Sopivia kumppaneita. Mahdollisesti sopivia kumppaneita on luokiteltu tässä teoriassa ystävistä, puolisoista, neuvonantajista kaikenlaisiin kumppaneihin ja täydellisiin vastakohtiin (jollaista tosin ei näytä olevan). Niissä on ristiriitaa keskenään, esim. puolisoiden suhteen. Vastakohtaisuudessa Socionics sanoo vapauden olla täysin oma itsensä. Pääidea Socionics:n mukaan on täydellisessä erilaisuudessa (sekä suunnissa että funktioissa) ulkoisen persoonan suhteen P/J:tä lukuunottamatta, ja sitä Socionics yrittää paikata sillä, että olisi jokin keskeisesti yhteinen harrastus, mielenkiinnon kohde. Socionics:n pääidea on painotettujen elementtien täydentävyydessä/keveydessä, ulkoisen persoonan osin, ja vain kaikki muu sovitetaan samankaltaiseksi/sopivaksi. Henkilön Xmieli määrää hänen tekemisensä, jotka painottavat eri kirjaimia suuntineen eri lailla, josta muodostuu hänen ulkoinen persoonansa. Sisäinen persoona taas kertoo mitä hän kyseisillä kirjaimilla tarkkaan ottaen tekee. Persoonaryhmät osaavat kertoa sen verran paljon henkilöstä, että niillä on vaikutuksensa.

Tässä on kyse puolisosta. Novelti on mahdollinen. Esim. INTP+INFJ, ISFP+ISTJ, ESFP+ESTJ, ISFJ+ISTP. Hintana on, että molemmat elävät enemmän tai vähemmän 'omilla raiteillansa' (pääsääntöisesti enemmän). Se on novelti verrattuna tasapäisempään (ja homogeenisempään) suhteeseen (esim. INTP+INFP). Elämässä on kyse myös vastakohtien funktionaalisesta täydentävyydestä. Sekä kemiassa että fysiikassa (tieteissä) on selvät lainalaisuudet siitä, että vastakkaiset vetävät toisiaan puoleensa, ja samanlaiset hylkivät toisiaan. Tosin koko asia ei ole siinä, koska elämässä myös tietyt samankaltaisuudet ja sen suhteen sopivuudet vetävät toisiaan puoleensa. On tarpeen erottaa kyseiset kaksi asiaa toisistaan.

Socionics:ssa joku ajatteli myös nähtävästi omien teorioidensa vastaisesti(kin), että tyyppi on tärkeämpi, mutta näen, että persoonakategoria on tärkeämpi (sopii kemiallisesti paremmin kuin joku muu persoonakategoria, joista seuraavaksi lähimmät nähtävästi löytyy omasta laatikosta, sen NF/nf:stä, jos on NT/nt, ja siihen vaikuttaa myös samanlaisuuden vetovoima tai yhdistävyys, ja ehkä sitä suuremmassa määrin mitä enemmän on boksaantunut omaan laatikkoonsa; kemiallisesti parhaan vaihtoehdon jälkeen pidän sitä toiseksi parhaana vaihtoehtona, ja siinä ovat kaikki oikeat aspektit paitsi Se(jne.)-Si -yhdistelmä, jonka sijaan on saman_boksisuus), ja kokonaisuudessaan molemmat, ja muuta, ovat nekin tietysti hyväksi, mutta kemiallisesti toissarvoisia (tosin niilläkin on oma kemiansa).

Miksi INTP+ESFP eivät sovi yhteen puolisoina, sen kertoo jo Socionics:n omat teoriat, jotka itsessään määrittävät sen ei-sopivaksi, koska ESFP on yksi INTP:n muodoista (ESF ei ole INT:n vastakohta) ja siten homogeeninen (ISFP on INTP:n sensorimuoto, ja ESFP on ISFP:n Se-muoto); SF+SF, NT+NT ovat homogeenisiä (INTP+ESTP:n suhteen sitä olisi T+T). N+N ei näytä olevan homogeeninen vaan lähentävä (S+N taas näyttää olevan etäännyttävä, etäällä 'paikallisesti' toisistaan). I+I ja E+E ovat samaten paikallisesti lähentäviä (T ja F taas eivät vaikuta paikallisilta; Se ja Si taas voivat olla sitä, mutteivät nähtävästi dominanteimmin, molempien ollessa samassa paikassa, vaikka katsovatkin dominanteimmin eri suuntiin). Kemia ei myöskään tunnu sopivalta INTP+ESFP:n suhteen (ESFP on samantasoinen ESTJ:n kanssa, viitaten lähinnä olomuotoon, vaikka ulkoisestikin saattaa esiintyä jonkinlaista samannäköisyyttä, mutta se on eri asia kuin esim. jonkin laatikon, JvJ, PvP:n, tai edes EvE ja IvI samannäköisyys_aspektit, vaikka esim. ESFP paljolti onkin kuin ISFP, päällisin puolin vain Se vs. Si ero luo EvI eron). Nämä ovat sekä kemiallisesti että teoreettisesti ymmärrettävissä (sisältäen kokonaisuuden tasapainonkin). INTP+INFJ:ssä on kemia kohdallaan, eikä ole homogeenisiä aspekteja (omalla tavallaan I:tä ja N:ää lukuunottamatta, ja mahdollista liiallista T-painottuneisuutta - koulutus/työ yms. - voi vallita INFJ:llä - joka on ISTJ:n [TiSeFiNe] N-muoto), ja se on Socionics:n oman teorian mukainen. Ainoa mikä vaatii enemmän huomiota näissä "Novelti"-suhteissa, on 'mentaalinen' yhteensopivuus, vaikkei se tosin ole täysin vakiona muissakaan suhteissa, mutta monissa suhteissa sellaiset asiat samanlaisuuden alueella sujuvat siltä osin luonnostaan. Mentaalinen tai/ja sisäinen persoona on oma selvitysalueensa, vaikka se onkin jossain määrin yhteydessä ulkoiseen persoonaan. Noveltissa samanlaisuus vallitsee esim. I+I:n ja N+N:n suhteen, ettei sekään ole ilman yhteistä aluetta (paikkaa, ominaisuutta).

INTP+INFP tapahtuu IP:ssä, ja sen lisämieltymys tulee myös kyseisestä samanboksisuudesta, jonkin määräisen homogeenisyyden hinnalla. Ja onkin vaikuttava tekijä, kuinka paljon itse on IP:ssä, jota itseni on vaikeampi arvioida, mutta näyttää siltä, että mitä enemmän itse on mieltynyt IP:n, sitä enemmän toinen IP voi tuntua sopivalta, tosin sitä on verrattava IJ:n. Olen ollut myös puhtaasti INTP ja en näe asiaa nykyään kovin erilailla, ja tiedän, että molemmilla on hyvät ja huonot puolensa, ja asia voi pitkälle riippua mm. itsestä, mistä pitää, mitä asioita painottaa. Kyseisessä suhteessa ei ole yhtä suurta vetovoimaa kuin INTP+INFJ:ssä; vertaankin sitä ioniyhdisteeseen, molekyyliyhdisteen sijasta, jossa ensin mainitussa on suurempi vetovoima, mutta suuremman erillisyyden hinnalla, samanboksisuuden yhteyttä kun ei synny (I+I, N+N jne. kylläkin), kiinnityksen ollessa muiden sidosaspektien lisäksi vetovoimallinen kuin ionisesti, sähköinen, jossa yhteys on pitkälle sähkökemiallinen, samankotisuuden sijasta, ja samankotisuus onkin pääkriteerejä IP+IP:ssä, sen sopiessa siten paremmin. IP+IJ:ssä säilyy tietty erillisyys, joka positiivisesti on noveltia, joka pitää sisällänsä omalla tavallansa vapautta, täydentävyyttä, kiehtovuutta, iloa ym., joita IP+IP-suhteessa ei siltä osin ole, siinä ollen muita aspekteja, joita novelti-suhteessa ei ole. Itse pidän novelti-suhdetta kemiallisesti sopivampana, vaikka sitten näenkin esim. IP+IP-suhteen hyvät puolet, ja toisinaan tunnen sen voimallisemmin (mahdollisesti kun olen enemmän Ni/IP:ssä, samankotisuuden tuntuessa silloin mahdollisesti sopivimmalta, kun taas toisessa näkemyksessäni pidän sitä liian samanpainoisena, joka on poissa nähtävästi vain silloin kun on itse niin paljon IP:ssä, että se on elementtinsä - joka on ehkä heikosti ilmaistu, mutta niin se vain näyttää olevan, että mihin on mieltynyt, sillä nähtävästi ollen eronsa siihen missä elementissä itse dominantisti on.

Jos on buddha, niin parin määritys voi useamman vuoden ajan tuntua menevän näiden kaavojen mukaan, mutta buddha on esim. S-INTP ja limbossa, että hänen persoonassansa dominoi S tai N, sen mukaan kuinka paljon hän puuhastelee kummassakin. Se, mitä buddha on jokusen vuoden kuluttua, näkemykset saattavat poiketa siitä mitä hän on alkuvuosina, tosin jos pitäytyy täyteen S:ään, esim. selvässä SF:ssä, niin valinta on siltä osin selvä, tai jatkaa päätoimisesti NT:n toimissa, niin valinta on siltä osin selvä (tosin huomasin/huomaan, että se mistä laatikosta tulee paras valinta, ei ole selvä, esim. kaikki valaistumiseni mukaanluettuna ja riippuen täsmälleen siitä, mitä tekee, omaan sen verran E-aspektia, että niin S:nä kuin N:nä, olen usein enemmänkin kuin jossain EJ:n tasolla tajunnassa, vaikken EJ olekaan), paitsi että meikäläisen näkökulmasta katsottuna se (NT) ei välttämättä tule tapahtumaan, joka tosin ei tarkoita välttämättä että olisi S, mutta hyvinkin lähinnä SNT. S-INTP:ssä on INTP tukahdutettu, tai varsinkin N, ja siitä syystä se on yhtä dominoiva kuin S, ettei häntä voi luokitella kummaksikaan, tosin S vain roikkuu ilmassa ilman persoonaa, ja siitä sitten ulkoiseksi persoonaksi voi muodostua jotain muuta kuin INTP, mutta addiktioiden lakien mukaan se vähenee niin hitaasti, että jos ei ole selvässä S:ssä, niin paras valinta ainakin toistakymmentä vuotta säilynee edelleen INTP:n mukaisena, ja se riittänee oikein hyvin. INTP:n roikkuminen mukana ei ole poikkeus vaan sääntö, vaikka sitten S-INTP-limbossa ei tarvitse elää, vaan voi elää S:ssä. Voi olla, että suurin osa jatkaa INTP:ssä, vaikka eläkkeeseensä asti, tai senkin jälkeen. Vaikkei S koskaan kokonaan tässä elämässä tiettävästi tule katoamaankaan. Kun on dominantemmin S:ssä (vaikkei selvä S), niin mieltymykset ovat S:n mukaiset, ja jos on dominantemmin N:ssä (vaikkei selvä N), niin mieltymykset ovat N:n mukaiset. Teoriassa voi tapahtua enemmänkin, mutta ne viittaukset voivat vain johtua limbon multipersoonaisemmasta olemuksesta, siis kun S on kuin päällä (se on ehkä lähinnä yhtä paljon kuin N, ettei kumpikaan ole päällä, kuin vaihteluna) ja on T-toiminnassa, niin siinä on vivahteita ST:stä koska N on puolittainen, ja on viitteitä myös nf:stä. Mutta valinta taitaa olla lähinnä INTP:n ja dominantin S:n välillä (SeFi itselläni), kun taas S vs. N vaihteluna (ei selviä, vain dominantteja) on yksi tapahtuva ilmiö, ja sitten on toi ST-nf-ilmiökin, ja kaikkien kyseisten mukana tapahtuu jossain määrin mieltymysten muuttumista. Johtaako joku ST:n tapainen sitten ST:n tai N:mmällä puolella NF:ään, niin siitä ei ole selvää näyttöä, mutta viitteitä kokee, ja pidemmällä aikavälillä, kymmenissä vuosissa, se on teoriassa ihan mahdollisen näköistä, mutta valinnat on lähinnä INTP (S-INTP) tai selvä S (SeFi), ja miten hyvin INTP:n voi palata, ei ole täysin selvää, mutta ehkä riittävän hyvin, ja melko nopeastikin, kunhan siihen panostaa. Mutta mitä järkeä siinä sitten on palata, ei mitään, mutta vaihtoehdot ovat siinä, siinä määrin kuin "ST":n kautta ei sitten muuttuisi ST:en tai NF:ään. Mutta omasta mielestäni vain SeFi:ssä on järkeä, jos kerran on tälle tielle lähtenyt, ja jos tekee niin, niin mikä on paras puoliso siellä, sen näkee siellä, mutta INFJ se ei voi olla, jos itse on selvässä tai edes dominantissa S:ssä, N-puolison ollessa mahdollista vain jos elää dominantimmassa N:ssä eläkkeeseen asti tai kauemmas. Niin kauan kuin on S-INTP:ssä, sopivin valinta on edelleen noin kaavan mukainen, tosin siihen joutuu lisäämään heilahtelujen määrät S:mmän ja N:mmän välillä, joissa mieltymykset muuttuu N:stä S:ään ja takaisin, että jos on puoletkin ajasta S-heilahteluissa (ei siis ole suuremmassa N:ssä) niin paras valinta voi teoriassa olla kaavan mukainen mutta niiden Sensori-versiot (valikoiden paremmin, koska moni niistä ei sovi kemiallisesti ja/tai muutoin, mutta niistä löytyy kyllä sopivampia ja sopivampia, kun itse_asiassa joka persoonaryhmästä löytyy sopivampia ja sopivampia, vaikkei ne ryhmänä olisikaan sopivia), mutta sen näkee sitten itse, siinä määrin kuin näkee, vaikka sitten S:ssä voi tosin olla esim. EP:ssä (vanhoine kemioineen INTP:stä), mutta siltä tullaan sitten myös jossain määrin takaisin, tosin edelleen riippuu myös tekemisistänsä. S on se mitä halutaan itse olla, ja siten se on myös puolison pyrinnössä parasta, ja S on valopilkku elämässänsä, eli se on tärkeä tavoite, sen lisäksi, että S-INTP:llä on myös S, jonka pitäisi jo olla viimeinen niitti asialle, ja siihen voi vielä lisätä näkemyksen, että N on S-sokea, ja se N(jaF) olisi ylivahvaakin tavaraa, että itse en enää näe sopivuutta, ja vaikuttaa siltä, että on SNT vähintäänkin, ja pinnan ollessa myös S, on S paremmin sopiva, vaikka sitten ST-puoliso onkin T-dominantti (ja jos SNT muuttuu dominantisti ST:ksi, niin sopivin olisi SF, mutta sitä ei tosta vain voi olettaa tapahtuvan, vaan sitä on niin S kuin NT, siis SNT, jonka toinen funktio_pari on lähinnä sf, että jos ei ole selvässä SF:ssä, niin sitten luokittelen itseni SNT:ksi, ja kumpaankin paras on nähtävimmin ST-puoliso, jolle vaihtoehto on vain SF-puoliso, siinä määrin jos kääntyy dominantimmin ST:ksi, joka olisi kyllä ihan loogista S-pintaiselle jos hän on dominantisti T:ssä, mutta oma T on yhteydessä myös N:ään, ettei niitä niin vain erota, ja menneisyyskin on läsnä vähentyvänä addiktiona, ehkä vähentyvänä, ja S on vasta uusi ja sen pitäisi ottaa dominanssina T haltuunsa, siten että S on enemmän kuin N, jolloin sitten pitäisi kemiallinenkin dominanssi olla enemmän nf kuin sf, mutta se on teoriaa, vaikka siitä tosin merkkejä onkin nähtävissä. Varmin valinta kuitenkin on ST, jonka pitäisi olla sopivin ainakin seuraavat esim. neljä vuotta, jonka jälkeen en sitten tiedä, asian voidessa muutua ST:ksi itsessä, joka on sitä suuremmin todennäköistä mitä todennäköisimmin aikoo jatkaa T:ssä, S+T:ssä, vaikkei siitä sitten olekaan selvää näyttöä, mutta jos asiat voi muuttua IP:stä EP:n ja NT:stä SF:ään, niin miksei SNT:stä ST[N]:ään, varsinkin kun siitä jotain merkkejä on jo ilmennyt ja kun en ole NT, vaan SNT, ja SF ei ole dominoimassa, niin mihin tämä SNT mukamas muualle voisi kehittyä kuin ST:n, varsinkin kun N:n kanssa on jo joitain heikkouksia, että riski siis on olemassa, eikä välttämättä vähäinen, mutta ensimmäisen kohta neljän vuoden aikana buddhana olen ollut vasta SF ja SNT, ja vain satunnaisesti muuta, ja vasta niillä kieppeillä ST:n mahdollisuus on leijunut ilmassa sen verran, että se mahdollisuus on otettava vakavasti, että ST putkahtaisi jossain vaiheessa dominanttina pintaan, vaikka sitten N sillä hetkellä edustaisikin ehkä 49%:a, mutta selvässä SF:ssä N ei edusta mitään merkittävämpää, eikä sille silloin varsinaisesti voi antaa prosenttia, siis kun valo on päällä antaa pimeydelle prosenttia enää siinä vaiheessa; sitä ennen se vastaa kuin huonetta tai ulkotilaa jossa on korkeintaan 50%:n valaistus, ja sen valon määrä vaihtelee x-mielisesti esim. 25-75% välillä riippuen siitä miten paljon on S:ssä tai miten paljon on N:ssä, ja selvässä S:ssä on SF, ja tällä linjalla ei ole mitään ST:tä, mutta se voi olla mahdollista, vaikken sitten koskaan ole ollut edes hyppynä selvässä ST:ssä, siis täysi ST, joka siten vakuuttaisi, että se on mahdollista, ja se, että on merkkejä ST:stä, on SNT:n aiheuttama harha, vaikka se siten ei tarkoita, ettei se ennustaisi tulevaisuutta. Energeettisesti, jos jatkaa T:ssä, muttei N:ssä [kun on sen x-varjon vaikutuksen alla, NF heijastuu sopivana, ja jopa itse SNT:nä heijastuu osin semmoisen kaltaisena, ST kun on myös nf, ja kun on N:n x-varjon alla, se luo kyseistä maisemaa jonkin verran, mutta se ei tarkoita, että on siellä sen enempää kuin ST:n toiminnoissa on ST, tai asia riippuu jatkosta, jos jonkin x-varjon alla sitten jatkaa dominantisti], niin SF on sopivin valinta, joka tosin vetää SF:ään päin, mutta se on sen osatarkoitus jos on täysi ST, mutta jos jatkaa T:ssä, kutenkaan ei enempää N:n varjon alla, johon tosin vanha NT:nsä jossain määrin liittyy, niin SF voi osoittautua parhaaksi valinnaksi, ja siinä vaiheessa sen näyttää vertailu mm. ST:n ja SF:n välillä). Ja jonkun S:n todennäköisesti löytää, ja se mistä persoonaryhmästä se on, ei välttämättä ole niin tärkeätä kun on buddha, mutta samat näkökohdat silti vallitsevat sen mukaan missä itse on, ja jossain määrin mitä tekee. Tapahtuu kaikenlaisia heilahteluja, että jokin yksi tai kaksi valintaa ei ole se raja enää, sen riippuessa niin paljon siitä mitä tekee ja siitä mitä on mahdollista olla missäkin määrin, miten kauan ja milloin sen saavuttaa enemmässä määrin, jos mahdollista, niitä asioita ei niin tiedetä, voiden vain olettaa x-varjon, x-tilan olevan se missä on, ja limbolla (vanha persoonansa enemmän tai vähemmän tukahdutettu eli osin menneisyyttä) sen suurempi vakiintumistodennäköisyys tekee mahdolliseksi sen persoonan Xvahvistumisen. Jos on limbo S-INTP, eikä ole vielä tehnyt valintaa mihinkään suuntaan, niin siinä vaiheessa paras valinta on nähdäkseni ST, mutta kun omaa jatkoa ei ole vielä valittu, ei siinä ole mitään varmuutta, muuta kuin siinä vaiheessa osuvin ja nähdäkseni turvallisin valinta on ST. Jos jatkossa toimii S-maailmassa T:llä dominantisti, niin parhaaksi valinnaksi voi muodostua SF. Ja jos sitten kyseiseltä x-ST:ltä alkaa ilmenemään nf enemmän, kuten se alkaa, muttei sitten sen valittuaan jatkakaan ST:ssä, vaan keskittyy nf:n suuntaan, niin jatkonsa on sitten edelleen ST-nf:ssä jos jatkaa S:ssä, mutta jos syventyminen on enemmän, niin jatkaa oikeastaan N:ssä, kuitenkin edelleen ja aina S-INTP:ssä, tosin usein selvässä nf:ssä, selvässä sf:ssä ja toisaalta selvässä ST-nf:ssä ja selvässä NT:ssä, sen ei ollen pysyvä täälläkään, mutta jos valinta on tehty johonkin suuntaan, niin se myös määrittää sen, missä maailmassa on enemmän, missä persoonamuodossa on enemmän, ja tekee sitten valinnan sen mukaan, vaikka tosin N:n puolella juuri NT tuppaa olemaan se mitä on, vaikka S-INTP:nä, ja jos nf:ssä, niin orientaatio lienee enimmäkseen S:ssä, muttei ST:ssä niin keskeisesti, muistuttaen ehkä enemmän esim. ISTP/ESTP:tä ennemminkin kuin esim. ISTJ/ESTJ:tä, koska T ei ole niin vahvasti esillä nf-painotteisessa ST:ssä, tosin P/J on väärääkin ajattelua, josta esimerkkinä tunne_orientoituneet EJ:t ja IJ:t, eli P/J erotus voidaan keskeisimmin unohtaa, vaikka onkin selvää, että kaikkein dominantein T on enemmän T orientoitunut kuin ST (vs. TS). Eli nf-painottunut ST on todellisuutta, sen ollen kuin (ja näyttäisi tavalla tai toisella olevankin) S-nf. Ja siten jos itse painottuu jotenkin buddhana, että syvempi N olisi osuvampi valinta, niin ei se välttämättä tarkoita, että tulisi valita N:n suuntaisena N, mutta sen joutuu sitten katsomaan, että sen verran vain, että esim. S-INTP:lle, NF (lähinnä kai INFJ, toisena INFP, tosin esim. Kirkastuneella on enemmän E:tä, omalla tavallansa, mutta se on eri juttu, koska esim. ENFJ on jossain määrin enemmän Fe-orientoitunut, jolla on eronsa Fi-orientaatioon, mutta eivät ne välttämättä ole kovin erilaisia, kuten eivät NT:tkään välttämättä, mutta kemia ei ole yhtä kohdallaan kuin INFJ:n tapauksessa, joka on siltä osin sopivin valinta, mitä omaan N:nsä/Ni:nsä tulee. S-NT etc.:lla on lisäksi enemmän ulottuvuuttaa jopa kaikkiin suuntiin, jolloin on jopa NT+NT mahdollisuutena jos tyyppi sopii, joka myös on keskeinen, ja muulta osin ehkä lähinnä IP+EP, IJ+EJ olettaisin, jos I:llä on E-aspekti ja E:llä ei. Kyseinen on noin yhtä oikea/väärä valinta kuin esim. INTP+INFP, joka voi toimia ja olla paraskin jos on siten painottunut, jossa on puolet funktioista eri ja toinen luo samankaltaisuutta, eli molemmista puolista on hyötynsä, ja kumpi on parempi, INTP+INFP vai INTP+ENTP, riippuu tässä tapauksessa painotuksistansa, esim. INTP+INFP painottaa mm. Ni:tä, kun taas INTP+ENTP painottaa varsinkin NT:tä, ja molemmat voivat myös painottaa P+P:tä vapaampana/samanelementillisempänä joka painottuu homogeenisemmässä valinnassansa jo muutenkin, tasapainottavamman/täydentävämmän P+J:n sijasta. Puolikasta valintaa voi teoreettisesti puolustaa, sanoen sen olevan riittävä suuntautuneena, joka on puolustettavissakin jos todella on x-suuntautunut, esim. työnsä puolesta. Kaikki nämä näkökohdat eivät koske vain buddhia), ja se tulee N-suuntautuneesta otteestansa, vaikka tosin edelleen S-INTP:nä, jossa on myös vaihtelunsa, mutta jos valinnastansa, orientaatiostansa johtuen, N tuntuu keskimäärin paremmalta valinnalta (paras olisi oletettavasti S-INFJ, mutta ei sitä voi edes mennä ehdottamaan, kukin kun päättää itse, ja toisaalta se johtaa hänen myöhempäänkin valintaansa, mitä sen jälkeen, ja orientaatio_valintansa voi olla jotain muuta, ja sitä ei voi päättää etukäteen, vaikka sen sitten joidenkin pointtien mukaan saattaisi kyetäkin näkemään, mutta siihen täytyisi tuntea henkilö melko läpikotaisin, ja nähdä mitä sellaisen tulisi tehdä), niin sitten valitsee N:n (vaikka hän onkin S-sokea, vaihtoehdon ollessa N-syvyydellisesti vajaa, joka ei ehkä keskimäärin tunnu yhtä mielekkäältä). En tosin ensisijaisesti mene ehdottamaan N-suuntautuneisuutta kenellekään (sellaisen parin valinnan suhteen asia tosin ei ole aivan sama, ja analyysi on mm. sellainen, että jos on nf-merkityksen tarpeessa niin mikä vain ulkoinen persoona silloin on jopa sivuutettava seikka, ja jos valitsee esim. NF:n, niin se voi S-NT:n nf-vaiheessa sopia, kuten merkityksellinen NT:kin, mutta mitä sitten jos ja kun alkaa olla enemmän itse S-nf, silloin ehkä SF sopii, tai ST merkityksellisyydestä johtuen, ja entä jos unloadaa jms. SF:ksi, niin onko N silloin liian kaukana, ilmeisesti ja entä jos tulee takaisin, olenhan niin itsekin tehnyt ja voin taas seilata jonnekin, tosin nf:llä nykyään vahvempi ote ja merkitys muttei se takaa mitään jatkosta, esim. lisää unloadia niin S voi olla sen verran selvä ja sf samaten, että isoin kosketus katoaa nf:ään, ja mitä aikoo tehdä jatkossa. Ei siis voi sanoa mitään varmaa edes itsestänsä - ennen kuin on ollut vuosia jossain muotoa ja jatkaa siinä jota ennen on esim. S-INTP ja siinä kaikki ja sekin voi sisältää eri asioita niin sf kuin nf -painottuneisuutta paljolti tekemisistänsä ja asenteistansa mutta myös tarpeistansa ja ehkä dharmastakin johtuen - vaikka tietyt kaavat muutoksistansa onkin jo selvemmät, ja kun kyse on jostain toisesta joka valitsee tai ei valitse olla tai tehdä jotain, niin asiassa ei ole mitään tarkkaa sääntöä, ellei sitten kuuntele sydäntänsä/nf-sydäntänsä myös silloin kun sitä ei kuule ja valitsee sen mukaan sisäisesti mielekkäästi, ulkoisen sivuuttaen, valiten sen esim. nf:llensä, sydämellensä, ja sen ei tarvitse olla NF, vaan voi olla NT, ja S:kin, kyse ollen siitä mitä nf/sydämensä silloin sanoo kun on siinä, kun taas kun on jossain muussa, vaikka SF:ssä, saattaa valita jopa SF:nkin, mutta pitäisi olla itsellensä selvää, että sitten tulee elämään SF:ssä, ja mitä SF:ssä voi tehdä Suomessa? Varsinkaan unload_puolella, puoli vuotta vuodesta kun on pitkälle talvea ja loppupuoli sitten on mitä on, ja SF:ssä pysyy vain kun pysyy selvässä unloadissa ja nf-painotuksen tullessa mukaan sekään ei enää ole ehkäpä ole varmaa. ST:nä voi sentään harrastella kaikenlaista, paitsi jos ei voi, estäen unloadia valiten tekemättömämmän ST-nf:n jos sellainen on mahdollista ja ainakin osin on, niin ja mitä mieltä sydän on täydemmästä N:stä luopumisesta tässä maailmassa tähän aikaan - ja riittääkö ST tai muu jos mahdollista - ja mitä itse tarvitsee, juuri vastakkaista siis unloadia, ja se on kriittistäkin, eikä elämässä vain tekemisissä ja edes onnellisuudessa ole järkeä jos asiat eivät etene oman unloadin ja maailmankin tilanteen suhteen, sen ollen turhaa elämää muuta kuin mahdollisen talentin edistymisen suhteen, mutta se ei ole merkityksellisesti, nf/sydän-merkityksellisesti mielekästä), mutta toinen on jo N ja itse on esim. S-INTP, että missä siellä on N-dominanttiin muutos? Kyse on siis lähinnä valinnastansa, sen suhteen mitä tekee, ja siten on, ja vasta se määrittää sille mahdollisesti sopivan parin. Ja sitten on mitä kutsun nf:n tai sydämen näkökulmaksi, ja voi jossain tapauksessa olla myös nt eli t-näkökulma, joissain tapauksissa, mutten olen sitä niin huomannut, mutta teoriassa sellainen saattaa olla mahdollista, mutta mitä nf tai sydämen näkökulmaan tulee, nf-ihmiset, nf-tarkoitus, niin ne valintakriteerit saattavat olla aivan erilaiset. Sikäli mikäli kuljen unloadin teitä, kuten ilmeisesti pitää, elämäni olisi enemmän tai vähemmän nf-merkittävyys painotteinen ja tekisin valintoja sitä painottaen, onko jokin 'mentaalisesti' mielekäs valinta, ja silloin muut kriteerit jäisivät toissijaisiksi. Voisi kuitenkin olettaa, että molempien sopivuus olisi se optimaalisin, niin sisäisen kuin ulkoisen, siinä määrin kuin se on mahdollista, mutta kukin kuvakulma näyttäisi painottavan omalla tavallansa, ettei ehkä edes se seikka elimimoi oman kuvakulmansa, tarpeensakin dominoivaa kriteeriä. Itse olen niin paljon ollut kaikenlainen enkä ole mitään normaalia tyyppiä, ja useimmissa muodoissa en ole ollut niin paljon, että kykenisin näkemään kaikkea tai edes jotain selvästi, mutta sanon sen mitä näen, ja myös sen, että jonkin kuvakulman ja persoonan jossa on jossain vaihessa näkökulma ei välttämättä tai useinkaan ole se minkä mukaan myöhemmin olisi omalta kohdaltansa parempi tehdä valinta, esim. nämä homogeenisyys-kriteerit painottavat jotain muuta kuin sisäistä ja siihenkin liittyvää ulkoista persoonaa, elämää ja merkitystä elämässä, jota ja jossa itse enemmän tai vähemmän elää, ja painottaa sitten jotain kemiallista seikkaa enemmän kuin sydämensä ja päänsä seikkaa, se vaikuttaa toissijaiselta (kemia ei siten voisi olla ensisijaisesti painotettavissa vaikka tosin joissain kuvakulmissa ja elämissä voikin olla keskeisintä jollekin että on kyseisenlaisessa suhteessa, mutta silloin kun omaa painottuneita tarpeita ja merkityksellisyyksiä, niin voisi olettaa, ettei kemia ole painokkain kriteeri), mutta ei senkään välttämättä tarvitse olla toisensa eliminoivia, ja asia riippuu myös tarpeistansa ja muusta kokonaisuudesta.

S-NT on sekä S että N, että voidaan ajatella hänellä olevan puoli S:ää ja puoli N:ää, N:n ollen tukahtuneena, kuin toisena - muttei kuitenkaan ISFP-tyyliin, mutta kuitenkin niin, että S on heränneenä, ja siten ei voida sanoa NT-buddhan olevan sen enempää S kuin N, hänen ei ollessa kumpikaan. Vain kun S-NT tiputtaa T:nkin pois enemmässä määrin, jota tuppaa tapahtumaan unloadissa, niin hän tulee selväksikin SF:ksi, varsinkin kun pohjansa on juuri sf, ei nf, joka, siis nf, tosin T:stä kiinni pitäen siirtää nf:n selvään dominanttiin unloadissa (joka myös NT:llä tuppaa syvemmässä unloadissa tulemaan vastaan ja varsinaisesti aina tulee vastaan, ennen selvää, täysin selvää ja dominanttia SF:ää, ja vain vähemmät unloadit, työunloadit, vähäisemmät kuin nf:ään johtavissa, muttei välttämättä, jos pitää edelleen kiinni T:stä, kun taas NT lepomoodissa menee enemmän sf:ään, ja hän ei silloin pidä kiinni T:stä. Että moninainen juttu), joka on ST:llä ja jota S-NT myöskin on, kuin virtuaalisesti, vaikka pohjanansa onkin sf, INTP:stä (jossa siitä tulee SF unloadissa, josta sen näkee, ainakin niin kauan kuin S-NT ei ole ST). Toi mutatointijuttu buddhankin persoonineen alustukseksi, ennen siirtymistä nf:n näkökulmaan: Mitä parituksen logiikkaan tulee, mitä tässäkin on käsitelty, niin se on asian katsomista NT:n, sf:n näkökulmasta ja tavalla, kun taas nf:ssä, jossa myös olen toisinaan, varsinkin 2009 oli ainakin selvin ja herättävin kokemus jos ei kuitenkaan muutos (nf:n tahtoa on vaikea toteuttaa ja meikäläisellä on ollut noita muutoksia nf:ään ennenkin, nyt vain sitäkin suuremmassa määrin ja lisääntyneellä ymmärryksellä sen näkemisestä, kokemisesta, ymmärryksestä, dharmasta) pysyvä. On kuitenkin selvää, että nf katsoo asioita nf:n näkökulmasta, mikä persoonien suhteen tarkoittaa ihmistä itseään, hänen tyyppiään tms., ei hänen ulkoista persoonaansa ja funktioita, jotka nf:lle ovat toisella sijalla ja joita hän ei varsinaisesti suostu edes näkemään, pohtimaan, koska hänelle ihmiset ovat persoonia, eivät persoonalaatikoita, ja hän ei siten jaa ihmisiä ihmisinä itsessään mitenkään, vaan nf-huomionsa ja tunteensa ovat etusijalla, ja persoonityypillä tai laatikolla ei ole itsessään dominanttia merkitystä, vain ihmisillä itsellään ollen merkitys, että siltä osin mitä nf:n kriteereihin tulee, hän ei katsoa asiaa samalla tavalla objektiivisesti vaan subjektiivisesti tai ihmismäisesti, hänellä ei siis ollen varsinaisesti mitään erotusta laatikoihin, vaan kaikki ovat ihmisiä älyineen ja tunteineen, eroja ei varsinaisesti ollen. Että nf:n valinnat perustuvat lähinnä tyyppeihin ja osiltansa ihmissidonnaisuuksiin, jolla saralla hän voisi valita ihmistarpeistansa johtuen tai jopa ilman, pitkälle kenet tahansa sopivalta tuntuvan persoonan tai ylipäätänsä lähes kenet tahansa, kunhan läheisyyden tarpeensa tulee täytettyä, hän kun on ihmis-ihminen, tosin omat kriteerinsä heilläkin lienee, mutta valinta perustuu paljolti virtaavaan nf-tunteeseen kuin mihinkän muuhun, eivätkä he muita näkökohtia välttämättä huomioi tai edes suostu ajattelemaan. Tässä on myös otettava huomioon, että ole itse ollut selvässä nf-dominantissa, että toisaalta myös selvässä SF- ja NT-dominantissa, ja ainakin virtuaalisesti selvä ST (S-INTP:nä) on samaten tuttu. Jos ei omaa omakohtaista dominanttia nf:stä, voi olla vaikea ymmärtää heidän tarpeitansa ja näkökulmaa, vahvasti dominanttia näkökulmaa, nf:ää. Lyhyesti sanottuna, voi sanoa nf:n olevan kokonaisuudessaan huomioimatta mitään kategorioita ja logiikkaa, dominantin ollessa nf, joka on kaikki kaikessa ja muuta ei oteta huomioon, ja en välttämättä tee niin itsekään, enkä kai haluaisikaan tai näkisi siihen tarvetta, kun olen itse selvässä nf-dominantissa (ihmistarpeineen). Olen huomannut saman pätevän muihinkin nf- ja NF-dominantteihin, heidän reaktionsa usein ollen samanlaiset. Kun on nf-puolella, sydämen tarpeissa, niin näkymät ovat usein erilaiset kuin mitä ne voi olla jossain muualla, tärkeintä ollen merkitys, tarkoitus, ja siltäkin osin valinta voi olla painottunut, ja mikä persoonaryhmä siihen sopii näyttäisi tulevan jossain määrin toissijaiseksi, tärkeämpää ollen mentaalisempikin yhteensopivuus, siis tavallansa sisäinen persoona ja jopa samantyypin dominoivimmat funktiot, tosin nf-alueella sisäinen näyttäisi saavan keskeisimmän painotuksen, tosin en ole sen alueen koko elämäni eläneitä persoonia ja itselläni nf on ongelma-alueena, nf-merkittävyyden siellä ollen tavallista suurempi silloin ja mikäli siellä elän enemmän kuten unloadin tarpeestani johtuen asia tuppaa olemaan. Eli valintakriteerit ovat jopa täysin toiset kuin 'tieteellisestä' vinkkelistä katsoen. Kun olen päässä kiinni tekemisissä, en ole yhtä paljon nf-tarkoituksessa, nf-ihmisissä ja jos menen unloadissa aina sf:ään asti, niin en sielläkään niin, mutta f osin kyllä ja sielläkin tulee tekeminen jossain määrin vastaan ja sitä on siten vaikeampi määrittää, tosin se ei ole yhtä nf-sidonnainen. Unloadissa mentaalittomammassa on oletettavasti tekemisissä jäljellä olevien ongelmiensa kanssa mutta myös ylipäätään enemmän sydämen asioissa kun ei ole niin paljon kiinni päänsä asioissa, ja sitten huomaa ne asiat paremmin ja painottuneemmin, ja siellä maastossa sitten katselee asioita kuten katselee ja tekee valintoja kuten tekee, ja siihen ei muut valintakriteerit välttämättä kykene riittävästi vaikuttamaan. Että asioita tulee katsoa omasta ja useammastakin kuvakulmasta ja yrittää sitten päättää mikä on itsellensä parasta sillä tiellä jota kulkee, joka vaikuttaa siihen mitä itse on, sen kuvakulman tehdessä valinnat. Joka tapauksessa, näyttää siltä, että sydän painottaa merkitystä, ja se on mihin se ensisijassa kiinnittää huomionsa. Pelkkä kemiallinen juttu ei usein jos varsinaisesti koskaan ole yhtä painava kriteeri kuin kyseinen, että asioiden on hyvinkin parempi sopia itsellensä ensisijassa tarkoituspohjalta, sydämen pohjalta (jota ei niin huomioi kun on päässänsä kiinni) ja vasta toissijaisesti kemialliselta pohjalta, ja sikäli sellaista on vielä näinä päivinä tai ylipäätään liian vaikea löytää, niin olisi parempi painottaa ensimmäistä seikkaa, tarkoitusta, jolloin elämällänsä on enemmän tarkoitusta, mutta sitä on sitten tutkailtava itse, että mikä on itsellensä merkityksellisintä tai jopa tarve. Ehkä asia osataan hoitaa tulevaisuudessa kokonaisuutena, ja tulevaisuuden paremmassa maailmassa ylipäätänsä, kun taas nyt on jonkin verran muitakin kriteereitä, kaikkien erilaisten kuvakulmien ja painotusten lisäksi. Itseni on vaikeata tai mahdotonta nähdä asiaa vain jonkin persoonan kuvakulmasta kokoomapersoonastani ja vaihtelevista kuvakulmistani ja jopa lisänäkin liittyvistä persoonakohtaisista tarpeista johtuen. Joissain kuvakulmissa kemiallinen seikka painottuu enemmän mutta silloin en ehkä ole niin paljon nf:ssä tai sydämessä jossa painottuu sisäinen ja merkitys, ihminen itse, Xmieli (ja osin siihen liittyvä ulkoinen persoona), jolloin kemiallinen seikka ei ole päällimmäinen ja sitä ei silloin voi painottaa ensisijassa, mutta toisaalta on nähtävissä myös kemiaalliset seikat (jota aihetta tosin ei ole käsitelty totaalisesti) siinä maailmassa, mutta toisaalta sitten asiaan liittyy vanha kemiani ja uusi (tässä) nf, että se ei ole vertailukelpoinen, mutta voi myös arvella, että molempien sopiminen voi olla parasta ja sikäli ne saa sopimaan molemmat, on se parempi valinta, ettei kemiallinen seikka turha seikka ole, mutta sen ei tässä vaiheessa voi antaa olla rajana ja oman elämänsä kaveruuden tai merkityksen painotus voi saada riittävän mielekkyyden vain painottamalla sisäistä, oli ulkoinen sitten samanlaista tai ei, jota se voi olla tai olla olematta.

Yksi keskeinen ristiriita on sen laatikon välillä jossa on ja sen viereisen laatikon vetovoiman suhteen, siis esim. (S-)INTP valitessaan esim. INFP:stä ja INFJ:stä, ja esim. ISTP:stä ja ISTJ:stä, ja laajemmassa vaihtelussaan muistakin, jossa kun on enemmän jämähtänyt omaan laatikkoonsa, siis elämänsä on siihen moodiin suuntautunut mieltymyksenäkin, niin silloin sopivin ja mielekkäin vaikuttaisi olevan saman laatikon (toisen suhteen ero voi tuntua liialliselta, eikä siinä ehkä ole tarkoitus-mielekkyyttäkään silloin), kun taas jos suuntautuu sinne mistä esim. esteettisesti (ehkä enemmän Se-alueella) pitää, kuin tulevaisuuteensa, siihen mikä itsellensä on hyvinkin parhaaksi, on ehkä optimistisin (toisessa taas pessimistisin, tosin siinä on kyse laatikoitumisesta). Kemia myös paljastelee totuuksia noista suhteista (siinä määrin kuin sillä on niin merkitystä ja samoin määrin jos on itse boksautunut), ei vain tunne. S-INTP:llä on ristiriita S:n ja N:n välillä, mikä taas riippuu suuntautuneisuudestansa (sis. mieltymyksistänsä). Suuntautuneisuus on myös tarkoitusta, mielekkyyttä, ja siitä riippuu miten kaukaisena ja läheisenä ja sopivana ja ei-sopivana kukin milloin tuntuu, ja jos sen suhteen on vaihtelua suuressa määrin, ei ehkä voida oikeastaan valita suuntautuneisuuden perusteella, jonka perustella hyvin tiedän, että toisinaan joku S on sopivin (Si/Se), ja toisinaan joku NF (Ni/Ne), ja se riippuu täysin siitä, mitä itse sillä hetkellä olen ja miten suuntautunut; x-mielen juttuja. Sisäisen persoonan suhteen katsotaan jossain määrin samanlaista asiaa, paikkaa, joka samoissakin määrin määrittää suhteen sopivuuttaa ja mielekkyyttä, tosin vaikka ulkoinen peruskemia (enimmäkseen ulkoisesta persoonaryhmästä), ulkoinen persoonaryhmä (ja tarkemmin, joka näyttäisi liittyvän sisäiseen persoonaan) ja sisäinen persoona (voi lisätä homogeenisyyttä, muttei sen ole tarkoitus olla liian erilainen ja tarkoitukseton - tarkoituksellisuus liittyy samaten myös ulkoiseen persoonaryhmään) olisivat sopivia, ei se välttämättä ole sopivin. Valintaa joutuu tekemään omankin elämänsä suhteen niin ulkoisen persoonansa kuin sisäisen persoonansa suhteen, tekemistensä, olemistensa, tavoitteidensa, tarkoituksensa suhteen, niiden liittyen eri tavoin tarkoituksellisuuden tunteeseensa. Jos on buddha, niin varsinkin sillä saralla voi olla mielekästä myös aika ajoin x-muuttua ulkoisen ja sisäisen persoonansa suhteen, ettei sen tarvitse todellisuudessa olla rajoite, muuta kuin toisen rajoitteiden suhteen ja pääsuuntauksensa suhteen.

Ei-noveltien suhteen kemia on usein heikolla mallilla ilman tarkempaa valintaa, jossa kemia on parempi. Tosin on huomattava sisäisen persoonan erot myös noveltien (tai sen toisen, jos valitsee sen mieluummin) suhteen, vaikka ei voi kemiallisesti (tai/ja persoona_kategorisesti, esim. sen toisen tai esim. IP:n suhteen, tai I:n, tai NF:n, tai ST:n, tai SF:n jne.) mennä niin pieleen, valitsi kenet tahansa. Lopuksi valitaan sisäinen persoona oikein (ym. yhteensopivuustekijät), jonka valinta on merkittävämpää varsinkin ei-noveltissa (aina merkittävämpää buddhalle, koska hän joutuu valitsemaan puolittain sopivista). Sisäisen persoonan suhteen pääkriteeri on suurimmalti osin siinä, että mikä/kuka näyttää ja tuntuu sopivan itsensä kanssa yhteen, että valinta sen suhteen ei suurelta osin vaikuta erityisen vaikealta, vaikkei toisaalta sen juuri oikean löytyminen näytä aina edes mahdolliselta, vaikka sen hyvinkin mahdollisesti sopivan on ehkä joskus tavannut tai nähnyt, mutta edes toisen sellaisen löytyminen ei ole helppoa, varsinkaan pienemmissä persoonaryhmissä, kun taas isommissa persoonaryhmissä se voi olla huomattavasti helpompaa ja eroavaisuuksia voi S:n yksinkertaisemmuudesta johtuen olla vähemmän. Jossain määrin nykyään ja vielä enemmän tulevaisuudessa voi kaikenlaisten sopivuuksien suhteen tehdä myös sisäisenkin persoonan (tosin ulkoisestikin on erilaisia kussakin persoonaryhmässä, siinä määrin kuin ne nyt määrittää ulkoiseksi) suhteen valinnan teoreettisena mittatilauksena, että löytyy mahdollisimman monta sopivaa tekijää (joita ei tosin voi helposti eikä täysin määrittää). Teoreetittomat ihmiset etsivät usein paljolti itseänsä (johon kaikki teoriat osin pyrkivät), että sen ja muiden teorioiden suhteen voi tulla eteen joitain vaikeuksia, mutta S-maailmassa (ja muutoin ehkä samassa boksissa - samankaltaisuus on myös yhdistävä tekijä, joka tosin on osin harhaa, mutta sillä on realiteettinsakin x-olemisen paikan läheisyydessä, mutta siinä määrin kuin sillä ei ole, sillä on vähemmän merkitystä, sellaisen ollessa tavallansa sama ihmisenä, mutta eri paikassa, vaikkakin eri paikkalaisuus luo usein radikaalinkin eron, jota ehkä voi olla jossain määrin vaikea tietää, jos sitä ei ole kokenut, mutta havainnoilla näkee jotain) en näkisi tulevan eteen isompaa ongelmaa asian suhteen, tosin aina voi valita sopivammin. Sisäisen persoonan suhteen, jota ei tässä ole enempää valotettu, voivat asiat suuntautua toisinkin (myös kemia, kuormituksensa ja mitkä funktiot ovat kuinkakin kuormittuneita on omanlaisensa), jonka suhteen puhutaan tyypistä eli 'sisäisestä' persoonasta (jonka merkitystä ei tässä ole riittävästi valotettu, mutta jokaisessa ulkoisessa persoonaryhmässä on kaikenlaisia tyyppejä, joista toiset ovat sopivampia kuin toiset, ja sopiva tyyppi olisi ilmeisestikin parempi valinta kuin noin satunnainen valinta jostain ulkoisesta persoonaryhmästä), mutta kun sopivamman saa lisäksi ulkoisen persoonan kautta, niin kokonaisuudessaan se antaa paremman yhdistelmän.

© 2004-2010, Petri Brahma Einiö