HISTORIAA:
Bergamasco on ykkösryhmän paimenkoira, jonka syntyjuuret ovat kaukana ihmiskunnan historiassa. Ensimmäiset kirjalliset kuvaukset rodusta on vuodelta 174 eKr. Verbaalisesti ilmaistuna rotu on ilmeisesti pysynyt lähes muuttumattomana läpi vuosi-tuhansien. Rotu on peräisin PohjoisItalian alppien alueelta, ja nyttemmin personoitunut  Bergamon kaupunkiin ( n. 70 km. Milanosta koilliseen ), josta myös rodun nimi juontaa. Sieltä rotu levisi Rooman vallan aikana sotilaiden mukana, ja monintavo- in ihanteellisine  ominaisuuksi-neen  ( sopeutuvaisuus, ihmisystävällisyys, säänkesto, nopeus, rohkeus, reviiriuskollisuus, yhteisöpuolustus jne. ) sitä on käytetty risteytyksiin monen muun rodun kanssa, ja siten se on rotuna ollut osaltaan vaikuttamassa monen muun nykyrodun syntyyn. Esimerkkeinä Englannin vanha lammaskoira on toden-näköisesti bergamascojen ja vanhojen Puolalaisten paimenkoirien risteytys. Samoin bergamasco löytyy  esim. shapendoesin ja espanjanvesikoiran taustalta. Samoin  jalostuksellisesti ilman suoria roturisteytyksiä tyyppiä voidaan muuttaa. Rooman soti-laat hakivat rodusta sotakoiran ominaisuuksia, isompaa kokoa ja varauksellisempaa luonnetta, ja kun he veivät ne mukanaan alavammille maille, niin myöskään turkki ei tarvinnut sellaista säänkestoa kuin vuoristossa. Siinä ilmeisesti briardin syntyjuuret. Samoin kokoa voidaan muuttaa toisinpäin, ja ollaan lähellä pyrenneitten paimenkoiran syntyä.

TYYPITYSTÄ:
Vaikka rotu on erittäin vanha, niin  varsinainen rotutyypitys on suhteellisen tuore. 30-luvulla pelättiin koko rodun kuolevan sukupuuttoon, ainakin puhtaassa perusmuodossaan rodun syn-tysijoilla. Nyttemmin on saatu tietoa vuosisatojen aikana  Alp-pien alueella rodun levinneisyydestä Albaniasta entisen Jugoslavian kautta Espanjan rajoille. Kolme aktiivia bergamolaista rodun ystävää sai haalittua 30 - 40 yksilöä paimenilta ja aloittivat aktiivisen  rodun lisäyksen ja jalostuksen. Italian kanta on tänäpäivänä  n. 10 000 rekisteröityä ja saman verran rekisteröimättömiä paimenten työkoiria. Genetiikkapohjaa on mahdollisuus laajentaa myös vanhoilla puolalaisilla ja entisen tsekkoslovakian alueen sekä sveitsiläisillä vanhakantaisilla linjoilla. Siten tämän rodun kohdalla ei enää ylipääsemättömiä geneettisiä pullonkauloja ole. 

TYPISTETTY ROTUKUVAUS:
Keskikokoinen, neliömäinen, vankkarakenteinen, työhaluinen ja vilkas koira. Pää pitkä ja iso, leveä kallo, nenä ja kallon ylä- linja yhdensuuntaiset, otsa leveä, näkyvä niskakyhmy, kuonoprofiili tylppä ja kuononselkä suora. Kirsu musta. Silmät mantelimalliset, väri ruskea suhteutettuna turkin väriin, ilme rauhallinen. Korvat pehmeät, ohuet, kolmiomaiset ja riippuvat. Purenta leikkaava. Kaula melkolyhyt ja vahva, loivasti kaareutuva niska. Runko leveä, selkä suora, leveä ja pitkä rintakehä, kylkiluut hyvin kaareutuvat. Hieman kohoava  vatsalinja, lanneosa lyhyt, leveä ja lihaksikas lantio, hieman viettävä. Hyvin kulmautuneet raajat, voimakas luusto, suorat lihak-sikkaat raajat, joustava välikäm-men, kinner melko korkea. Käpälät soikeat, kiinteät ja  tiiviit, päkiät lujat. Häntä matalalle kiinnittynyt, kintereeseen ulottuva. Levossa riippuva, liikkeessä korkeammalla. Liikkeet vapaat, maatavoittavat. Ranne ”löysä”, voimakas takatyöntö. Turkki pehmeä, hyvin pitkä, aaltoileva, muodostaa ”laattoja”, joiden koko lyijykynän vahvuudesta kämmenen kokoiseen. Saa olla niskasta avoin ja nartuilla myös rinnasta.  Väri: kaikki harmaan sävyt ja syvä musta, tummalla pohjalla vaaleita laattoja ( max. 20 %) tai harmaalla pohjalla mustia laattoja, isabella fawn-värisin merkein. Säkä 60/56 cm, +/- 2cm. Paino 32-38 /26-32. Turkki täydessä pituudessaan vasta n. 6-7 vuotiaana.

LUONNE:
Lapsirakas, isännän läsnäollessa kaikille avoin ja ystävällinen, yksin ollessaan vieraille epäluuloinen, eloisa mutta tasapainoinen käytös. Ei yhtä isäntää, vaan isäntä on perhe, jossa elää.Bergamascon alkuperäinen tehtävä on ohjata ja vartioida kotieläinlaumaa. Valppautensa, keskittymiskykynsä ja henkisen tasapainonsa ansiosta sillä on tehtäväänsä  poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Oppimiskyky, päättäväisyys, maltillisuus ja kärsivällisyys tekevät siitä monikäyttöisen ja erinomaisen vahdin ja seuralaisen , jolla on läheinen suhde isäntäänsä. Halukas tekemään töitä, mutta mahdoton kouluttaapakotteella. Motivaatio luotava muuten.

Teksti: Jyri Ansamäki