Projektin esittely

Projektin toteutus jaettiin useampaan vaiheeseen. Vuoden 1996 tammikuussa tilasimme virolaiselta Saaremaalla toimivalta veistämöltä Saare Paatilta aluksen rungon ja kannen valmistuksen sekä apumoottorin asennuksen. Sieltä löytyi sekä vanhaa perinteistä puualuksen rakentamiseen tarvittavaa ammattitaitoa että edullinen hintataso. Lähes koko Itämeren alue - siis myös Saarenmaa - kuului alkuperäisen postijahdin rakentamisen aikoihin samaan kulttuuripiiriin ja Ruotsin kuningaskuntaan.

Ensimmäinen vaihe päättyi heinäkuussa 1996, jolloin yhdistyksemme jäsenet toivat Postijahdin Vaasan sisäsataman laituriin. Seuraavan syksyn ja talven aikana rakensimme talkoilla ja työllistämisvarojen turvin aluksen sisätiloja ja takiloimme aluksen (masto, köydet, plokit, purjeet jne.).

Pääosan aluksen toteutuksessa tarvittavista piirustuksista on laatinut vaasalainen taiteilija Per Olov Hjortell apunaan mm. aikalaisten maalaamat laivataulut sekä alan kirjallisuus.

Kesäkuussa 1997 Postijahtimme vihittiin juhlallisesti Vaasan sisäsatamassa. Alkukesä kului talven töiden viimeistelyyn ja loppukesästä pääsimme harjoittelemaan purjehtimista alustyypillä, jolla kukaan ei ollut ainakaan pariin sataan vuoteen kyntänyt vesiä. Toinen vaihe alkoi olla valmis. Seuraavaan vaiheeseen kuuluu aluksen sisätöiden loppuunsaattaminen sekä melkoinen määrä aiempien kesien kokemusten pohjalta tehtäviä muutostöitä.

Vuoden 1999 suurimpia tehtäviä oli koota yhteen kaikki kerätty historia-,musiikki-, asuste-, ruoka-, ruokailuväline- ja kalastusmatkatieto sekä tuotteistaa ainutlaatuinen elämyspaketti. Lisäksi olemme toteuttaneet Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana purjehduksia syrjäytyneille nuorille.

Turvallisuutta, talkootyötä  ja tervan tuoksua lue täältä lisää

Alkuperäisestä esikuvasta poiketen on alukseen asennettu apumoottori. Ilman sitä eivät vieraiden kuljetukset olisi mahdollisia nykyisten turvamääräysten mukaan. Postijahti on lisäksi varustettu kaikella välttämättömällä merenkulkutekniikalla. Kaikki poikkeamat alkuperäisestä esikuvasta on pyritty kätkemään katseilta. Historiallisesti oikeilla materiaalivalinnoilla,  esim. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit, takorauta on luotu myös tunnelmaa.

Talvisin miehistömme käy erilaisia merenkulkualan kursseja.

Alkuun

Yhdistys katso kuva täältä

Vuonna 1995 muutamat henkilöt kokosivat ympärilleen samanhenkisen "porukan"tarkoituksenaan rakentaa historiallinen alus. Näin perustettiin Perinnealusyhdistys Skutan r.y., joka on kaksikielinen ja ainoa organisaatio Postijahti-projektin toteuttamisessa. Se omistaa yksin aluksen. Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat kukin lainanneet samansuuruisen summan projektin alkupääomaksi. He kantavat päävastuun projektin etenemisestä.

Talous

Postijahdin rakentaminen on maksanut kaikkiaan noin 1 000 000 markkaa, josta oman työn osuudeksi on arvioitu noin
400 000 markkaa. Tähän mennessä valtaosa kuluista on peitetty solmimalla yhteistyösopimuksia, joilla yhdistys on sitoutunut purjehduksiin saadessaan apua projektiinsa.

Nuorisotyö

Olemme saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustuksen nuorisopurjehdusten järjestämiseksi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Purjehdusten kohteena on pääasiassa ollut Bulleråsin lomakylä Raippaluodossa, jossa heille on järjestetty seikkailu- tai muuta oheisohjelmaa.

Ruoka

Saaristossa 1600-luvulla syödyistä ruokalajeista on löydetty aineistoa perinteisistä lampaanliha- ja kalaruoista sekä metsä- ja merilinturuoista aina niiltä ajoilta lähtien, kun asutusta saaristossamme on ollut. Raaka-aineet ostetaan paikallisilta tuottajilta ja riista siihen erikoistuneilta yrittäjiltä. Tuotteet valmistetaan suurelta osin luonnon- ja luomutuotteista.

Postijahdin ruokalista 1600-luvun hengessä

Pohjanmaan rannikolla 1600-luvun loppupuolen ruokavalio, jota myös syötiin seudun laivoilla, ei ollut niin yksipuolista kuin voisi kuvitella. Vaikka myöhemmin niin suuren merkityksen saanut peruna oli vielä tuntematon, käytettiin laajaa valikoimaa kasviksia, niin luonnonvaraisesti esiintyviä kuin viljeltyjäkin. Eri kaali- ja sipulilajeja käytettiin, kuten myös erilaisia ryytikasveja, jotka olivat erinomaisia vitamiinilähteitä. Sieniä ei ilmeisesti osattu arvostaa, ja saatavuudesta huolimatta marjojen käyttö oli verrattain vähäistä. Myös erilaisia juuria kerättiin. Viljoista ohra oli yleisesti viljelty ja sitä käytettiin puurojen, vellien ja leivän valmistukseen.
Ruokaa säilöttiin kuivaamalla, savustamalla ja suolaamalla. Savustettu ja kuivattu liha säilyi hyvin ja se oli tiivistä muonaa, joka oli suosittua matkaeväänä.
Yleisin kotieläin oli lammas, josta saatiin monenlaista ruokaa. Laivalla tarjoiltu maito oli piimän tai viilin muodossa. Possuja saatiin vaihtokauppana sisämaasta, jonne vietiin kalaa ja hylkeenlihaa, traania ja hylkeennahkoja. Sianliha suolattiin ja savustettiin talveksi.
Niin köyhillä kuin rikkaillakin oli "riistaa pöydässä", silloin kun sitä suinkin vain sai. Jänistä sekä metsä- ja merilintuja pyydystettiin yleisesti. Suurempaa riistaa ei juuri esiintynyt, paitsi tietenkin hylkeitä. Kevättalven jäille lähdettiin suurin joukoin elämään uskomattoman rasittavissa ja kurjissa oloissa jäiden päällä. Mukana vedettävissä veneissä asuttiin viikkokausia, jolloin hylkeitä tapettiin häilyvillä kevätjäillä. Saalis oli usein hyvinkin runsas, mutta meri saattoi niellä sekä saalistajat että heidän vaivoin kerätyn saaliinsa rajuilman sattuessa.
Ruokaa valmistettiin vaatimattomissa oloissa. Ruoka keitettiin ja halstrattiin avotulilla tai paistettiin kiviuuneissa, joita oli lämmitetty ensin tulella ja sitten lakaistu kutakuinkin tuhkattomiksi. Ruoka syötiin puu- ja saviastioista puulusikalla, puukolla tai yleisimmin paljain sormin.

Postijahdin ruokalista lue täältä lisää

Ruokalista linkistä löydät ruokalajit, joista voidaan koota kokonaisuus. Kaikkia ruokalajeja ei tarjota samalla kertaa.

Alkuun

Asusteet lue täältä lisää

Asuprojektissa selvitettiin 1679 vuoden tienoilla rahvaan keskuudessa käytettyjen asujen ulkonäköä ja tarkoituksena oli valmistaa 10 asukokonaisuutta (=paita, housut, muutama liivi, naisen puku). Käsinkudotut kankaat olivat liian kalliita. Niinpä kankaita asusteita varten hankittiin ympäri maata: kirpputoreilta, tuttujen vinteiltä ja pikku putiikkien vanhoista varastoista.

Musiikki

Vaasassa toimiva Finlands svenska folkmusikinstitut on selvittänyt millaista musiikkia rannikolla 1600-luvun lopulla soitettiin. Omista arkistoistaan on instituutti koonnut nauhoitteen, joka on käytettävissä taustamusiikkina purjehduksilla sekä Bulleråsissa että Merilinnussa. Elävää musiikkia kahden henkilön soittamana järjestämme tarvittaessa.

Ruokailuvälineet lue täältä lisää

Postijahdille tehty astiastokokonaisuus, joka on valmistettu punasavesta, käsittää kaiken kaikkiaan 80 esinettä. Astiaston on suunnitellut ja valmistanut keramiikkataiteilija Harri Huhta.

Kalastusmatkat lue täältä lisää

1600-luvun hengessä toteutettu kalastusmatka Postijahdilla on oiva lisä alueen matkailutarjontaan. Postijahdilta on hankala kalastaa millään senaikaisilla välineillä, joten kalastusmatkaa varten on teetetty laivavene.

Pääsivu   Alkuun