Suomenlapinkoira


Kuvassa: Poavinävlin Liisa Lystikäs & Ch Jäkäläkummun Barfe Biedna
Kuva:
 © Laura Juujärvi

 

Suomenlapinkoira polveutuu Lapin pitkäkarvaisista porojen paimennukseen käytetyistä koirista. Koiraa käytetään edelleen jonkin verran työkoirana porojen, nautojen ja lampaiden paimennuksessa. Valtaosa lapinkoirista on kuitenkin seurakoirina ja kotien pihavahteina niin maaseudulla kuin taajamissakin. Lapinkoira sopeutuu hyvin kerrostaloon.

Luonteeltaan lapinkoira on älykäs, oppivainen, rauhallinen, rohkea, uskollinen ja melko nöyrä kuten paimenkoirat yleensä. Paimennusvietti on voimakas, samoin vahtimisvietti, ja useimmat lapinkoirat puolustavatkin itseään, omaisuuttaa sekä isäntäväkeään, jolle se on uskollinen. jotkut yksilöt ovat herkkähaukkuisia. Etenkin narttukoirat pysyvät melko hyvin omalla pihalla irti ollessaankin. Lapinkoira soveltuu hyvin myös lapsiperheeseen, lapsiystävällisyytensä ja sopeutuvaisuutensa vuoksi.

Karvapeite on runsas ja pitkä, uroksilla on selvä kaulus. Uroksilla on myös hieman pidempi turkki kun nartuilla. Kaikki värit ovat sallittuja, yleisimmät värit ovat mustan ja ruskean eri sävyt, vaaleat ja harmaat. päävärin lisäksi monilla koirilla on vaaleita ja/tai ruskeita merkkejä. Runsas turkki tarvitsee hoidokseen säännöllistä harjaamista.

Lapinkoiran kanssa voi harrastaa yhtä sun toista, agility, toko, jäljestys ja haku sopivat lapinkoiran lajiksi siinä missä paimennuskin. Se nauttii suunnattomasti ulkoilusta ja lähtee mukaasi lenkille yhtä mieluusti niin paukkupakkasillakin, kuin sateella.

Lapinkoiralla ei ole tavattu mitään koirille yleisiä sairauksia, kuten ihottumia, tai esim silmätulehduksia. Perinnöllistä silmäsairautta esiintyy jonkin verran. Rotu kuuluu Pevisa-ohjelmaan.

Lapinkoiran korkeus uroksella 46-52cm ja nartulla  41-47cm.