HARJAVALTA HALUSI LUNASTUSMAKSUT OIKEUTEEN
KAUPUNGINHALLITUS HYLKÄSI SOVINTOESITYKSEN
|
Laita (kopioi alta) bannerilinkki sivuillesi - KIITOS <A HREF="http://gamma.nic.fi/~pnur/"><IMG SRC="http://gamma.nic.fi/~pnur/harjavalta2001/hv-ville.GIF"></A> Allaolevasta KH:n päätöksen 1. kohdasta tehty valitus Kaupunginhallituksen asiassa hallinto-oikeudelle antama lausunto 13.8.2001 Kaupunginhallitus 21.05.2001/233 § s.553 101-281-2001 PETRI NURMISEN OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGIN-
Oikaisuvaatimus/ Harjavallan kaupunginhallitus 23.4.2001/176 § Vaatimukset Päätös on kumottava ja asiat ratkaistava lainmukaisesti siltä osin kuin kaupunginhallitus on asioissa toimivaltainen. Perustelut 1. En ole peruuttanut pyyntöäni saada jäljennöksiä maksutta sähkö-postitse. Kaupunginhallitus ei voi yksipuolisesti muuttaa kirjeeni sisältöä ja rikkoa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ää sillä perusteella että pöytäkirjat on laitettu internettiin jossa ne ovat nähtävissä tietyillä selaimilla ja ohjelmilla. Jos kaupungin käytössä olisi esim. Word 97, niin ainakin sillä olisi mahdollista tallentaa dokumentit HTML-muodossa, jolloin ne olisivat netin kautta kenen tahansa, millä tahansa, selainohjelmalla nähtävissä. Samoin jos kaupunki nykyisellä ohjelmallaan valitsisi tekstin-käsittelyohjelman
ylävalikosta tiedosto-valikosta -> tallenna nimellä -> avautuvasta
ruudusta tiedostomuodoksi RTF, ja näin aikaansaadun tiedoston tallentaisi
netin kautta ladattavaksi, niin sen voisi lukea lähes millä tahansa
tekstinkäsittelyohjelmalla ilman ns. muuntimien käyttöä,
joita kaikilla ei ole käytössään, ja jotka aina eivät
täysin toimi, kuten kaupungin keskusvirastossakin kokemusperäisesti
tiedätte.
- - -
- - - Edellä esitetyn perusteella oikaisuvaatimus tulee hylätä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä prosessinhoitaja Petri Nurmisen kaupunginhallituksen päätöksestä 23.4.2001/176 § tekemän oikaisuvaatimuksen edeltä esityslistalta ilmenevin perustein. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Koska kaupunki ei suostu toimittamaan pöytäkirjoja sähköpostitse, asia käsitellään hallinto-oikeudessa allaolevan kunnallisvalituksen mukaisesti: 30.5.2001 Turun hallinto-oikeudelle
Harjavallan kaupunginhallituksen päätös 21.5.2001/233 §, kohta 1. Vaatimukset Päätös on kumottava ja asia palautettava kaupungihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa. Päätös on lainvastainen. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n mukaan; tieto asiakirjasta on annettava pyydetyllä tavalla, ellei tiedon antaminen aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Kuten kaupungin päätöksestä ilmenee, ovat pyytämäni julkiset asiakirjat jo valmiiksi tallennettuina myös RTF-formaattin kaupungin internet sivuja varten. Sähköpostin lähettäminen liitetiedostoineen kestää maksimissaan pari minuuttia, joten asiakirjan antamisesta sähköpostitse ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa.
Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan mm.:"Säännös vastaa pääosin voimassa olevan lain 7 a §:ää. Siihen on kuitenkin otettu erityissäännös, jonka mukaan pyytäjällä olisi yleensä oikeus saada viranomaisen ratkaisuista kopio teknisenä tallenteena siltä osin kuin ratkaisu on julkinen." Sekä; "Kun tietoja pyydetään sähköisessä muodossa muista asiakirjoista, viranomaisen on 17 §:n mukaisesti ratkaisuaan harkitessaan otettava huomioon pyydettyjen tietojen käyttötarkoitus suhteessa julkisuusperiaatteeseen ja sen tarkoitukseen. Lupa voitaisiin evätä muun muassa silloin, kun tietoja pyydettäisiin kaupallisiin ja muihin julkisuusperiaatteen toteuttamisen kannalta vieraisiin tarkoituksiin." Ja vielä; " Kuten lakiehdotuksen 5 §:stä ilmenee, asiakirjalla tarkoitetaan perinteisten paperiasiakirjojen lisäksi myös sähköisesti talletettuja ja yhteenkuuluviksi tarkoitettuja merkintöjä. Siten laissa tarkoitettuna asiakirjana, josta viranomainen olisi velvollinen antamaan tiedon, ei pidetä tietoaineistoa, joka voidaan valmistaa viranomaisen hallussa olevien tietojen perusteella esimerkiksi yhdistämällä eri käyttötarkoituksia varten talletettuja tietoja eri atk-tiedostoista." Viranomainen on siis pääsäännön mukaan velvollinen antamaan pyydetyn tiedon pyydetyllä tavalla, tässä tapauksessa sähköpostitse, koska pyynnön toteuttaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa, eikä kyse ole myöskään tietojen yhdistelemisestä tms., vaan kyse on ollut koko julkisen pöytäkirjan toimittamisesta sähköpostitse tiedon pyytäjälle. Ottaen huomoon lain perusteluissa todettu, eli että "viranomaisen on 17 §:n mukaisesti ratkaisuaan harkitessaan otettava huomioon pyydettyjen tietojen käyttötarkoitus suhteessa julkisuusperiaatteeseen ja sen tarkoitukseen" Totean, että miulta ei ole asian missään vaihees tiedusteltu, miksi haluan saada pyytämäni tiedot mielellään RTF-formaatissa, nimenomaan sähköpostitse. Myöskään minulta ei ole tiedusteltu pyytämieni pöytäkirjajäljennösten käyttötarkoitusta. Voitaneen siis katsoa myös, että harkitessaan tiedon antamista sähköpostitse, viranomainen ei ole lainkaan selvittänyt, ovatko edellytykset tiedon antamiselle pyydetyllä tavalla olemassa. Edellä esitetyn perusteella voitaneen pitää selvänä, että kaupunginhallitus on käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin sitä lain mukaan voi käyttää, ja että päätös on perustunut osittain myös puutteelliseen selvitykseen. Päätös on siis laiton. Oikeudenkäyntikulut 30.5.2001 Kaupunginhallituksen päätökseen 21.5.2001/233 § perehtyminen 15 min. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain lukua 15 min. Yllämainitun lain perustelujen lukeminen 30 min. Tiedonhallinta-asetuksen läpikäyntiä 15 min. Perustuslain 12 §:n perustelujen etsiminen ja lukeminen 15 min. Aikaa käytetty yhteensä 1 h 30 min á 500 mk eli yhteensä 750 mk. Lisäksi päätöksen kopiot (4 sivua) ja postikulut 80,60 mk Oikeudenkäyntikulut tässä vaiheessa; yhteensä 830,60 mk (139,70 €)
Petri Nurminen
HARJAVALLAN KAUPUNKI
Lausunto 13.8.2001 LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ
LAUSUNTO Kantan valitukseen: Valitus on aiheeton PERUSTELUT
Asian yksityiskohtien osalta viitataan asiakirja-aineistoon, erityisesti valituksen alaisen päätöksen kohtaan 1, johon valittaja on valituksen kohdentanut. Toistamme kaiken asiassa aiemmin esittämämme, joka tarkemmin ilmenee edellä mainituista asiakirjoista. Lisäksi esitämme seuraavasta ilmenevät seikat. On yleisesti tunnettu tosiseikka, että valittaja ylläpitää internetissä ns. Harjavallan varjosivuja, joten hänellä on käytettävissään internet yhteys. Asia ilmenee myös esim. valittajan aiemmasta kunnallisvalituksesta, jota on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 13.3.2000/99 § (ao. kohtaa koskeva pöytäkirjan lyhennysote sivu 233 liitteenä). Hänellä on siten kiistatta mahdollisuus saada nähdäkseen ja tulostettavakseen pyytämänsä pöytäkirjat vähällä vaivalla ilman taksan mukaista lunastusmaksua ja ilman, että siitä aiheutuu kaupungille mitään lisävaivaa ja -kustannusta. Näin ollen hänellä ei käsityksemme mukaan voi olla mitään järkevää oikeudellista intressiä pyytää näitä sinänsä laajoja asiakirjoja vielä sähköpostitse. Perustetta saada tieto juuri sähköpostilla ei ole tähän asti esitetty. Näissä olosuhteissa katsomme, että tiedon antaminen vielä erikseen sähköpostilla on selvästi tarpeetonta. Tieto internetin avulla on annettu sähköisessä muodossa. Tällainen tieto on periaatteessa annettu kaikille, joilla on käytettävissä internet -yhteys, mm. siis valittajalle. Pyynnön tarkoitus on siten täytetty. Käsityksemme mukaan tiedon antaminen tällä tavalla vastaa käytännössä täysin pöytäkirjojen antamista nähtäväksi ja jäljentämistä, vaikka sääntely onkin erilainen. Valituksessa mainituista perusteluista toteamme, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentti ei koske lainkaan sähköisessä muodossa annettua asiakirjan kopiota, josta on kyse vasta 2 momentissa. Sanamuodon mukaan 1 momentti koskee mm. kopiota tai tulostetta eli siis fyysisessä muodossa olevaa/tallennettua tietoa (paperi-kopio tai -tuloste, levykkeelle tallennettu kopio ym., ks. esim. Taisto Ahvenainen - Tapio Räty, julkisuuslainsäädäntö, Helsinki 1999 s.88 ylhäällä ensimmäinen koko kappale). Näin ollen kaikki mitä valituksessa on esitetty julkisuuslain 16 §:n 1 momentin tai sen perustelujen osalta on asiaan vaikuttamatonta, toki sillä varauksella, että tässä lainkohdassa mainitut perusteet poikkeuksena asiakirjan/tiedon antamisesta pyydetyllä tavalla (mm. kohtuuton haitta virkatoiminnalle) voinevat muiden perusteiden ohella tulla kysymykseen myös harkittaessa tiedon antamista sähköisessä muodossa. Tiedon antamista sähköisessä muodossa julkisesta asiakirjasta koskee siis julkisuuslain 16 §:n 2 momentti ja siinä nyt puheena olevaa tapausta sen toinen lause. Ensimmäinen lause koskee viranomaisen ratkaisuista automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidetyn rekisterin julkisia tietoja. Tältä osin tarkoitetaan ilmeisesti sen tyyppisiä rekistereitä, joissa on kyse todella suurista määristä päätöksiä. Pöytäkirja ei jo käsitteenä ole rekisteri. Eri asia on, että se voi sisältää esim. liitteissä erilaisia rekistereitä ja pöytäkirjoista voidaan periaatteessa sellainen muodostaa. Julkisuudessa on katsottu, että kunnallisen toimielimen pöytäkirja ei lähtökohtaisesti muodosta esim. henkilörekisteriä (ks. oikeusministeri Johannes Koskisen vastaus asiaa koskevaan kansanedustaja Petri Salon kirjalliseen kysymykseen 616/2000 vp., löydettävissä eduskunnan internet -sivuilta.) Valituksen tarkoittamaa tapausta koskee siis julkisuuslain 16 §:n 2 momentin viimeinen lause: tietojen antaminen vastaavassa (=sähköisessä) muodossa muusta julkisesta asiakirjasta on viranomaisen harkinnassa, jollei toisin säädetä. Kaupungin tiedossa ei ole toisenlaista säännöstä. Voidaan todeta, että valittaja on saanut tiedon sähköisessä muodossa. Kaupunki on lähtenyt siitä, että valittajan tarkoituksena ei voida olettaa olevan tiedon käyttö johonkin muuhun kuin ns. luvalliseen tarkoitukseen, mahdollinen valituksenteko toki tähän mukaan luettuna. Tietojen käyttötarkoituksen selvittämistä on tällaisessa tapauksessa pidetty tarpeettomana. Kyse on kuitenkin nimenomaan siitä, että edellä selostetuissa olosuhteissa tiedon antaminen sähköpostilla on täysin tarpeetonta. Kun tiedon antaminen sähköisessä muodossa on viranomaisen harkinnassa, lähtökohtana täytyy olla, että tiedon antamisen täsmällisempi tapa on myös viranomaisen harkittavissa. Näin ollen ei esim. voitane vaatia, että tieto on annettava juuri sähköpostitse, jos ylipäätään päädytään siihen, että tieto annetaan sähköisessä muodossa. Tiedon pyytäjällä ei tällaisissa tapauksissa voine olla samanlaista oikeutta tiedon saantiin ensisijassa pyytämällään tavalla kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Tässä tapauksessa kaupungilla on käsityksensä mukaan ollut perusteet (tietty työn ja vaivan säästö) olla antamatta tietoja sähköpostitse, kun se joka tapauksessa on valittajan saatavilla internetissä. Tiedon antamista ei siten ole rajoitettu valituksessa väitetin tavoin julkisuuslain 17 §:n vastaisesti. Edellä esitetyn perusteella valitus on perusteeton.
HARJAVALLAN KAUPUNGINHALLITUS Petri Nurminen
VASTASELITYS
Turun hallinto-oikeudelle Asia: Vastaselitys, HaO:n lähete 3160/01, 16.8.2001, Dnro 01061/01/2200. VASTASELITYS Julkisuuslain 16 § 1 momentin mukaan tieto asiakirjasta on pääsäännön mukaan annettava, kuten jo aiemmin todettu, pyydetyllä tavalla. Kaupunki väittää että tämä momentti ei koskisi suoraan sähköisessä muodossa olevia asiakirjoja. 1 momentissa todetaan kuitenkin mm. "antamalla siitä kopio tai tuloste." Kopiolla puolestaan tarkoitetaan HE:n mukaan sekä oikeaksi todistettua että todistamatonta jäljennöstä. HE:ssä todetaan myös: "tiedot voidaan antaa tulosteena, esimerkiksi automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävään tiedostoon sisältyvä tieto paperitulosteena" Tulosteella on lakia säädettäessä siis tarkoitettu mm. sähköisesti säilytettyjen asiakirjojen paperille tulostettuja kopioita. Luonnollista on että tuloste voi olla myös samassa muodossa kuin alkuperäiskappale, eli sähköisessä muodossa olevasta asiakirjasta voidaan tulostaa identtinen kopio sähköisesti. Kun kopio tulostetaan paperille, se ei enää senjälkeen ole täysin identtinen. Kuitenkin lain 16.1 §:ssä todetaan, että kopio on annettava lähtökohtaisesti pyydetyllä tavalla, esim. tulosteena, siis myös sähköisesti. Toisaalta kaupunki esittää perusteena pyynnön tuolloiselle hylkäämiselle nyttemmin muuttuneita olosuhteita. Asia pitää kuitenkin ratkaista sen mukaisesti, mitkä ovat olosuhteet olleet, kun alkuperäinen pyyntö, saada asiakirjat sähköpostitse, on esitetty. Tuolloin eivät kaupunginhallituksen pöytäkirjat vielä olleet internetistä saatavilla. Toisaalta vaikka pöytäkirjat olisivat jo tuolloinkin olleet internetistä saatavilla, niin siltikään kaupunki ei olisi voinut perustelematta sitä, miten sähköpostin lähettäminen kohtuuttomasti haittaisi virkatoimintaa, hylätä pyyntöä. Kaupunki viittaa myös siihen, että julkaisemalla pöytäkirjat nyttemmin internetissä, on pyynnön tarkoitus täytetty. Pyynnön tarkoitus on ollut saada pöytäkirjat toimitetuiksi pyytäjän sähköpostilaatikkoon. Miten se että tiedot asetetaan luettaviksi ja jäljennettäviksi julkiselle sähköiselle ilmoitustaululle, toteuttaa tämän ? Vielä on huomattava että kaupunki ei ole millään tavalla missään vaiheessa pyrkinytkään selvittämään, miksi olen halunnut pöytäkirjat sähköpostitse. Esittämäni pyynnön jälkeen muuttuneista olosuhteista huolimatta voidaan vielä nytkin todeta, että sähköpostitse pöytäkirjojen saaminen olisi huomattavasti helpompaa, kuin se että aina pitää käydä kaupungin internetsivuilla kurkkimassa, joko pöytäkirja olisi julkaistu netissä. KH totesi aikanaan päätöksessään 23.4.2001/174 §: "Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää täydentää aiemmin pöytäkirjojen jakelusta tehtyjä päätöksiä siten, että kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupungin lautakuntien pöytäkirjat julkisilta osiltaan ilman liitteitä julkaistaan Harjavallan kaupungin kotisivuilla niin, että ne ovat luettavissa internetissä tarkistamattomina heti niiden valmistuttua. Tarkistuksen yhteydessä ilmenneet muutokset tehdään välittömästi myös internet-julkaisuun. Pöytäkirjapalvelusta tulee selvitä, onko kyseessä tarkistettu vai tarkistamaton pöytäkirjaversio. Pöytäkirjoja pidetään nähtävillä internetissä yhden vuoden ajan." Käytännössä kaupunginhallituksen päätöstä ei täysin noudateta vieläkään, vaan pöytäkirjat tulevat nettiin "miten sattuu". Esim. 13.8.2001 pidetyn kokouksen pöytäkirja ei ollut internetistä saatavilla vielä 15.8.2001 klo. 14.00, jolloin ko. pöytäkirja oli jo allekirjoitettu ja tarkistettu. Selvittämällä kaupungin www-palvelimen hakemistolistauksen avulla internettiin nähtäväksi asetettujen tiedostojen, kuten pöytäkirjojen "last modified" ajankohdat, voitaneen luotettavasti todeta ajankohdat, jolloin tarkastetu pöytäkirjat on asetettu nähtäviksi. Tarkastamattomia pöytäkirjoja en ole juurikaan havainnut julkistetun. Julkisuuslain 16 §:n 2 momentin mukaisesti tiedon antaminen teknisenä tallenteena muusta sähköisessä muodossa olevasta asiakirjasta, kuin 2 momentissa mainituista automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidetyn rekisterin julkisista tiedoista on viranomaisen harkinnassa. Lain esitöissä on kuitenkin rajoitettu tätä harkintavaltaa siten kuin olen valituksessani selostanut. Kun 1 momentti on eräänlainen yleinen pääsääntö, ja senkin mukaisesti sähköisesti tallennetusta tiedosta pyydettäessä annettava tuloste asiakkaan pyytämässä muodossa, niin tätä oikeutta ei ole tarkoitettu 2 momentilla rajata muuten kuin julkisuuslaille vieraiden tarkoitusperien suhteen. Tiedon antaminen sähköpostilla ei ole ollut tarpeetomaksi katsottavaa silloin kun pyyntö on esitetty. Tiedon antamisen tapa on tietyin rajoituksin viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa tulee ottaa lain esitöiden mukaan huomioon mm. julkisuuden pääsääntöisyys, se että tiedon saaminen on perusoikeus, ja että tiedon antamista voidaan rajoittaa jos se kohtuuttomasti rasittaa viranomaista. Sähköpostin lähettäminen ei ole kohtuuton rasitus. Kaupungin esittämät väitteet siitä, että kaupunki ei antaisi sähköpostitse jäljennöksiä mm. siksi että syynä olisi "työn ja vaivan säästö" ei pidä paikkaansa. Todettakoon vielä että pyyntöni olen esittänyt 4.4.2001. Kaupungin oikea syy siihen että kaupunki ei suostu lähettämään kopioita sähköpostitse on että kaupungin henkilöstö on puutteellisesti koulutettu eikä kirjaamossa työkseen ATK-laitteita käyttävä henkilöstö osaa käyttää kaupungin nykyisiä ohjelmia sähköpostin lähettämiseen. Kaupungin tehtävänä on kuitenkin pitää huoli siitä että henkilöstö kykenee käyttämään kaupungin laitteita ja ohjelmistoja niin etteivät kunnan jäsenet joudu tästä kärsimään. Kaupungin käytössä on ainakin Netscape communicator ja Microsof internet explorer ohjelmistot, joilla sähköpostin lähettäminen onnistuu helposti, ja näin on ollut aiemminkin, mm. juuri 4.4.2001. Kaupunki pyrkii peittelemään todellista syytä sähköpostin lähettämisestä kieltäytymiseen, koska todellisen syyn ilmitulo olisi noloa. Todellista syytä ilmentävät kuitenkin liitteet, joista kaupungin ongelma, henkilöstön puutteellinen koulutus, joka ei ole tekninen ongelma, käy hyvin ilmi. Loppulausuma Esittäessäni 4.4.2001 pyyntöni saada kaupunginhallituksen pöytäkirjat sähköpostitse maksutta, minulla on ollut täysi oikeus saada ne sähköpostitse maksutta. Viranomainen olisi voinut kieltäytyä toimittamisesta vain kohtuuttoman haitan perusteella. Se että viranomainen on laiminlyönyt henkilöstönsä koulutuksen ei ole sellainen kohtuuton haitta, jonka voitaisiin katsoa olevan kelvollinen syy. Tällaista syytä voitaisiin verrata lähinnä siihen, että arkisto olisi huonosti hoidettu ja siksi asiakirjojen etsimiseen menisi kohtuuttomasti aikaa. Oikeudenkäyntikulut
Harjavallan kaupungin lausuntoon perehtyminen 30 min Julkisuuslain valmisteluaineiston tutkiminen 15 min 21.8.2001
Aikaa yhteensä 1 h 45 min á 500 mk eli yhteensä 875 mk (147,16 €)
prosessinhoitaja
|