Katalonianpaimenkoira on älykäs, kaunis, temperamenttinen ja liikunnallinen harrastuskoira. Se ei ole kovin tunnettu kotimaansa Espanjan ulkopuolella. Siellä se toimii edelleen erinomaisensa paimenkoirana. Suomessa on rekisteröity katalonianpaimenkoiria 1980-luvun lopulta lähtien. Yhteensä Suomessa on tai on ollut noin 130 katalaa.

Omien kokemusteni mukaan katalonianpaimenkoira on juuri niin KOIRA kuin koira voi olla. Normaalioloissa kotona se on rauhallinen, ei hössötä turhia vaan tarkkailee kaikessa rauhassa tilannetta. Kun sitten jotakin alkaa tapahtua, se on heti täysillä mukana. Se reagoi nopeasti ja toimii heti. Se ei ole pelkkä sohvaperuna, mutta ei se ole myöskään kone. Ehkä parasta katalassa on sen täydellinen omistautuminen niille asioille, joita se pitää tärkeinä. Ongelmia syntyy, jos katala alkaa arvostaa/harrastaa vääriä asioita, mutta onko vika silloin koiran... - vai omistajan?

Syvällä geeneissään katala edelleen paimentaa laumaansa Katalonian vuoristossa. Emme voi odottaa, että se juuriltaan irti repäistynä heti muuttuu myös ominaisuuksiltaan salonkikelpoiseksi city-hauvaksi. Onhan rotua Kataloniassa pitkään jalostettu nimenomaan sen käyttöominaisuuksien ja luonteen ominaispiirteiden pohjalta ja niitä vaalien, ulkomuoto on viime aikoihin asti tullut vasta näiden jälkeen. Mutta toisaalta, tämän päivän maailmassa myös kataloiden on opittava elämään "ihmisiksi" (aika paljon vaadittu!), ja vastuu siitä on omistajan.

Katalonianpaimenkoira on herkkä koira. Se on loistava ja lahjomaton ihmistuntija. Se muistaa kokemansa vääryydet pitkään, mutta pienet kolhut eivät sitä juuri haittaa. Se on vähään tyytyväinen, mutta antaa ihmiselleen kaikkensa. Tuon ihmisen pitää vain olla katalansa arvoinen!