Misoandria

Rage n [violent action of the elements (as wind or sea)…a furious storm: TEMPEST...extreme force of feeling: PASSION; FRENZY" - Webster's]: transformative focusing force that awakens trancendent E-motion; Passion that unpots the potted passions and melts down the potted ones; Passion which, when unleashed, enables Furies to sever our Selves from the State of Severance, breathe Fire, and fly into freedom. (1)

Kun muistelen omaa feministiksi tulemisen projektiani, voisin jopa sanoa, että alkumatkan päällimmäinen ongelma, johon ympäristö pakotti reagoimaan, oli miesviha. "Oletko sinä sellainen miestenvihaaja?" Feminismin ensimmäisellä oppitunnillani opin vastaaman näihin kysymyksiin ehdottomalla kieltämisellä; kyseessä oli iltalehtien anti-feministinen lööppi-kuva. Naistutkimusyhteisön reaktio Kaurasen Pelon maantieteeseen oli viimeisin kollektiivinen kertausharjoitus tässä misoandrian ponnekkaan julkisen kieltämisen tarinassa. Kaiken tämän kieltämisen keskellä tuntui kuitenkin vapauttavalta kanavoida vihansa 'patriarkaaliseen mieheen'. Dalyn teksteissä tämä tunne nimetään ja sen olemassaololle on oikeutus. Wickedaryn patriarkaalisten olentojen piirteiden ja aktiviteettien luettelo onkin juuri vihaa kanavoivana 'terapeuttista' luettavaa:

"Flapper n ['one that flaps….a part that hangs or droops' - Webster's] 1: one obsessed with his flapper, i.e., his part that hangs or droops. Example: Freud. 2: one who swings back and forth indecisively. Example: Hamlet." (2)

Feminismin historiasta löytyy voimakas ja eksplisiittinen misoandrian perinne. Suuri osa 70-luvun alun feministisen separatismin ideoista olettaa miesvihan olemassaolon. (3) Myös Dalya on syytetty miesvihamielisyydestä.

Miten voidaan ymmärtää 'miesvihamielisyys' maailmassa, joka on kauttaaltaan misogynistinen? (4) Feministinen misoandria tarkoittaa etäisyyden ottamista patriarkaalisesta essentialismista ja keskittyy tekoihin. Misoandria ei siis oleta että miehet 'sisimmässään' ovat hyviä, huolimatta siitä miten naisvihamielisesti he käytännössä toimivat. Viha tunteena perustuu epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen aiheuttamalle surulle. Misoandria on feminististä surua 'oman ruumiin menettämisestä, ajan ja historian menettämisestä'. Viha tunteena perustuu välittämiselle ja sen vastakohta on välinpitämättömyys ja apatia.(5) Daly käsittelee usein vihaa muiden tunteiden, esimerkiksi apatian (6) lomassa. Dalylle viha on muutoksen naiskeskeinen tunne, joka on lähtöisin gynofiliasta ja biofiliasta. Hän ei keskity pohtimaan vihaa reaktionäärisenä, yksittäisiin miehiin tai patriarkaattiin suuntautuvana tunteena (7), vaan naista eteenpäin ja poispäin vievänä, energiaa säästävänä liike-voimana. Daly toteaa kuitenkin, että maailmassa, jossa miehet ovat naisiin kohdistuvan pahan käytäntöön panijoita 'miesvihan olemassaolon mahdollisuuden kieltäminen 'moraalisesti' arveluttavana estää naisia ajattelemasta sortavia toimijoita muina kuin "voimina", "asenteina", "rooleina", "stereotypioina", "rajoituksina", "essentialismina", "symbolisena järjestelmänä" (8) jne.

Koska sortajaa ei heteroseksistisen tasa-arvomoraalin nimissä saa nimetä, feminismin ongelmista, naisten ja muiden elävien sorron aiheuttajista tulee vailla toimijuutta olevia abstraktioita. (9) Kun muistetaan että fe(ministiselle se)paratismille on tunnusomaista tapa jolla se samanaikaisesti sanoo sekä 'ei' että 'kyllä' selittyy Dalyn misoandria muutosvoimana. Misoandria sanoo 'ei' miehisen nekrofilian universalisoinnille nimeämällä misogynian ja miehisyyden yhteiset toiminnallis-materiaaliset juuret. Misoandria sanoo 'kyllä' luomalla tilaa gynofilialle ja biofiiliselle ajattelulle ja toiminnalle.

Feminismin misoandria -traditio voitaisiinkin jakaa reaktionäärisen, patriarkaatin sisällä toimivaan ahdistukseen ja feparatististen käytäntöjen kautta oikeutettuun visionääriseen muutosvoimaan. Yhteistä misoandrialle on kuitenkin se, ettei sille ole päässyt syntymään sellaisia areenoja joiden kautta sitä voisi legitiimisti ilmaista, kanavoida ja/tai ymmärtää. (10) Siinä missä misogynian ilmaisut esimerkiksi pornografiassa, heteroseksuaalisuudessa ja naisiin kohdistuvassa väkivallassa ovat kulttuurissamme institutionalisoituja ja normalisoituja sellaisessa mittakaavassa että niitä hyvin harvoin edes luetaan misogynian ilmaisuiksi (naisvihamielisiksi) on olemassa olevaa misoandriaa lähes mahdoton kanavoida muuksi kuin naisten itsesyyttelyksi ja häpeäksi.

Vihan muutosvoima mahdollistaa Dalyn misoandrian näkemisen laajemmassa feministisessä kontekstissa; osana biofiilistä nekrofilian nimeämistä. Dalyn teokset ovat Anti-androkraattisia, Käsittämättömän miesvastaisia ja Vimmaisesti ja Viimeinkin Naisisia sellaisissa mittasuhteissa että etiketti "miesvihamielinen" ei riitä niitä kuvaamaan.(11)

Viitteet: 1 Daly 1987, 91.
2 Daly 1987, 199.
3 Frye 1991,6.
4 Daly 1978, 28.
5 Allen 1988 (1982), 336-337.
6 Kts. esim. Daly 1984, 70.
7 Daly 1984, 257 ja edelleen indeksit teoksissa Daly 1984, 1987, 1992, 1998. Kts myös Suhonen 1997, 228.
8 Kts. Esim. Wittig 1980.
9 Daly 1978, 29, 365.; Daly 1998, 135, 136.
10 Ronkainen, Suvi turkulaisessa baarissa 1998.
11 Daly 1978, 29.

Kirjallisuus:

Allen, Jeffner 1998 (1982): "Remembering: A Time I Will Be My Own Beginning." Teoksessa For Lesbians Only. A Separatist Anthology. Toim. Sarah Lucia Hoagland & Julia Penelope. London: Onlywomen Press.

Daly, Mary 1978: Gyn/Ecology: The Metaethics of Radical Feminism. Boston: Beacon Press.

Daly, Mary 1984: Pure Lust: Elemental Feminist Philosophy. Boston: Beacon Press.

Daly, Mary 1987: Webster's First New Intergalactic Wikcedary of the English Language. Mary Daly ja Jane Caputi. Boston: Beacon Press.

Daly, Mary 1992: Outercourse: The Be-Dazzling Voyage. Containing Recollections from My Logbook of a Radical Feminist Philosopher (Be-ing an Account of My Time/Space Travels and Ideas - Then, Again, Now and How). San Francisco: Harper San Francisco.

Daly, Mary 1998: Quintessence...Realizing the Archaic Future. A Radical Elemental Feminist Manifesto. Boston: Beacon Press.

Frye, Marilyn 1991: "Feministisk teori: Separatism och makt". Acca 3 (1991):5. S.6-9.

Suhonen, Marja: Mary Dalyn naissubjekti. Teoksessa Ruumiin kuvia. Subjektin ja sukupuolen muunnelmia. Toim. Sara Heinämaa, Martina Reuter ja Kirsi Saarikangas. Gaudeamus 1997. Sivut 221-236.

Wittig, Monique 1988 (1980): "The Sraight Mind". Teoksessa For Lesbians Only. A Separatist Anthology. Toim. Sarah Lucia Hoagland & Julia Penelope. London: Onlywomen Press.

Takaisin