Petri Nurminen
Rintamamiestie 6
29200 Harjavalta
puh. 02-674 0729
gsm.045-674 0729
| Tällä sivulla:
TIIVISTELMÄ:
Päätöksestä tehtiin alla oleva kunnallisvalitus, jossa viitattiin mm. siihen julkisesti esitettyyn tietoon, että kaksi valtuutettua oli pakotettu äänestämään lakkautuksen puolesta. Laukkautuspäätös voitti äänestyksessä yhdellä äänellä.
Konsultti kertoo: Koulujen lakkautusten säästöt ? Tilastot puhuvat... ym. Saako asioista kirjoittaa lehteen ?
Turun hallinto-oikeuden päätöksestä (01/0338/1) on valitettu KHO:een (21.6.2001), mm. koska;
[Päätösjäljennös keskeisiltä osin - (+ kommentteja)] ASIA
Päivämäärä: 27.11.2000 Kaupunginvaltuusto on tehdessään Harjavallan kouluverkkoa koskevia päätöksiä päättänyt muun ohella lakkauttaa Vinnarin koulun 1.8.2001 alkaen.
2) Hallinto-oikeus hylkää Nurmisen väitteet, jotka koskevat kaupunginhallituksen valituksen johdosta antamaa lausuntoa. 3) Hallinto-oikeus hylkää valituksen. 4) Hallinto-oikeus hylkään oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.
[Kunnallisvalituksesta säädetään kuntalain 90 §:ssä seuraavasti: "Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen." OTE kirjasta Kuntalaki, WSLT, Hannus-Hallberg, 3.laitos 2000; "Valtuuston tai muun kunnan toimielimen päätös asiassa, jonka käsittelyyn on osallistunut esteellinen puheenjohtaja tai jäsen taikka viranhaltija, on syntynyt virheellisessä järjestyksessä." Valitusperuste "päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä, sisältyy siis kuntalain 90 §:n 1 kohtaan, ja se on esitetty varsinaisessa valituksessa ja valitusajan kuluessa. Perusteluina valituksessa on todettu mm. seuraavaa; "painostetuilla valtuutetuilla ei tällaisessa tilanteessa ole samanlaista yhdenvertaista oikeutta omaan mielipiteeseensä kuin muilla KH:n ja valtuuston jäsenillä. Ilmeisesti painostuksen johdosta äänestystulos on ollut sellainen, että koulun lakkauttaminen on voittanut yhdellä äänellä." Käsitykseni mukaan esim. tämä varsinaisessa valituksessa ollut lause sisältää väitteen siitä, että päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kahta valtuutettua on painostettu äänestämään valtuustossakin lakkautuksen puolesta. Hallinto-oikeuden mukaan
valitusperustetta
2). . . ...määräaika on anoastaan osa oikeudenkäynnin johtamista. ...lausunto on kaupunginhallituksen kannanotto, jolla ei ole sitovaa merkitystä asiassa. . . . 3) Kaupunginvaltuuston päätöksen valmistelu [ei ole ollut
virheellistä valituksessa esitetyillä perusteilla]
- - - Hallinto-oikeuden johtopäätökset
4) - - -
Nurminen on käyttänyt tuota hänelle laissa säädettyä oikeuttaan. ...valitusperusteiden saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi ei kuitenkaan ole ollut ilmeisen perusteetonta.
2) Hallintolainkäyttölaki 33 § 1 mom ja 36 § 1 mom 3) Kuntalaki 90 §, Suomen perustuslaki 16 § 1 mom, Yleissopimus lapsen oikeuksista 28 artikla, perusopetuslaki 4 § 1 mom 4) Hallintolainkäyttölaki 74 §
Turun hallinto-oikeudelleAsia
Hallintolainkäyttölain 35 §:n ja 36 §:n mukaan selityksen antajalle on annettava kohtuullinen määräaika. Hallinto-oikeus on asettanut Harjavallan kaupungihallitukselle selityksen antamisen määräajaksi asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan 29.1.2001. Kaupunginhallituksen selitys on päivätty 29.1.2001 ja hallinto-oikeuden päivämääräleiman mukaan se on saapunut hallinto-oikeuteen 31.1.2001. Selitystä ei näin ollen ole toimitettu säädetyssä määräajassa ja se on jätettävä huomioimatta. Mikäli selitys kuitenkin huomioidaan, niin esitän seuraavaa; 2. Koululautakunnan päätöksen vaikutus Mikäli halllinto-oikeus katsoo, että koululautakunnan päätöksen muutoksenhakuohje on ollut oikea, niin se tarkoittaa, että ko. päätökset ovat olleet lopullisia. Samoin se tarkoittaa sitä, että siltä osin kuin koululautakunta on käsitellyt mainitusta päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen, on päätös niiltäkin osin lopullinen ja lainvoimainen. Mikäli koululautakunnan päätös on mainituilta osin ollut lopullinen, ei valtuusto ole enään voinut käsitellä asiaa, jonka koululautakunta on toimivaltansa puitteissa lopullisesti ratkaissut. Tehtyjen päätöksien kohdalla ei ole myöskään käytetty otto-oikeutta kaupunginhallituksen toimesta. Koululautakunnan päätösten valitusajan suhteen totean, että olen tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen sähköpostitse tietojeni mukaan valitusajan viimeisenä päivänä. Allekirjoitettu valituskirjelmä on vielä saman päivänä jätetty postin kuljetettavaksi hallinto-oikeuteen. Kaupungin väitteet siitä, että valitus ko. päätöksen osalta olisi liian myöhään tehty on virheellinen. Kaupungin väite perustuu ilmeisesti puutteelliseen selvitykseen lausuntoa valmisteltaessa, koska kaupunki ei ilmeisestikään ole asiaa hallinto-oikeuden kirjaamosta varmistanut. (liitteenä hallinto-oikeuden vastaanottokuittaus). Mikäli hallinto-oikeus siis katsoo, että koululautakunta on voinut tehdä 16.11.2000/70 § päätöksessään lopulliset päätökset mainittujen kappaleiden osalta, niin valtuusto ei ole voinut enään toimivaltaisen viranomaisen jo tekemän lopullisen päätöksen jälkeen tehdä samassa asiassa omaa päätöstään. Samoin on asia oikaisuvaatimuksessa käsiteltyjen asioiden suhteen. Siltä osin kuin koululautakunta on oikaisuvaatimuksen käsitellyt ja antanut muutoksenhakuohjeen kunnallisvalituksen tekemiseksi hallinto-oikeuteen, on päätöksessä mainitut asiat koululautakunnassa lainvoimaisesti jo ratkaistu. Ne eivät enää toimivaltaisen viranomaisen ratkaisun jälkeen kuulu toisen viranonmaisen ratkaistaviksi. Jo hallinto-oikeus kuitenkin päätyy sille kannalle, että koululautakunnan päätös, josta tehdyn oikaisuvaatimuksen lautakunta on käsitellyt, onkin ollut vain valmistelua, niin pitää koululautakunnan päätöksen muutoksenhakuohje korjata oikeaksi, ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös pitää poistaa. 3. Väitetty painostus ja pakottaminen Kaupunginhallituksen tehtäviin ei kuulu millään tavalla päättää tai vastata siitä, miten valtuustoryhmät toimivat. Kaupungin kannanotto siitä miten valtuustoryhmien kuuluisi menetellä ("...kaikkien ryhmän valtuutettujen kuuluisi äänestää päätöksen tarkoittamalla tavalla.") on jätettävä huomiotta. Lassi Salomäen ja Reijo Nummikarin jälkikäteen, uusien luottamushenkilö-valintojen jälkeen, muuttuneet mielipiteet painostuksen voimakkuudesta, ja siitä oliko ylipäätään kyse painostuksesta, on jätettävä huomioimatta. Kun asiassa on äänestetty, niin painostuksen/ pakottamisen suhteen tuolloin vallinnut asiantila ratkaisee. Painostusta pitänee myöskin arvostella subjektiivisesti. Jos henkilö tuntee että hänet on painostettu äänestämään tietyn ratkaisun puolesta (tai vastaan), niin hänen pitäisi itse ymmärtää, että painostuksen johdosta hän on esteellinen osallistumaan asiassa päätöksentekoon. Euroopan ihmisoikeussopimus Kiinnitän asiassa suurta huomiota myös euroopan tuomioistuinten esteellisyyttä koskeviin ratkaisuihin, sekä oikeusasiamiehen kantaan puolueettomuuden objektiivisesta arvostelusta. Voitaneen todeta, että Nummikarin ja Salomäen annettua lehdelle tiedot tapahtuneesta painostuksesta, ja lehden julkaistua asian, on voitu pitää selvänä että objektiivisesti tarkastellen ko. henkilöitä ei ole voitu pitää esteettöminä eikä puolueettomina asian käsittelyssä. Puoluettomuus objektiivisesti tarkastellen Lisäksi kiinnitän vielä hallinto-oikeuden huomiota siihen, että kuten liitteenä olevasta SataSeutu-aluelehden artikkelijäljennöksestä käy ilmi, on ainakin Lassi Salomäki vahvistanut, valtuutettu Marjatta Majuri-Kylväjän kirjoituksen mukaan, valtuustossa että häntä (Lassi Salomäkeä) on painostettu. Kaikkineen asiasta lehdissä ollut kirjoittelu yms. seikat huomioiden, on mielestäni täysin selvää, että Lassi Salomäen ja Reijo Nummikarin puoluettomuuden ja esteettömyyden on objektiivisesti tarkastellen voitu arvella vaarantuneen. Heidän olisi itse pitänyt ymmärtää asia ja kutsua varajäsenensä osallistumaan asian käsittelyyn, tai ainakin pidättäytyä äänestämästä. Äänestämästä pidättäytyminen olisi merkinnyt, että Vinnarin koulua ei olisi päätetty lakkauttaa, vaan koulun säilyttäminen olisi voittanut yhdellä äänellä. 4. Opettajien eläkevakuutusmaks ym./yhdenvertaisuus Pöytäkirjoista voidaan todeta, että koulutoimelle on joka vuosi tullut lisäeränä opettajien eläkevakuutusmaksujen maksaminen tietyn prosenttimäärän mukaan. Markkamääräisesti summa on ollut merkittävä. Lisämenoon ei ole osoitettu määrärahaa budjettiraamissa. 5. Loppulausuma Kaikkein suurin merkitys asiassa on väitetyllä ja julkisesti tiedotetulla painostuksella, jota ilman todennäköisesti Vinnarin koulua ei olisi päätetty lakkautta. Koska yleisesti on voitu pitää lehtietietoja luetettavina ja päätellä että painostus on vaikuttanut lakkautuspäätöksen hyväksymiseen, on käsittelyn puoluettomuus asiassa objektiivisesti tarkastellen vaarantunut. Salomäen ja Nummikarin ei olisi pitänyt osallistua lakkautusasian käsittelyyn, vaan heidän olisi pitänyt kutsua tilalleen varavaltuutetut tai muuten olla osallistumatta päätöksentekoon.
Kohtuulliseksi tuntihinnaksi katson 50 % yleisen oikeusavun taksasta.
Petri Nurminen
Jäljennös SataSeutu-lehden artikkelista 12.12.2000, s.5. HARJAVALLAN KAUPUNKIKaupunginhallitusLAUSUNTO 29.1.2001 Kanta valitukseen
Väitetty muutoksenhakuohjeen virheellisyys
Oikaisuvaatimus (liitteenä) koskee vain 3. kappaletta, mutta valittajan väite muutoksenhakuohjeen virheellisyydestä ilmeisesti molempia. Siksi kumpaakin käsitellään seuraavassa. Päätöksen 2. kappaleessa on kyse minimikoon määräämisestä Hiirijärven koululle ja toteamuksesta, että koulun yhdistäminen toiseen tulee käsiteltäväksi, jos minimikoko alittuu ja oppilasennuste tuleville vuosille on minimikoon alittava. Valittaja katsoo tämän kappaleen valmisteluksi, jolloin siihen ei saisi antaa muutoksenhaun sallivaa muutoksenhakuohjetta. Pöytäkirjassa päätös on katsottu lopulliseksi ja sallittu muutoksenhaku, siis oikaisuvaatimus. Kaupungin käsityksen mukaan päätöksen tämä osa ei kuitenkaan ole valmistelua, vaan lopullinen minimikoon määrittely. Päätös ei oikeastaan edes voi olla valmistelua, sillä jos minimikoko ylittyy, mitään ei tapahdu. Päätöksessä on määritelty, että vain jos minimi alittuu ja oppilasennuste on sen alittava, koulun yhdistäminen toiseen tulee ylipäätään käsiteltäväksi. Käsittelyn lopputulosta ei edes ennakoida. Se päätös valmistellaan erikseen. Nyt puheena olevalla päätöksellä ei siis valmistella mitään muuta päätöstä eikä minimikoon määrittely myöskään edellytä muita päätöksiä. Eri asia on, että koululautakunta voi jos edellytyksiä muutoin on, jopa tarpeen mukaan muuttaa määrittelemäänsä minimikokoa. Kaupungin mielestä päätöksenteko asiassa kuuluu kiistatta koululautakunnan toimivaltaa. Voimassa olevan koulutoimen johtosäännön (johtosääntö liitteenä) 2 §_n 5., 6. ja 7. kohtien mukaan lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu määrätä oppilaaksiottoalueet, osoittaa I luokan oppilaan opetuksen järjestämispaikka ja päättää tarvittaessa lukuvuosittain, mitkä vuosiluokat koulussa toimivat, poiketen johtosäännön 4 §:ssä (johtosäännössä virheellisesti viittaus 6 §:ään, kun pitäisi olla 4 §) määritellyistä peruskouluyksilköiden vuosiluokista. Koululautakunta myös hyväksyy lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa kunkin koulun luokkien koot ja samalla koulun oppilasmäärän. Johtosäännön 23 §:n 14. kohdan mukaan opetussuunnitelmiin perustuvien suunnitelmien hyväksyminen kuuluu lautakunnan ratkaisuvaltaan. Kaikki nämä toimivaltuudet merkitsevät, että koululautakunnan toimivaltaan täytyy katsoa kuuluvan myös koulujen/luokkien minimikoon määrääminen, ellei sitä ole lainsäädännössä määritelty. Kun päätöksenteko kuuluu lautakunnan toimivaltaan, lopullisten päätösten teolle ei siltäkään kannalta ole estettä. Kaupungin käsityksen mukaan tämä päätös on selkeästi ollut luonteeltaan lopullinen. Jossakin määrin tulkinnanvaraisempi on päätöksen 3. kappale, jossa on ollut kyse Keskustan ja Pirkkalan koulua koskevista tavoitteen asetteluista: Keskustan koulun kohdalla pyrkimys saattaa oppilasmäärän kehitys sellaiseksi, että koulussa päästään yhdysluokkkien muodostamisesta, ja Pirkkalan koulun kohdalla pyrkimys pitää koulu 6-opettajaisena. Lisäksi on todettu, että tavoitteisiin tähdätään seuraavien neljän vuoden kuluessa ja tavoitteisiin pääsemistä tarkastellaan lukuvuosittain. Toimivallan osalta voidaan viitata samoihin johtosäännön kohtiin kuin edellä. Toimivallan osalta asia tuntuu selvältä. Kun kyse on tavoitteesta ja pyrkimyksestä, on toki mahdollista katsoa päätös tältä osin myös luonteeltaan periaatepäätökseksi, jolloin se rinnastettaisiin valmisteluun. Tavoitteena päätös ei kuitenkaan vaadi mitään muuta päätöstä tarkoituksensa toteuttamiseksi, joten kaupunki pitää sitä lopullisena päätöksenä. Lautakunnan muutoksenhakuohje on tehty tämän perusteella muutoksenhaun sallivaksi. Kaupungin mielestä valittajan väite on molempien päätöksen kappaleiden osalta perusteeton. Mikäli kuitenkin hallinto-oikeus päätyy toisenlaiseen tulkintaan, voidaan heti todeta, että asialla ei ole ollut mitään vaikutusta itse pääasian osalta. Toteamma ensiksi, että hyvän hallintokäytännön mukaan muutoksenhaku tulkinnanvaraisissa tapauksissa mieluummin sallintaan kuin kielletään. Näin on toimittu. Kukaan ei ole myöskään kärsinyt oikeudenmenetyksiä. 3. kappaleesta on tehty oikaisuvaatimus ja valittaja on voinut tehdä nyt puheena olevan väitteensä pääasian yhteydessä. Muutoksenhaun salliminen ei siten ole vaikuttanut asian käsittelyyn. Tehty oikaisuvaatimus on puolestaan käsitelty lautakunnan kokouksessa 16.11.2000/70 § (pöytäkirjanote liitteenä) ja silloin hylätty. Oikaisuvaatimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei Vinnarin koulusta puhuta päätöksessä mitään eikä päätöstä ole perusteltu eikä selvitetty sen vaikutusta Vinnarin koulun tulevaisuuteen. Asiaa on oikaisuvaatimusta käsiteltäessä selvitetty lisää ja hylkäävästä päätöksestä ei ole tehty valitusta. Edellä esitetyn perusteella katsomme ensisijaisesti, että valittajan väite on perusteeton ja toissijaisesti siinä tapauksessa, että hallinto-oikeus päätyy erilaiseen tulkintaan, ettei muutoksenhaun mahdollisella virheellisyydellä ole merkitystä. Jos hallinto-oikeus kuitenkin on jommankumman päätöskappaleen osalta kaupungin kanssa muutoksenhaun sallivasta tulkinnasta, on valittajan väite vastaavilta osin jätettävä tutkimatta liian myöhään tehtynä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja myös itse valtuuston jäsenenä olevan Markku Raudan kaupunginlakimiehelle kertoman mukaan asiassa on ollut kyse siitä, että sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä, johon hän ja molemmat valituksessa nimeltää mainitut valtuutetut Reijo Nummikari ja Lassi Salomäki kuuluvat, oli tehnyt nyt puheena olevaa asiaa käsiteltäessä valtuustokäsittelyä silmälläpitäen ns. sitovan ryhmäpäätöksen. Sitova ryhmäpäätös tarkoittaa sitä, että kaikkien ryhmän valtuutettujen kuuluisi äänestää päätöksen tarkoittamalla tavalla. Itse pääasiasta oli valtuustoryhmässä äänestetty ja kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat muodostivat selvän enemmistön. Sitovan ryhmäpäätöksen tekemisestä oli sitä vastoin päätetty yksimielisesti. Markku Rauta kertoi edelleen toisen olennaisen asian olevan, että valtuutetuilla on silti valtuuston kokouksessa itsenäinen päätösvalta asiassa, joskin valtuutettu toisaalta tietää, että äänestäessään sitovaa ryhmäpäätöstä vastaan hän ottaa riskin tästä aiheutuvista seuraamuksista. Näihin voi kuulua myös ryhmästä erottaminen määräajaksi. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä pidetyssä ryhmäkokouksessa oli keskusteltu siitä, mitä sitova ryhmäpäätös merkitsee tai voi merkitä. Painostuksesta tai pakottamisesta varsinaisessa mielessä ei ole ollut kysymys missään vaiheessa. - Menettely ilmenee myös pääpirteissään Markku Raudan valtuustokäsittelyssä pitämästä puheenvuorosta (valituksen alaisen päätöksen pöytäkirjan liite nro 42). Sekä Raijo Nummikari että Lassi Salomäki ovat kertoneet kaupunginlakimiehella, että edellä esitetty vastaa todellisuutta. Molemmat ovat nimenomaan todenneet, että heillä olisi ollut mahdollisuus toimia äänestyksessä toisinkin. Kummankaan mielestä kyse ei ollut painostuksesta tai pakottamisesta varsinaisessa mielessä. Sen enempää kaupunginhallituksen kokouksessa asiaa valtuustolle valmisteltaessa kuin varsinaisessa valtuuston kokouksessakaan ketään ei millään tavoin painostettu/pakotettu päätöksenteossa. Toteamma lisäksi, että valtuustoasioiden käsittelyä koskeva valtuustoryhmien valmisteleva päätöksenteko on aina asianomaisen ryhmän sisäinen asia, joka ei lähtökohtaisesti kuulu kaupungille viranomaisena. Tältä osin viittaamme kuntalain valtuustoryhmät mainitsevan 15 §:n tulkintaa koskevaan osaan teoksessa Hannus-Hallberg, Kuntalaki 2. uudistettu laitos, Helsinki 2000, erityisesti s. 165 olevaan toteamukseen, jonka mukaan on edellytetty, että määräyksissä (kyse on valtuuston työjärjestyksestä) ei puututa ryhmien sisäiseen toimintaan. Lisäksi voidaan todeta, että sitovien ryhmäpäätösten teko on täysin normaali käytäntö, jota eri valtuustoryhmissä käytetään vaihtelevassa määrin ja joka joidenkin kohdalla voi myös perustua järjestön paikallis-/ piiri-/ tai valtakunnantason sääntömääräyksiin. Menettely sinänsä on vakiintunut ja laillinen. Kun valittajan väite painostuksesta/pakottamisesta on perätön, on myös kaikki valituksessa tällä perusteella esitety muut väitteet tmv. perustettomia. toteamma myös, ettei valittaja ole esittänyt perusteita väitteelle, että tehtyä päätöstä vastustaisi yli 50 % kaupungin asukkaista ja lähes 100 prosenttia niistä, joihin päätöksellä on hallintomenettelylain 13 §:n tarkoittamat vaikutukset puhumattakaan, että tällaista olisi selvästi havaittavissa.
Valittajan tarkoittamssa opettajien eläkevakuutusmaksussa on kyse ns. vanhojen taannoin valtion palkkausta saaneiden opettajien eläkevakuutusmaksun siirtymisestä valtiolta kuntien vastattavaksi. Kuntien palveluksessa alunperin olleiden opettajien eläkevakuutusmaksut ovat koko ajan olleet kuntien vastattavina. Myös kaupungin muun henkilöstön vastaavat maksut ovat ao. hallintokuntien suoraan vastattavina. Opettajien kohdalla maksuvastuun siirtymistä on jonkin verran porrastettu. Lienee kohtuullista ja varmasti laillista, että puheena oleva eläkevakuutusmaksu (v. 2001 16 %) sisällytetään kaupungin sisäisessä kustannusten kohdentamisessa opetustoimen kustannuksiin eikä sillä tavallaan rasiteta muita hallintokuntia niiden omien vastaavien maksujen (17,5 %) lisäksi, kuten kävisi toisin meneteltäessä. Mitään erillistä kompensaatiota valtio ei eläkevakuutusmaksujen siirtymisestä kunnille anna. Kompensaatio sisältyy yhtenä määräytymisperusteena opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen ja sen vaikutus valtakunnallisesti on tällä hetkellä 157 Mmk, joka merkitsee oppilaskohtaisessa hinnassa n. 30 mk. Samanaikaisesti valtionosuuksien leikkaus opetus- ja kulttuuritoimessa on yhä valtakunnallisesti yli 3 mrd/2001 ja esimerkiksi Harjavallan osalta valtionosuus on vähentynyt vuodesta 1997 noin 10 Mmk vuodessa. Mitään erityisesti koulutoimelle korvamerkittyä valtionosuutta ei nykyisessä järjestelmässä ole. Sekotorikohtaisetkin valtionosuudet ovat yleisiä. Kaupungin rahoitus on siis yleiskatteista. Valtionosuuden pienenemisen taki muun verorahoituksen osuus koulutoimenkin rahoituksesta on kasvanut eli asia on toisin, kuin valittaja antaa ymmärtää. Paremminkin muuta toimintaa on jouduttu supistamaan koulutoimen kustannusten kattamiseksi, kun oppilasmäärän ja valtionosuuden vähenemisen vaikutusta ei ole voitu riittävästi ottaa huomioon koululautakunnan talousarviossa. Vaikka oppilaskohtainen yksikköhinta kasvaakin kuluvana vuonna (vaikutus valtionosuuden laskentaperusteisiin 0,7 Mmk), kasvaa valtionosuudesta vähennettävä kaupungin omarahoitusosuus vielä enemmän (1,8 Mmk). Oppilasennusteet ovat olleet aiemmin ylimitoitettuja ja tämän korjaus huomioon ottaen lopullinen valtionosuus on myös peruskoulutuksen ja lukion osalta vajaat 1 Mmk arvioitua pienempi. Itse asiassa koululautakunnan menoja ei ole pystytty edes riittävästi sopeuttamaan väheneviin tuloihin ja yhden kalenterivuoden tarkastelu vie pahasti harhaan. Väite valtionosuuden tasaamisesta muille ei pidä paikkaansa senkään vuoksi, että koulutoimen menoja ei ole supistettu valtionosuuden vähenemistä vastaavalla tavalla. Valittajan viittaama lause koululautakunnan pöytäkirjassa 16.6.1998/50 § sisältää talousarvion valmistelijoille tyypillisen väitteen ja ylimalkaisen viittauksen muihin toimialoihin. näitä ei yleensä tarkemmin perustella ja tavoitteena on lähinnä vaikuttaa päätöksentekijöihin. Lauseella ei tässä yhteydessä eikä tässä asiassa ole merkitystä. Valittaja ottaa esille myös keskustan ala-asteen yhteydessä olevan auditorion ja sen ylläpitokustannukset. Asialla ei ole mitään oleellista merkitystä, koska kyse on paljolti sisäisistä vuokrista. Näistäkin voidaan todeta, että niitä maksavat myös muut hallintoyksiköt kuin koulutoimi. Sisäisten vuokrien lisäksi tulevat ulkopuolisten käyttäjien maksamat korvaukset. Kaupunki ei jaa valittajan käsitystä siitä, että kyseessä olisi virheinvestointi. Auditorioita on muillakin paikkakunnilla usein koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. niiden rakentamiseen on aina perusteensa. Koulutoimelta ei ole edellytetty muihin hallinnonaloihin nähden kohtuuttoman suuria tai ylimitoitettuja säästöjä, kuten edeltä ilmenee. Koulutoimen talousarvion ns. raami, siis menojen ja tulojen tavoitteellinen puite, jonka valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen osana, määräytyy hyvin suurelta osin kaupungin yleisen taloudellisen kehityksen perusteella. Lähtökohtana on kasvavien menojen sopeuttaminen väheneviin tuloihin. Keinot ovat valtuston harkittavissa yleisen harkintavallan rajoissa. Valittaja ei ole näyttänyt, että valtuusto olisi käyttänyt harkintavaltaansa väärin. Yhdenvertaisuutta ei ole loukattu eikä koulutointa tai lapsia ole syrjitty. Eri hallinnonalojen talousarvioraamien enempi vertailu on järjetöntä ja tarpeetonta. Lapsen oikeuksia kokskevaa YK:n yleissopimusta ei selvästikään ole vähimmässäkään määrin loukattu. Itse asiassa sopimusta on ansiokkaasti pyritty toteuttamaan; vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on ennen muuta pyritty luomaan edellytykset opetuksen tason pitämiselle mahdollisimman korkeana ja laadukkaana, jolloin myös nykyisten koulurakennusten käyttötarve on arvioitu uudelleen ja toimittu näiden arvioiden pohjalta. Tämä ei sisällä harkintavallan väärinkäyttöä.
Lisäksi vaadimme kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamista
yhteensä 4000 mk:lla.
HARJAVALLAN KAUPUNGINHALLITUS KUNNALLISVALITUS 20.12.2000 Turun hallinto-oikeudelleAsia
Koululautakunta on tehnyt asian valmisteluun liittyen eräitä päätöksiä 3.10.2000/62 § joista tehty oikaisuvaatimus (päätöksen 2. Ja 3. Kappale) on käsitelty marraskuun kokouksessa. Koska päätökset koskevat vain valmistelua, on koululautakunta ylittänyt toimivaltansa tehdessään valmisteluksi katsottavissa päätöksissä "lopullisia" päätöksiä. Muutoksenhakuohje on siten ollut virheellinen. Valtuuston kokousta valmisteltaessa kaupunginhallituksessa on lehtitietojen mukaan kahta kaupunginhallituksen jäsentä painostettu muuttamaan mielensä ja äänestämään Vinnarin koulun lakkautusesityksen puolesta. Sydän-Satakunta paikallislehden 23.11.2000 mukaan "Harjavallan kaupunginhallituksen jäsenet Lassi Salomäki ja Reijo Nummikari pakotettiin äänestämään Vinnarin koulun lakkauttamisen puolesta." Lehtitiedon mukaan ainoa vaihtoehto oli äänestää lakkautuksen puolesta. Tyhjän äänestämistä ei sallittu. Mielestäni tämänkaltainen pakottaminen, joka Salomäen ja Nummikarin lahdessä lausuman mukaan tapahtui kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Raudan toimesta, on vastoin demokratian pelisääntöjä ja kansanvaltaa. Jokaisella jäsenellä kunnallisessa toimielimessa tulee olla oikeus omaan mielipiteeseensä ja toimia sen puolesta parhaaksi katsomallaan tavalla ilman minkäänlaista etukäteen tapahtuvaa puuttumista. Mikäli tällainen mielipidepakottaminen, painostus, sallitaan, niin nähdäkseni se loukkaa mm. PeL 6 §, koska painostetuilla valtuutetuilla ei tällaisessa tilanteessa ole samanlaista yhdenvertaista oikeutta omaan mielipiteeseensä kuin muilla KH:n ja valtuuston jäsenillä. Ilmeisesti painostuksen johdosta äänestystulos on ollut sellainen, että koulun lakkauttaminen on voittanut yhdellä äänellä. PeL 14 §:n mukaan oikeudesta osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Käsittääkseni ei ole säädetty sellaista lakia, joka sallisi sisä- tai ulkopuolelta tulevan painostuksen asioiden läpirunnomiseksi sen paremmin valtuustossa kuin muissakaan kunnallisissa toimielimissä. Pikemminkin lakien ja säädösten mukaan pitäisi pyrkiä saamaan keskustelemalla ja neuvottelemalla yhteisymmärryksessä aikaiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään kunnan asukkaiden hyvinvointia. Kun on selvästi havaisttavissa että tehtävää päätöstä vastustaa yli 50 % kunnan asukkaista, ja lähes 100 % niistä asukkaista joihin päätöksellä on HmenL:n 13 §:n tarkoittamat vaikutukset, niin voitaneen perustellusti kysyä, onko valmistelussa ja päätöksenteossa käytetty harkintavaltaa lain sallimissa rajoissa ?
Tietojeni mukaan, mitä tietoa kaupunginjohtaja Auvinen ei kiistänyt taannoin käymässämme keskustelussa, valtio on alusta saakka maksanut kunnille eläkevakuutusmaksujen kompensaatiota. Harjavallassa ei kuitenkaan ole tuota valtion maksamaa ja eläkevakuutusmaksuihin tarkoitettua kompensaatiota lisätty koulutoimen talouteen käytettäväksi, vaan se on tasattu kaikille hallintokunnille. Tietääkseni valtion nostaa vuodelle 2001 myös oppilaskohtaista valtionosuutta ilmeisesti yli 1000 mk/oppilas. Harjavallassa tämäkin raha tasattaneen kaikille hallintokunnille. Kuten koululautakunnan pöytäkirjasta 16.6.1998/50 § s. 82 ilmenee:"Peruskoulut ja lukio ovat muihin toimialoihin nähden olennaisesti tiukemmassa tilanteessa, koska vastaavaa uutta velvoitetta (eläkevakuutusmaksua) ei tule muille hallinnonaloille." Mielestäni voidaan perustellusti kysyä, onko valtuusto tältäkään kannalta tarkastellen toiminut harkintavaltansa rajoissa, kun opettajien eläkevakuutusmaksujen siirtymistä ei ole minään vuonna huomioitu opetuksen tulosalueen lisääntyneenä menona, vaan koulutoimen on edellytetty valtion maksamasta kompensatiosta huolimatta toteuttavan tätä vastaavat säästöt. Harjavallan koulutoimen keskimääräistä suuremmat menot eivät ole mitenkään yhtäkkiä paisuneet yli valtakunnallisen keskiarvon, vaan Harjavallassa koulutoimi on paikkakunnan väestörakenteesta johtuen toteutettu sellaisella tavalla, ettei vertailua muihin kuntiin voida pitää hyväksyttävänä syynä siihen, että koulutoimen taloutta pitäisi merkittävästi nopeasti supistaa ja kattaa eläkevakuutusmaksut raamistaan. Saamieni tietojen mukaan koulutoimen kustannuksiin ja tiloihin on laskettu mm. suurehko keskustan ala-asteen yhteyteen rakennettu auditorio, jonka ylläpito on kallista ja tilakustannus nousemassa koko ajan rajusti siitä perittävien vuokrien perusteella, mistä syystä vuokrauskäyttö lienee lähes loppunut. Tällaiset kustannukset eivät kuitenkaan mielestäni kuulu mukaan vertailuun, vaan ne ovat omiaan heikentämään pienten lasten asemaa kunnassa, kun muutamia vuosia sitten toteutettu virheinvestointi pyritään maksattamaan ala-astetta käyville tarkoitetuista koulutoimen rahoista. Nähdäkseni koulutoimelta on, ottaen huomioon edellä esittämäni näkökohdat eläkevakuutusmaksujen kompensaatiosta, edellytetty muihin hallinnonaloihin nähden kohtuuttoman suuria ja ylimitoitettuja säästöjä varsin nopeasti toteutettavaksi. Tästä syystä koulutoimi on pakotettu esittämään koulujen sulkemisia, vaikka niiden taloudelliset vaikutukset ovat varsin mitättömiä verrattuna lapsille ja koulun lähistön lapsiperheille aiheutuvaan menetykseen. (Pitkäpäälän osaltakin vain n. 50.000 mk/vuosi, valitukseni ei koske Pitkäpäälää.) Koulutoimelle asetetut ylimitoitetut säästötavoitteet ovat johtaneet siihen, että koulutoimen on ollut pakko ryhtyä sulkemaan kouluja ja esittää päätettäväksi jopa 130 oppilaan Vinnarin koulun sulkemista ja tietyin edellytyksin myös Hiirijärven koulun sulkemista.
Koulutoimi ja sitä kautta pienet alle 13 v. lapset on valtuuston asettamalla talousarvioraamilla pakotettu karsimaan kouluverkkoa kustannusten karsimiseksi. Valtuusto ei ole koulutoimen talousarvioraamia laatiessaan ottanut lainkaan huomioon sitä, että kunnille on vuodesta 1998 alkaen siirretty opettajien eläkevakuutusmaksujen maksaminen ja koulutoimen on joka vuosi (1998-2000 ja nyt 2001) pitänyt kattaa tuokin meno samalla koulutoimen rahamäärällä, kuin mitä koulutoimella on ollut aiemmin käytössään. Myöskään valtion yksikköhintojen koulutoimelle tarkoitettuja korotuksia ei ole huomioitu, vaan kaikki koulutoimelle tarkoitetut lisärahat on tasattu kaikki muiden hallintokuntien kanssa. Käytännössä koulutoimi ja sitä kautta pienet lapset ovat joutuneet PeL 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla syrjityiksi, ja sitä kautta muita kuntalaisia huonompaan asemaan. Pyydänkin tämän toteamiseksi hallinto-oikeutta vertaamaan koulutoimen raamia muille hallinnnonaloille asettuihin talousarvioraameihin ja ottamaan vertailussa huomioon koulutoimen lisääntyneet velvoitteet. Koska koulujen lakkauttaminen loukkaa lasten oikeuksia myös YK:n lapsioikeussopimuksessa tarkoitetulla tavalla, niin pitää tehty päätös kumota ja uusi päätös tehdä ottaen huomioon kunnan jäsenten hyvinvointi, lasten etu yms. seikat. Kunnioittaen Petri Nurminen
|