Kirkastuminen_Osa_2
Täällä saa Brahman, ja Nirvanan; sillä tosin on hintansa, ja lisäksi seuraavassa elämässä, arvelen, joutuu jälleen olemaan Tyhmä (jos koko addiktio ei eliminoidu ja ei huomaamattaan addiktoidu uudelleen, tosin buddha - Sensori/S-dominantti jota useimmat jo ovat - kattaa sen jossain määrin, Sensorisesta yhteydestä johtuen). Useimmat etsijät eivät ole Etsijöitä, tai ovat liian vanhoja, että kannattaisi vieroittautua/passivoida, tämän hetken tietojen mukaan, tässä elämässä. Elämäntehtävä Etsijällekin, jolle Brahma-Tajunta on pakollinen, Kundalini-valaistuminen on parempi aloituspaikka, pakollinen: keskikanava on voimakas tuki. Shri Matajin valokuva on myös suositeltava, pakollinen: rasitus ilman sitä on suurempi; erityisesti hermoille, kun häiriötä ei mielestä eikä kehosta saisi vähennettyä/eliminoitua. Kundalini itsessään ei paljoa virvoita ilman tehokasta katalyyttiä. Ei ole mitään hyödyllisempää sielullisessa/mielellisessä helvetissä kuin keskikanava ja Kundalini (lisäksi tarvitaan tehokas katalyytti, tiedot ja aputekniikat), sitä varten ne on luotu. Keskikanava on jatkuva tuki. Kundalini on henkireikä, josta systeemiänsä voi hitaasti tuulettaa. Selibaatin nopeus on yli 80%, nollakäyttöön verrattuna. Selibaatin ajat Korkeille A-tasoille, josta tosin suuri osa tuli viimeisten vuoden parin sisään, vaatien ainakin väliaikaisesti vakiintuneesti joka toinen päivä orgasmia, mutta pitkällä aikavälillä vakiintuminen saattaa vaatia kauempaa aikaa, kuten kymmeniä vuosia tai kauemmin, ja vähemmän ajan lisäävät käytöt saattavat niiltä osin alentua vastaavasti nopeammin; vrt. esim. laihduttamisen muistilainalaisuuksiin, sen kaavoihin, joita ei tosin täysin vielä välttämättä ole olemassa; yhteisen linkin ollen jossain määrin muistin lainalaisuuksissa. Yölliset siemensyöksyt ja orgasmit. Orgasmi-lukusarja vuosittain omassa tapauksessani on toistaiseksi ollut: 1-15-7-6-4-8-3-0-3, ja yölliset siemensyöksyt kuukausien keskiarvomitassa 1-3 per kuukausi, keskimäärin; useampien vuosien jälkeen (seitsemän omassa tapauksessani) keskiarvo saattaa tipahtaa yhteen ja alle; useampikin kuukausi sattaa mennä ilman yhtäkään, joka tosin enemmän tai vähemmän johtuu sänkyajan aktiviteetista, mutta sitä ollen aikaisemmissakin vaiheissa trendi on selvä. Tällöin myös epäonnistumiset (siis orgasmit) saattavat pudota; niiden ollessa kuitenkin osittain vain osittain riippuvaisia vähentyvän seksuaalivoiman määrästä, mutta vähentyvä addiktiomäärä yleistrendinä vähentää myös epäonnistumisten määrää, osittain pois lukien psyykkisesti vaikeammat vaiheet joissa niiden määrä tuppaa lisääntymään, vähentymisen lisäksi (kaksi voimaa). Ensimmäisestä selibaattivuodesta (ja seitsemännestä, 2003, omassa tapauksessani) saattaa selvitä jopa ilman orgasmeja (yhdistelmä tuoretta halua onnistua, tuuria ja fyysistä hallintaa, ja vuoden 2003 tapauksessani fyysinen autohallinta on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että nolla tuntuu luonnolliselta mahdollisuudelta); sitä seuraavan ollessa psykologisesti vaikein (se pitää saada fyysiseltä osin parempaan hallintaan, joka on kriittisen tarpeellinen ensimmäisessä tapauksessani, mutta hallinnan määrä on tarpeen joka periodissa, oli periodi miten vaikea tai helppo tahansa), jota seuraavissa vaiheissa seksi hiljenee vähän kerrallaan joka vaihe (ainakin ensimmäisen kahdeksan vuoden kaavan mukaan). Orgasmitonta seksiä harrastava selibaatti saattaa saada yöllisiä siemensyöksyjä tiheämmin sitten taas ollessaan enemmän ilman, mutta se myös ehkäisee. Selibaatti teemana välttää orgasmitontakin seksiä, tuntiessaan niin olevan enimmäkseen parempi. Yöllisten siemensyöksyjen määrä saattaa tai ei-saattaa laskea synkronisesti fyysisen autokontrollin lisääntyessä; seksuaaliuni yhdynnän portilla/aikana saa yöllisen siemensyöksyn (ei ole orgasmi) aikaan kuten aikaisemminkin. Selibaatin orgasmeissa ei ole painevoimaa, ja siltä osin ne muistuttavat yöllisiä siemensyöksyjä, jotka ovat kuitenkin erilaisia, enkä laske niitä orgasmeiksi; esim. selibaatin alkutaipaleella seksuaalihuntu tulee takaisin orgasmeista, muttei koskaan yöllisistä siemensyöksyistä. Orgasmi nousee aina päähän, jonne tasolle kiihotuksen noustessa tapahtuu orgasmi. Orgasmi tosin tapahtuu myös fyysisen seksuaaliorganismin lauetessa, joka sekin saa aikaan seksuaalihunnun takaisin ilmestymisen selibaatin alkutaipaleella tai ensimmäisten epäonnistumisten aikaan - jotka itselläni, mitä orgasmeihin tulee, tuli vastaan vasta noin ensimmäisen selibaattivuoden jälkeen, jonne asti jonkin verran onnekkaasti selvisin ilman orgasmeja, johtuen paljolti fyysisen seksuaalimasiinan noudattamasta samasta kaavasta kuin ennen selibaattia, jolloin se oli hallittavissa tutulla tavalla; kyseisen kaavan muuttuessa seuraavaksi, jolloin hallinta ja se missä vaiheessa orgasmi tapahtuu tuli osittain ei-arvattavaksi. Kastraatio. Tähän tarvitaan lupa, jossa ensin haetaan mahdollisesti puoltava lausunto psykiatrilta ja sitten se lähetetään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kastraatiolautakunnalle päätökseen. En tiedä väheneekö seksiaddiktio kastroidulla, esim. lapsilla ei vähene (edes mentaaliset kuormitukset eivät mahdollisesti juuri vähene lapsuudessa, tarviten ehkäpä vastavoimaa/ei-lapsuus). Moni ihminen on ottanut kastraation syystä tai toisesta, enkä ole kuullut/lukenut mitään Kirkastumisista. Jos ei vähennä, kastraatio olisi selibaattia huonompi vaihtoehto (iästä riippumatta jos Kundalini ei vähentäisi, jota se kuitenkin näyttää tekevän, tehden iästä kriteerin milloin selibaatista vielä hyötyisi), ja myös progressiivinen on Kundalini-valaistuneelle parempi. Kastraatio missä vaiheessa vain eliminoisi myös progressiivisen, mitä addiktion lain mukaiseen vähentymiseen tulee (Kundalini taas saattaa pystyä suoraan kuormituksiin jopa silloin). Kastraatio antanee - en näe että mikään ylläpitäisi aurallista seksuaalihuntua - täyden kehoviattomuuden (jota tosin on jo monella paljon, muutamassa vuodessa Kundalini-valaistumisen jälkeen lisää) ja Viisauden (ehkä noin kolmen kuukauden sisään kastraatiosta), ja muita etuja, täksi elämäksi. Kastraatio olisi vaivaton, monelle ainoa palkinto siitä olisi Viisaus (siksi selibaatti tai kastraatio on vaihtoehto vain Brahma-etsijöille). Kastraatio on mielestäni vaihtoehto vain vanhoille ihmisille.
Kundalini-valaistuminen ja sen teoriassa seksiaddiktiota tuellisesti vähentävä vaikutus voi ehkä olla parempi hyödyntää ensin pari vuotta, siis keskikanavan vahvistumisajan, ennen kuin pistää seksin jäihin kastraatiolla (joka kuitenkin on vain kaikkein vanhimmille - eikä parhaimmin ehkä heillekään - tai jollekin joka haluaa uhkapelata, että Kundalini alentaisi seksiaddiktiota kastraationkin jälkeen, mutta sellainen uhkapeli on mielestäni liian riskillistä nyt kun voi vähintään teoriassa saavuttaa alempia addiktiomääriä, tosin jos ei onnistu selibaatissa nyt eikä myöhemmin ja olisi 50 vuotta jäljellä ja ajattelisi, että voisi saada Brahma Tajunnan kastraatiolla - uhkapeliä - ja että V1-kuormitus, seksiaddiktio-kuormitus, alenisi Kundalinilla silloinkin - uhkapeliä - ja yhtä nopeasti/hitaasti - uhkapeliä; todennäköisyys, että monet sattumat kaikki toteutuvat on yhtä epätodennäköistä kuin niiden todennäköisyyksien kertominen yhteen) - sama ennen selibaattia ei sekään ole välttämätöntä, mutta keskikanava voi sitten avustaa selibaattia, tosin vastavoimailu saattaa vähentyä vastaavasti, jos keskikanava tasapainottaa kaikkea. Kundalini näyttää myös eliminoivan kuormituksia kunhan van jatkaa tasapainottamista niin kauan kuin tuntuu (paljon) kuormitusta sormissa. Selibaatin ei kannata tehdä kastraatiota missään vaiheessa, niin hyödyllistä addiktion väheneminen on, ja selibaatti on sänkyaikaa lukuunottamatta lähinnä oireeton jo muutamien vuosien kuluttua, ja vähentyminen edelleen jatkuu. Seksiaddiktion vähentyminen on tärkeämpi asia kuin äärimmäisen tärkeä Brahma-Tajunta sen etsijöille. On olemassa myös osittainen kastraatio että vastahormonihoito, joiden jälkeen seksin voimakkuus että halu on enemmän tai vähemmän poissa, mutta ei kokonaan, joten on mahdollista, että sitä voitaisiin käyttää apuna tulevaisuudessa, tosin sillä vaaralla, että addiktiomäärä ei vähentyisi (selibaatissa tai ei). Vastahormonihoito vaikuttaa vähemmän riskilliseltä, niin kauan kuin siitä on apua (ei välttämättä ole aikarajaa). Kastraatiossa (hyvinkin kaikenlaisessa) on myös riskinsä pitkällä aikavälillä siinä, että sen jälkeen ei saa tietty(j)ä hormoneja (riittävästi; ainakaan ilman ulkoista apua) joita käytetään muuhunkin kuin seksiin, ja tiedetään ainakin se, että luut voivat tai tulevat pehmenemään, joka voi johtaa pyörätuoliin. Rinnat saattaa alkaa kasvamaan (vaikka ei saakaan naisten sukupuolihormoneja). KASTROIDUT ELÄIMET. Tulevat lauhkeiksi kuin lampaat. Intiassa kastroidaan härät vetämään vaunuja: ilman kastraatiota ne eivät olisi riittävän säyseitä kyseiseen tehtävään. Sudet tulevat lisäksi sosiaalisemmiksi - eivät ole niin paljon yksin, eivät ole mustasukkaisia, eivät luo rajoja, reviirejä (erään lähteen mukaan. Sudet ovat laumaeläimiä). Kyseiset seikat saattavat eläinten tapauksessa olla enimmäkseen seksin katoamisesta johtuvia, mutta myös eräs suomalainen kastroitu ihminen sanoi eräässä TV-haastattelussa, että elämänsä taso oli kohentunut, että hän voi paremmin kuin ennen kastraatiota. V1-kuormitus. Seksin kohdalla lasketaan nähdäkseni vain orgasmeja, voimalla ja määrällä ei ole omien huomioideni ja tietojeni mukaan ollenkaan/juuri ollenkaan merkitystä, siinä sillä voi olla sama lainalaisuus kuin muilla chakroilla, niitä voi kuormittaa joka päivä ilman pysyvää ylikuormitusta. Seksi on chakrallinen ja laskurilla varustettu orgasmien kohdalla. Nolla-addiktion saavuttaminen näyttää tällä hetkellä olevan mahdollista vain useiden elämien kautta. Nolla-addiktoituneita mahdollisesti on, esim. naisia jotka eivät voi saada orgasmia, ja eunukkeja, olettaen ettei ole fyysinen vika aina molempien tapauksessa, tosin heidän huulensa eivät silloin ilmeisesti olisi täysin ihonväriset - vrt. lapset. Seksuaaliset kimmokkeet ovat vähemmän addiktoituneilla vähävoimaisempia, eivätkä he tarvitse niin monta orgasmia per kuukausi. Tukahdutetun addiktion vähentyneisyys saattaa arvaten olla suurempi kuin mitä huulet näyttäisivät; johtuen chakra-kuormituksen mahdollisesta jälkijättöisyydestä, mutta uskon sen kulkevan reaali-tasolla. Se voi olla katkaistu pois aktiivisysteemistä; ollen yhtä hyvä kuin jo kadonnut, mitä tulee tukahtuneessa tilassa täysin passivoituun määrään (joka tosin ilmenee sitten lisäksi myös huulten vaalentumisena). Kyseistä täysin passivoitua kun ei enää kokemuksellisesti tunnu olevan enää olemassa; ja se, mikä on tukahdutetun addiktion tällä puolen on nykytilanne (+ tukahtuneessa tilassa ei vielä eliminoitunut määrä - jota on vielä kolmen, ja viiden, vuoden selibaatin jälkeen jäljellä): tästä hypoteesista en osaa mennä sanomaan. Ongelma tässä olisi kastraatiopuolella se, ettei mitään jatkovähentymisiä tapahtuisi enää, kuten voi hitaasti tapahtua parin elämän kulussa, kun chakra jäähtyy, kun se on leikattu täysin pois (tai keskikanavaisesti osittain tuettu) aktiivisysteemistä. Tämä hypoteettinen teoria on tuntematon; näyttää jossain määrin mahdolliselta. Toipuminen kuitenkin näyttää yleisen toipumislainalaisuuden mukaan tarvitsevan työtä, aivan kuten tapojen, addiktioiden muuttuminen yhdeltä osin vaatii työtä; että jos pistää jotain absoluuttiseen nollapisteeseen, niin muutosta siinä ei tapahdu. © 1998-2011, Petri Brahma Einiö |