Psykoanalyyttisen näkemyksen lapsi on pienenä lapsena erittäin riippuvainen äidistään. Kaikille on tuttua, että lapselle tulee hätä käteen kun äiti on hiemankin kauemmin pois. Äiti antaa lapselle turvaa ja huolehtii hänen tarpeistaan.

Isän roolin tärkeys perustuu siihen, että lapsi näkee ihmisen , joka on täydellisen riippumaton äidistä. Isä on lapsen silmissä ihmeellinen olio, joka voi tulla ja mennä tuntematta pelkoa äidistä eroon joutumisesta, voi tehdä mitä huvittaa. Lapsen, joka joutuu joka asiassa pyytämään äidin apua tai huolenpitoa itsenäinen isä vaikuttaa kaikkivoipaiselta Teräsmieheltä.

Isästä eli miehestä tulee lapselle itsenäisyyden ja voimakkuuden symboli tunnetasolla. Ja koska miehen ja naisen ero lapsen mielessä on siinä, että naisella ei ole penistä, niin miehisyys kiteytyy tähän elimeen.

Kuten on tunnettua, miehen pyrkimyksiin kuuluu tietyntyyppinen katteeton uhoaminen, oman voimakkuuden, taitojen ja kykyjen ylikorostaminen, itsenäisyyden tavoittelu päämääränä olla riippumaton kenestäkään, tarve olla tunteiltaan haavoittumaton (ainakin humalassa), riippuvaisuuden ja avun pyytämisen pelko. Eli mies kuvittelee, että kaikki menee paremmin jos on vain voimakkaampi, osaavampi, kovempi ja miehekkäämpi. Ja alitajuisella tasolla tämä ajatus saa symbolisen asun, mitä suurempi penis sitä miehekkäämpi olen. Tietenkin todellisessa elämässä täytyy aina varoa sitä romahdusta, ettei olekaan niin voimakas, osaava ja itsenäinen kuin uhoaa olevansa. Liian suuret luulot vievät ojasta allikkoon. Tämä pelko vaanii taka-alalla jokaisen uhoajankin mielessä samaten kuin se ajatus, ettei peniskään ole riittävän iso.