kalastusmatkatieto sekä tuotteistaa ainutlaatuinen elämyspaketti. Lisäksi olemme toteuttaneet Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana purjehduksia syrjäytyneille nuorille.
Alkuperäisestä esikuvasta poiketen on alukseen asennettu apumoottori. Ilman sitä eivät vieraiden kuljetukset olisi mahdollisia nykyisten turvamääräysten mukaan. Postijahti on lisäksi varustettu kaikella välttämättömällä merenkulkutekniikalla. Kaikki poikkeamat alkuperäisestä esikuvasta on pyritty kätkemään katseilta. Historiallisesti oikeilla materiaalivalinnoilla, esim. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit, takorauta on luotu myös tunnelmaa.
Talvisin miehistömme käy erilaisia merenkulkualan kursseja.
Alkuun
Vuonna 1995 muutamat henkilöt kokosivat ympärilleen samanhenkisen "porukan"tarkoituksenaan rakentaa historiallinen alus. Näin perustettiin Perinnealusyhdistys Skutan r.y., joka on kaksikielinen ja ainoa organisaatio Postijahti-projektin toteuttamisessa. Se omistaa yksin aluksen. Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat kukin lainanneet samansuuruisen summan projektin alkupääomaksi. He kantavat päävastuun projektin etenemisestä.
Postijahdin rakentaminen on maksanut kaikkiaan noin 1 000 000 markkaa, josta oman työn
osuudeksi on arvioitu noin
400 000 markkaa. Tähän mennessä valtaosa kuluista on peitetty solmimalla
yhteistyösopimuksia, joilla yhdistys on sitoutunut purjehduksiin saadessaan apua
projektiinsa.
Olemme saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustuksen nuorisopurjehdusten
järjestämiseksi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Purjehdusten kohteena on
pääasiassa ollut Bulleråsin lomakylä Raippaluodossa, jossa heille on järjestetty
seikkailu- tai muuta oheisohjelmaa.
Saaristossa 1600-luvulla syödyistä ruokalajeista on löydetty aineistoa perinteisistä
lampaanliha- ja kalaruoista sekä metsä- ja merilinturuoista aina niiltä ajoilta
lähtien, kun asutusta saaristossamme on ollut. Raaka-aineet ostetaan paikallisilta
tuottajilta ja riista siihen erikoistuneilta yrittäjiltä. Tuotteet valmistetaan suurelta
osin luonnon- ja luomutuotteista.
Pohjanmaan rannikolla 1600-luvun loppupuolen ruokavalio, jota myös syötiin seudun
laivoilla, ei ollut niin yksipuolista kuin voisi kuvitella. Vaikka myöhemmin niin suuren
merkityksen saanut peruna oli vielä tuntematon, käytettiin laajaa valikoimaa kasviksia,
niin luonnonvaraisesti esiintyviä kuin viljeltyjäkin. Eri kaali- ja sipulilajeja
käytettiin, kuten myös erilaisia ryytikasveja, jotka olivat erinomaisia
vitamiinilähteitä. Sieniä ei ilmeisesti osattu arvostaa, ja saatavuudesta huolimatta
marjojen käyttö oli verrattain vähäistä. Myös erilaisia juuria kerättiin. Viljoista
ohra oli yleisesti viljelty ja sitä käytettiin puurojen, vellien ja leivän
valmistukseen.
Ruokaa säilöttiin kuivaamalla, savustamalla ja suolaamalla. Savustettu ja kuivattu liha
säilyi hyvin ja se oli tiivistä muonaa, joka oli suosittua matkaeväänä.
Yleisin kotieläin oli lammas, josta saatiin monenlaista ruokaa. Laivalla tarjoiltu maito
oli piimän tai viilin muodossa. Possuja saatiin vaihtokauppana sisämaasta, jonne vietiin
kalaa ja hylkeenlihaa, traania ja hylkeennahkoja. Sianliha suolattiin ja savustettiin
talveksi.
Niin köyhillä kuin rikkaillakin oli "riistaa pöydässä", silloin kun sitä
suinkin vain sai. Jänistä sekä metsä- ja merilintuja pyydystettiin yleisesti.
Suurempaa riistaa ei juuri esiintynyt, paitsi tietenkin hylkeitä. Kevättalven jäille
lähdettiin suurin joukoin elämään uskomattoman rasittavissa ja kurjissa oloissa
jäiden päällä. Mukana vedettävissä veneissä asuttiin viikkokausia, jolloin
hylkeitä tapettiin häilyvillä kevätjäillä. Saalis oli usein hyvinkin runsas, mutta
meri saattoi niellä sekä saalistajat että heidän vaivoin kerätyn saaliinsa rajuilman
sattuessa.
Ruokaa valmistettiin vaatimattomissa oloissa. Ruoka keitettiin ja halstrattiin avotulilla
tai paistettiin kiviuuneissa, joita oli lämmitetty ensin tulella ja sitten lakaistu
kutakuinkin tuhkattomiksi. Ruoka syötiin puu- ja saviastioista puulusikalla, puukolla tai
yleisimmin paljain sormin.
Ruokalista linkistä löydät ruokalajit, joista voidaan koota kokonaisuus. Kaikkia
ruokalajeja ei tarjota samalla kertaa.
Asuprojektissa selvitettiin 1679 vuoden tienoilla rahvaan keskuudessa käytettyjen asujen ulkonäköä ja tarkoituksena oli valmistaa 10 asukokonaisuutta (=paita, housut, muutama liivi, naisen puku). Käsinkudotut kankaat olivat liian kalliita. Niinpä kankaita asusteita varten hankittiin ympäri maata: kirpputoreilta, tuttujen vinteiltä ja pikku putiikkien vanhoista varastoista.
Vaasassa toimiva Finlands svenska folkmusikinstitut on selvittänyt millaista musiikkia rannikolla 1600-luvun lopulla soitettiin. Omista arkistoistaan on instituutti koonnut nauhoitteen, joka on käytettävissä taustamusiikkina purjehduksilla sekä Bulleråsissa että Merilinnussa. Elävää musiikkia kahden henkilön soittamana järjestämme tarvittaessa.
Postijahdille tehty astiastokokonaisuus, joka on valmistettu punasavesta, käsittää kaiken kaikkiaan 80 esinettä. Astiaston on suunnitellut ja valmistanut keramiikkataiteilija Harri Huhta.
1600-luvun hengessä toteutettu kalastusmatka Postijahdilla on oiva lisä alueen matkailutarjontaan. Postijahdilta on hankala kalastaa millään senaikaisilla välineillä, joten kalastusmatkaa varten on teetetty laivavene.
