LUNNIKOIRA

 
 

Lunnikoira on syntynyt Norjassa, Lofooteilla. Haluttiin pieni, ketterä ja notkea koira, joka pääsee hakemaan pesistä lunni-lintuja ja niiden munia. Tästä johtuen lunnikoiralla on hyvin erikoisia ominaisuuksia. Se pystyy taittamaan pystyt korvansa kahdella eri tavalla kokoon, jottei niihin mene vettä tai roskaa, lunnikoiran hakiessa lunneja tai munia pesästä, jotka ovat kallioilla ja osittain luolissa. Lunnikoiralla on myös ylimääräinen, hyvin kehittynyt varvas joka tassussa, joka saa tassut näyttämään hieman suurilta ja liikkeet erikoisilta. Liäksi lunnikoiran jalat ja pää ovat erittäin taipuisat. Etutassut menevät helposti niskan taakse ristiin ja pää taipuu paljon enemmän taaksepäin, kuin muilla koirilla. Nämä kaikki ominaisuudet olivat erittäin tärkeitä lunnikoiran työssä. Nykyään lunnit ovat rauhoitettuja lintuja. Mutta vieläkin jos annat lunnikoiralle kananmunan, se kantaa sitä suussaan vaikka koko päivän!

Ruumiinrakeenteeltaan lunnikoira on siis hoikka ja jäntevä. Sillä on ilmeikäs, kaunis naama jossa on ovela ilme. Häntä on melko lyhyt ja tuuhea ja hännänpää on valkea. Muuten lunnikoira on vaalean tai tummemman ruskea, valkoisin merkein ja mustin karvan kärjin. Monet yllättyvät lunnikoiran koosta ”olen kyllä kirjassa nähnyt, mutta että se on NOIN pieni” Lunnikoiran tuli olla pieni, jotta se oli hyvä työssään. Säkäkorkeudeltaan uros on 35-38cm, narttu 32-35cm. Painoa sillä on vain noin 6-9kg.

Millainen lunnikoira sitten on luonteeltaan? Sitä on vaikea oppia tuntemaan täysin. Sanat eloisa, pirteä ja valpas toki kuvaavat lunnikoiran olemusta erittäin hyvin, mutta ihan niin helppo koira se ei koulutuksen kannalta ole. Lunnikoira on ensinnäkin hyvin itsepäinen. Se ei tee mitään, minkä kokee epämiellyttäväksi ja sitä on täysin turhaa pakottaa tekemään mitään. Tällä on vain haittaa, Lunnikoiraa on siis koulutettava pehmeästi ja kärsivällisesti. Kovalla kurilla siitä tulee helposti epävarma ja se myös ahdistuu erittäin helposti ja menee ns. lukkoon. Lunnikoira oppii mielellään uusia asioita ja rakastaa omistajansa kanssa puuhastelua. Toko-koiraa ei lunnista varmaan helposti saa, sillä kaikki riippuu siitä, miten lunnikoira sattuu asennoitumaan sinä päivänä ympäristöön ja miten paljon ohjaaja sattuu kiinnostamaan. . Lunnikoirat ovat varsin sosiaalisia, mutta vieraita ihmisiä kohtaan usein aluksi hieman epäluuloisia, mutta eivät arkoja tai vihaisia!

Teksti: Tuuli Rinne
lisätietoa rodusta:
tuuli.rinne@sci.fi, p. 02-2521 585