Etusivu | Yhteyshenkilöt | Ajankohtaista | Toimintakertomukset | Jäsenet | Liity jäseneksi | Savolainen kulttuuri | Linkkejä

Osmo Hännisen eläkkeelle lähtö

Savon kielen seura tervehdyksellä:Osmo (vas.), Pekka Ropponen, Eila Ollikainen, Seppo Kononen, ja Anna-Liisa Happonen. Pekka Ropponen kannattelee käsissään lahjaksi annettavaa Uatraa.

Savon kielen seuran puheenjohtajan, Kuopion yliopiston fysiologian laitoksen johtajan, professori Osmo Hännisen läksiäisiä vietettiin 29.4. yliopiston Snellmanian suuressa luentosalissa. eli hän jäi eläkkeelle professorin virasta huhtikuun lopussa. Jos ennen on vain arvaillut hänen kiinnostuksen kohteidensa ja suuntautumisensa skaalaa, avasi tilaisuus siihen tietoon edes pienen mahdollisuuden. Antoivathan siitä kuvan saman päivän Savon Sanomissa olleet kirjoitukset. Toisessa kerrottiin älyvaatteesta ja toisessa mustikkapuskan Suomeen rantautumisesta. Molemmissa Osmo Hänninen mukana.

Kymmenet tervehdykset ja muistelot avartivat tietämystämme Oskun tekemisistä.

Kuopion yliopiston tervehdyksen esitti Osmo Hännisen läksiäisissä rehtori Matti Uusitupa. Hän kertasi Osmon uraa korkeakoulun suunnittelutoimikunnasta vararehtoriksi ja rehtoriksi. Hänninen on ollut tehokkaimpia tohtorikouluttajia. Länkiritarikunnassa väitelleitä on tällä hetkellä 83. Ko. ritarikuntaan pääsevät fysiologian laitokselta väitelleet henkilöt.


Uusitupa kiinnitti huomioita siihen, että opiskelijamäärien kato näkyy Kuopion yliopistossa, vaje on 5.000 opiskelijaa.

Hän luovutti Osmolle muistolaatan, jonka hän epäili herättävän ajatuksia, että onpa mielikuvituksetonta. Olihan laatta kullatut länget jalustallaan!


Kai Pelkonen, maa- ja metsätalousministeriössä eläinlääketieteen ylitarkastaja, mainitsi Osmon olevan näkijä, kokija ja tekijä ja lisäsi, että on paljon muiden keksimiä sanontoja, jotka käyvät Osmoon. Vapaat linnut lentävät, rohkeat kulkevat tuntemattomia teitä. Karavaani kulkee, koirat haukkuvat.

Pelkonen mainitsi Dalai Laman useampaan otteeseen. Tämä oli todennut, että suuret saavutukset sisältävät suuria riskejä. Turvallisuuteen ei kuulu aina uusien asioiden omaksuminen. Niinpä Osmo loputon idearikkaus on tuottanut joskus pelkoa, arvostelua, paljon epävarmuutta eri puolilla, totesi Pelkonen. Eläinlääke-tieteellisen korkeakoulun siirtoyritys Kuopioon aiheutti Helsingissä paljon pelkoa.


Osmo Hännisen itsensä puheenvuoro oli oppimisesta ja oivaltamisesta. Jokainen vastasyntynyt on täynnä mahdollisuuksia vanhempien kansallisuudesta ja varakkuudesta riippumatta, totesi Osmo.

Savolaisuudesta hän sanoi:

- Savolaisten ongelmana on heimon maine ja häpeän kantaminen. Tuo kouluttamaton ja rahallisesti köyhä väki on ollut pitkään jatkuvan pilkan kohteena. Se on kuitenkin selvinnyt käytännöllisyydellään Sisä-Suomen korvissa, sen kannokoissa ja kivikoissa. Suomi olisi hyvin erilainen – jos sitä yleensä olisi olemassakaan – ilman savolaisten neuvokkuutta. Savolaisten kuvarikas kieli ja arvoituksellinen tapa ilmaista asioita on muiden heimojen mielestä omituista, mutta oikeastaan se on kalevalaista kerrontaa. Sehän kertoo siitä, että tulokseen päästään sanoilla ilman fyysistä voimaa.

Osmo Hänninen mainitsi, että Kuopion yliopiston olemassaolon avainhenkilö, edesmennyt piispa Eino Sormunen toivoi yliopistoon humanistista opetusta.

-Tieteen ja opetuksen vapaus tarvitsee edelleen puolustajia. Pyydän siis ymmärtämystä, jos seuraajistani joku edelleenkin puolustaa ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita ja esittää paikallisesta kaavasta poikkeavia ajatuksia, pyysi Osmo Hänninen lopuksi.

Tervehdysten esittäjiä oli kymmeniä. Savon kielen seuran tervehdyksen esitti Anna-Liisa Happonen:

- Savon Sanomista luettiin 19.4., että länkiritarikunnasta valmistuneiden esimies jää eläkkeelle. Mietittiin, mikä on länkiritarikunta ja nyt on otettu selvää.

Tuntuu siltä, että Sinä Osmo, et joutaisi eläkkeelle. Sinulla on niin paljon ideoita ja lentelee kaikenlaisia aatteita, että kokouksissa sihteerin on vaikeata ehtiä kirjaamaan kaikki ylös.

Meidän tuttavuutemme alkoi hyvin kauan sitten. Tulit eräänä Kalevalanpäivänä Tuusniemelle pitämään esitelmää. Ja sitten tuli iso lasku. Olisi mennyt verojakin. Otin yhteyttä ja kerroin, että ei ole maksettu kenellekään palkkaa, että niitä rahoja, jotka yhdistykset on työllä ja vaivalla keränneet, ei lahjoiteta yhteiskunnalle.

Tuumattiin ja tuumattiin ja professori sanoi, että jospa keräätte meille marjoja kesällä. Niin sitten kerättiin taloudenhoitajan kanssa mansikoita ja mustia viinimarjoja. Olen jälkeenpäin ajatellut, että olisi meidän pitänyt se raha maksaa, on oltu sen jälkeen mukana monenlaisessa menossa.

Amerikan matka v. 2001 on muistelemisen arvoinen. Philadelphia, Valkoinen talo, suurlähetystö, YK:n talo. Ja sitten mentiin Manhattanilla Broadwaylle. Minulla ei ollut lippua. Jonotettiin siinä Osmon kanssa. Tulee herrasmies ja sanoo, että tästä on madamen tiketti. Ja sihteeri keräsi Manhattanilta onnenlantteja. Siltä matkalta jäi meille kaikille miellyttävät ja mukavat muistot.

Toivomme Sinun pitkään pitävän länkiä kaulassasi. Lahjoitamme tässä Sinulle Uatran. Joten toivomme, että vedät edelleen savolaista ja suomalaista kulttuuripeltoa. Kyllä me Sinua suitsilla ohjaamme!


Aarno Kellberg, pitkäaikainen Savon kielen seuran varapuheenjohtaja, esitti Osmolle oman tervehdyksensä:

- Savo on saanut pitää Osmon, joka on kansainvälisesti tunnettu tiedemies ja humanisti. Ansiokkaasti hän on pitänyt maakunnan ja savon kielen puolta. Yli 20 vuotta sitten perustettiin Savon kielen seura tässä talossa ja siitä lähtien olet ollut seuran puheenjohtaja.

Mistä oletkaan saanut voiman tähän kaikkeen? Savolaisten itsetunto on ollut heikoilla. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on nostaa savon kieli arvoonsa. Kaikki kehitys on kielen varassa. Kehittyvä suomen kieli tarvitsee välttämättä murteita.

Toivotan Sinulle työntäyteisiä päiviä, parasta onnea ja menestystä. Sinun kaltaisesi ei jää toimettomaksi, toivotti Aar-no Kellberg lopuksi.

Kanslianeuvos Heikki Viitala toi erikseen sekä Kuopion kaupungin että Snellman-instituutin tervehdykset. Hän sanoi mm.:

- Osmo Hännisen akateeminen kruunu on, että hänen rehtoriaikanaan Kuopion korkeakoulu muuttui yliopistoksi. Laki annettiin 1983 ja se astui voimaan 1.1.1984. Sen sijaan sivistysyliopistosta puuttuva humanistinen tiedekunta odottaa edelleen. Miten olisi J.V. Snellman 200-juhlavuosi 2006?

(MRS)
.
Alkuun