

Kirjallinen kysymys

KK 52/2001 vp - Leena Rauhala /skl
KIRJALLINEN KYSYMYS 52/2001 vp
Monikkolapsiperheiden kustannusten tasaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Monikkoperheiden elämäntilannetta ei oteta huomioon lapsiperheille kohdistetuissa tukijärjestelmissä. Viitaten aiempaan aiheesta esittämääni kirjalliseen kysymykseen totean, että monikkolapsiperheen tilanne eroaa monilapsisten perheiden tilanteesta mm. samaan aikaan syntyvien lasten aiheuttamien menojen suurempana määränä, mikä johtuu mm. siitä, että nk. skaalaetua näissä perheissä ei saada, raskaudenaikaiset kulut ovat suuremmat ja lastenhoito- ja kotipalvelujen tarve on suurempi. Myös suurempaan asuntoon ja autoon liittyvät tarpeet tulevat heillä nopeammin ajankohtaisiksi.

Näistä ylimääräisistä kuluista johtuvia rasituksia perheen taloudelle ei kyetä nykyisillä perhepoliittisilla tukimuodoilla riittävästi korvaamaan. Siksi heillä myös toimeentulovajeen todennäköisyys on suurempi kuin esimerkiksi monilapsisilla perheillä.

Onko 1.3.1998 voimaan tulleen toimeentulotukilain muutoksen yhteydessä edellytetyissä toimeentulotuen riittävyystutkimuksissa tutkittu erikseen monikkolapsisten perheiden toimeentuloa, joka erityisesti eduskunnan edellyttämissä toimissa mainittiin? Monikkolapsiperheiden oman kokemuksen mukaan toimeentulovajetta heillä ilmenisi selvästi enemmän kuin vastaavissa monilapsisissa perheissä.

Jos lapsilisää ei koeta oikeaksi tavaksi tasata perheiden erityistilanteesta aiheutuvia kustannuksia muiden kuin yksinhuoltajien kohdalla, niin mikä olisi sellainen järjestelmä, jossa monikkolapsisten perheiden erityistilanne otettaisiin pitkäjänteisesti huomioon? Lisätuen tarve ei rajoitu heillä vain pikkulapsivaiheeseen, vaan iän myötä tulleiden kasvaneiden kustannusten myötä tämä tarve päinvastoin kasvaa. Siksi äitiysavustukseen lisätyt korvaukset eivät ole riittävän pitkävaikutteisia korvaamaan monikkolapsisten perheiden erityistarpeista johtuvia kulueriä. Myös asumisen muoto vaihtelee perheittäin niin suuresti, ettei asumistukikaan vaikuttaisi oikealta tukimuodolta.

Verohelpotukset olisivat vaikutuksiltaan monikkoperheille perusteltuja, sillä monikkoperheissä, kuten monilapsisissa perheissä yleensäkin, käydään aktiivisesti työssä. Myös verotusta nostavien ylitöiden määrä on suurimmillaan erityisesti pienten lasten isillä. Tällaiseen tilanteeseen verohelpotukset toisivat kaivattua helpotusta ja kokonaisvaikutuksiltaan vähentäisivät monikkolapsisten perheiden tiukkaa elämäntilannetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä monikkolapsiperheiden erityisestä elämäntilanteesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi?

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001

Leena Rauhala /skl

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Leena Rauhalan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 52/2001 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy monikkolapsiperheiden erityisestä elämäntilanteesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Lasten syntymän yhteyteen liittyvissä etuuksissa otetaan jo nykyisin huomioon useampien lasten syntyminen samanaikaisesti. Äitiysavustus suoritetaan kutakin lasta kohti avustuksen hakijan ilmoituksen mukaan joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiys- ja vanhempainrahakautta on pidennetty 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa samanaikaisesti syntynyttä lasta kohti.

Monilapsisille perheille lapsilisää maksetaan korotettuna sisarusten lukumäärän mukaan, jolloin tuki on lasta kohden suurempi kuin yksilapsisilla perheillä. Lapsilisän kautta tuleva tuki kohdistuu siten suurempana monikkoperheiden lapsiin samalla tavoin kuin muidenkin useampilapsisten perheiden lapsiin.

Monikkoperheille saattaa kuitenkin syntyä joitakin lapsista aiheutuvia kuluja suurempina kuin tavanomaisille sisarusperheille. Ilmeisestikin tällainen menolisä syntyy esimerkiksi siitä, että vaatteita, urheilutarvikkeita tai muita vastaavia välineitä ei voi kierrättää sisarusten välillä, vaan ne on hankittava yhtäaikaisesti. Tällä voisi sinänsä perustella lapsilisän maksamista korotettuna monikkoperheiden lapsille. Sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudet sisällyttää uusia menoeriä sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Tämä sinänsä hyvä tavoite kilpailee monien muiden uudistusesitysten kanssa, eikä sitä siten ole ollut mahdollista sisällyttää ministeriön talousarvioesitykseen.

Kaikille perheille saattaa jossain elämänvaiheessa syntyä tarve perhetilanteesta johtuvaan erityiseen tukeen. Myös monikkoperheen joutuessa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin sillä on käytettävissä kunnallinen toimeentulotuki. Toimeentulotuen määräykset muuttuvat 1.4.2001 alkaen siten, että kunnalla on nykyistä suurempi velvollisuus ottaa huomioon perheen erityisolot.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Till riksdagens talman

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörsmål SS 52/2001 rd:

Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att utjämna de kostnader som förorsakas av den speciella livssituation som flerlingsfamiljer befinner sig i?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

I förmånerna i anslutning till ett barns födsel beaktas redan nu om flera barn föds samtidigt. Moderskapsunderstödet betalas för vart och ett barn i enlighet med sökandens önskan antingen i form av pengar eller moderskapsförpackning. Moderskaps- och föräldrapenningperioden har förlängts med 60 dagar för varje barn utöver ett som föds på samma gång.

Barnbidraget är förhöjt för familjer med flera barn enligt antal syskon, varvid stödet per barn är större än för familjer med endast ett barn. Det stöd som fås via barnbidraget är på så sätt högre för flerlingsfamiljers barn på samma sätt som för barn i familjer med flera barn.

Vissa kostnader som åsamkas av barnen kan dock vara större i flerlingsfamiljer än i vanliga syskonfamiljer. Uppenbarligen uppstår dessa tillläggsutgifter till exempel av att kläder, sportutrustning eller annan motsvarande utrustning inte kan cirkulera bland syskonen, utan de måste skaffas samtidigt. Med detta kunde man i sig motivera ett förhöjt barnbidrag för flerlingsfamiljers barn. Social- och hälsovårdsministeriets möjligheter att ta med nya utgiftsposter i anslagen för social- och hälsovård är dock begränsade. Detta i och för sig goda ändamål konkurrerar med flera andra revideringsförslag, och det har därför inte varit möjligt att ta med det i ministeriets budgetproposition.

Det kan för alla familjer i något skede uppstå ett behov av särskilt stöd som beror på familjesituationen. Även då en flerlingsfamilj råkar i stora ekonomiska svårigheter har den till sitt förfogande det kommunala utkomststödet. Bestämmelserna för utkomststödet ändras från 1.4.2001 så att kommunen har en större skyldighet än för närvarande att beakta familjens specialförhållanden.

Helsingfors den 1 mars 2001

Omsorgsminister Osmo Soininvaara

Versio 2.0

faktayllapito@eduskunta.fi