Kateus - etusivu

Kateus kohdituu voimakkaimmin astetta parempiosoaisiin

Auttaako järkeily Rytsölöiden kadehtimiseen?

Joseph H. Berken käsitykset kateudesta pahuuden lähteenä

Kateuden pelko

Kateuden välttämättömyys

Tuhoava ja kilvoittelemaan ajava kateus

Yhteenveto

Imuroi koko teksti tekstitiedostona




Politiikan psykoanalyysi 1. - Vihreät

Keskiarvopsykologiaa

Populuksen etusivu

Lähetä postia_m.ahola@nic.fi














Kateus - etusivu

Kateus kohdituu voimakkaimmin astetta parempiosoaisiin

Auttaako järkeily Rytsölöiden kadehtimiseen?

Joseph H. Berken käsitykset kateudesta pahuuden lähteenä

Kateuden pelko

Kateuden välttämättömyys

Tuhoava ja kilvoittelemaan ajava kateus

Yhteenveto

Imuroi koko teksti tekstitiedostona




Politiikan psykoanalyysi 1. - Vihreät

Keskiarvopsykologiaa

Populuksen etusivu

Lähetä postia_m.ahola@nic.fi

BERKEN KÄSITYS KATEUDESTA PAHUUDEN LÄHTEENÄ

Joseph H. Berken käsitykset kateudesta perustuvat läheisesti englantilaiseen Kleinilaiseen psykoanalyyttiseen koulukuntaan. Kleinilaisessa psykoanlyysissä kateudella on keskeinen merkitys ja hieman vaikea ymmärtää miten kleinilaiset erottavat aggression ja kateuden toisistaan.

Sinänsä tätä ei ole vaikea ymmärtää, jos ajattelemme asiaa aggressiosta biologisena tunteena. Biologisesti aggressio on kehittynyt laumaeläimille tai sosiaalisille eläimille lähinnä kahta tarkoitusta varten: Ensinnäkin kunkin lauman jäsenen on pitänyt pystyä puolustamaan etujaan, kun rajallisia ruokavaroja on jaettu. Ne eläimet, jotka eivät ole aggressiivisesti puolustaneet etujaan, ovat jääneet ilman ravintoa ja menehtyneet näin todennäköisemmin. Voidaanko sanoa eläinten kadehtivan ravintoa toisiaan on tulkintakysymys. Toinen aggression keskeinen merkitys on siinä, että yleensä urokset tappelevat naaraista, ja aggressiivisin uros pääsee todennäköisemmin jatkamaan sukua. Tämä voidaan tulkita mustasukkaisuuden lähteeksi, jos elämiin heijastetaan ihmisen tunteita. Sensijaan kun pedot tappavat saaliseläimiä, ei kyseessä ole aggressiivinen toiminta, vaan saalistuksesta ja metsästyksestä huolehtivat muut "aivokeskukset".

Ihmisellä on aggression muotoja, joita eläimillä ei ole, kuten pitkitetty kosto ja (miehisen) kunnian väkivaltainen puolustaminen. Ja ihmisen aggression säätelyyn vaikuttavat oleellisesti yhteiskunnalliset normit ja säännöt. Mutta aggressiivisuuden peruskuvio on kuitenkin samanlainen eläimillä ja ihmisillä. Eli aggression kautta puolustetaan omia etuja ja muilta lajin edustajilta otetaan itselle jaettavaa hyvää. Berken tavoitteena on ollut kuvata, miten erilaisia vahingoittavia ja pahoja tekoja maailmassa syntyy, ja hän psykoanalyyttisen kokemuksensa kautta kuvaa sitä, mikä on kateuden ja ahneuden rooli tuhoavien tekojen taustalla. Siellä mistä löytyy tuhoavuutta, väkivaltaa ja toisen vahingoittamista, löytää Berke myös kateutta. Berke analysoi kateuden ilmentyminä mm. Noitavainoja, anarkismia, terrorismia, natsismia, ilkivaltaa, keltaista lehdistöä ja naapuririitoja.

Kirjaansa Berke on koonnut runsaan joukon esimerkkejä kateuden ja tuhoavuuden yhteenkietoutumisesta. Kuten uutisen Lontoossa asuvasta Nigerialaisesta vartijasta, joka surmasi kaupungissa vierailevan amerikkalaisen pankinjohtajan, kun tämä oli iltakävelyllä koska tämä näytti rikkaalta. Kun mies saatiin kiinni. Hän kertoi poliisille tunteneensa itsensä jo pitkään yksinäiseksi ja surkeaksi, yhteiskunnan hylkiöksi. Eräänä iltana hän sitten kävellessään varakkaassa kaupunginosassa tapasi kookkaan miehen, joka näytti "rikkaalta ja hyvinvoivalta" ja joka varmasti "kävi komeissa ravintoloissa". Äkkiä hän oli tuntenut itsensä syvästi pettyneeksi. Minun oli pakko päästää höyryä. Minun oli pakko työntää veitsi johonkuhun...Puukotin häntä vatsaan koko sen vimman ja vihan voimalla, joka oli kasvanut sisälläni. Järjettömältä tai käsittämättömältä vaikuttavan rikoksen taustalta voi siis löytyä kateuden mekanismi, joka tekee rikoksen helpommin ymmärrettäväksi. Selvemmin rikoksen takana näkyy kateus tapauksessa, jossa Varakkaassa Kensingtonin kaupunginosassa autonrenkaiden viiltelijä teki yhden yön kuluessa 10 000 punnan vahingot Porscheille ja Jaguareille jättäen täysin rauhaan kaikki halvemmat autot. Muuan poliisin edustaja lausui: "Näytää siltä, että hänellä on jotain rikkaita vastaan. Tämä luullaksemme jatkuu, ellei häntä saada kiinni." Berke itsekin näkee, ettei kaikkia rikoksia voi selittää kateuden ilmentyminä. Esimerkiksi asuntoihin murtautuvat taparikolliset harvoin tekevät muuta, kuin ottavat arvokkaan tavaran asunnosta, mutta tyypillinen kateen riivaama murtautuja tyypillisesti rikkoo ja sotkee paikat (myös ulostamalla) tai esimerkiksi jättää vedet vuotamaan lattioille, jolloin aiheutettu tuho on moninkertainen.

Missä määrin kateus ja suuret tuloerot ovat rikollisuuden syy? Johtavatko suuret tuloerot väistämättä rikollisuuteen? Täytyykö tuloerojen vapaa kasvu estää yhteiskuntarauhan takaamiseksi? Onko tuloeroja tasaava verotus välttämättömyys liiallisen kateuden eliminoimiseksi?

Verotus ja kateus

Progressiivinen verotus ja erilaiset ylellisyysverot eivät ole ainoa keino kateuden tyydyttämiseksi. Berken mielestä myös Yhdysvaltalainen oikeuslaitos vahingonkorvausoikeudenkäynteineen on kateuden ilmentymä. Tällaisen oikeudenkäynnin aiheutti esimerkiksi tapaus, jossa rikas jääkiekkotähti kaatoi jäävettä yökerhossa häntä häiritsevän köyhemmän naisen päälle, ja oikeudessa nainen vaati ja sai kymmenien tuhansien dollarien korvauksen henkisistä kärsimyksistä. Itsekin psykiatrina ja lääkärinä Berke näkee ongelmana etenkin lääkäreihin kohdistetut hoitovirheoikeudenkäynnit, jotka aiheuttavat turhia hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi laboratoriokokeita ja nostavat lääkäreiden vakuutusmaksut pilviin. Tyypillisen amerikkalaisen lääkärin vakuutusmaksuthan vuodessa ovat suuremmat, kuin suomalaisen lääkärin vuosiansio. Näiden oikeudenkäyntien taustalla Berke näkee rikkaisiin lääkäreihin kohdistuvan kateuden, jota lisää lääkäreille tyypillinen itsetietoinen ja arrogantti käyttäytymistyyli.

Toisenlaisena kateuden ilmentymänä Berke näkee sensaatiolehdistön, jonka yhtenä piirteenä on hyökätä menestyneiden ihmisten saavutusten kimppuun ja etsiä heidän elämästään "moraalisesti tuomittavia" piirteitä, joilla mustamaalata ja vahingoittaa heitä. Kateus ilmenee tällöin lukijoiden vahingonilona parempi-osaisten menestykselle. Vaikka Suomen iltapäivälehdistö ei ole niin hyökkäävää, kuin Englannin, niin osansa ovat Suomessakin saaneet Sirkka Hämäläinen ja Martti Ahtisaari.

Seuraava