Osoite:

Monikohan kuplavolkkaria käännellyt tietä, että Hitler halusi hajottaa auton avulla työväenliikkeen. Diktaattoria kiusanneet työläiskorttelit piti hävittää hienovaraisemmin kuin juutalaiskorttelit. Välineeksi lopulliselle ratkaisulle keksittiin Volkswagen. Kukkarolle käyvän kansanauton piti ajaa työläiset tehtaan varjosta maalle erille asumaan. Sota tuli kuitenkin väliin ja kuplan voitonkulku alkoi vasta sodan jälkeen.

- Auto onkin hajottanut tehokkaasti teollisuustyöväestön "atomeiksi". Ay-liikekin tuntuu ajattelevan että ihmisille kelpaa työ kuin työ. Että vastenmielisenkin työn korvaa vapaa-aika, johon pääsee autolla pois työstä, katsoo vapaa tutkija Olli Tammilehto.

- Teollisessa vaiheessa työnantaja piti tärkeänä heikentää työntekijöiden ammattitaitoon pohjautuvaa valtaa työpaikoilla. Suosittiin koneita, joita "apinatkin" osasivat käyttää. Nyt on Tammilehdon mukaan menossa teknologien kausi, jossa ihmisten tietoja ja taitoja korvaavat asiantuntija- ja patenttijärjestelmät.

- Uusliberalismin tavoite on hyödyn maksimointi. Koko ajanhan Suomea myöten nähdään ,että koska tahansa voidaan heittä ihmiset tuotannosta ulos ja jättää noudattamatta sopimuksia.

Tutkija toivoo, että ay-liike pohtisi enemmän sitä, minkälainen työ on ihmisarvolle sopivaa ja työläisten kannalta hyväksi.

-Itse pitäisin mielekkäänä työnä sellaista, jossa valmistetun tuotteen ihminen voi hyväksyä ja että työ edistä mielekästä elämä ja yhteisvaurautta.

Yhteisvaurautta yhä paljon

Yhteisvaurautta on yhä paljon, vaikka uusliberalismi sitä koko ajan nakertaa kuten rakentamalla kännykkämastoja luontoon. Yhteisvauraudella Tammilehto tarkoittaa aineellisia ja aineettomia vaurauksia.

-Ilma, aurinko, tuulet, useimpien naisten kyky synnyttä, villit eläimet ja kasvit, joet, useimmat järvet, meret, autiomaat, suuri osa metsistä, kaupungit ja kylät, julkiset kirjastot, koulut ja sairaalat sekä halpa joukkoliikenne ovat aineellista yhteisvaurautta.

Aineetonta vaurautta ovat tutkijan mukaan suuri osa geneettisestä informaatiosta ja tieteellisestä tiedosta, paikallinen tieto, paikallinen tieto, kansanviisaus, terve järki, kansanperinne ja suuri osa populaari- ja korkeakulttuurista.

- Sosiaaliturvajärjestelmä voi myös pitää yhteisvaurautena. Siinä on tietty osa rikkaudesta muutettu lainsäädännön avulla oikaisemaan niitä vääryyksiä, joita on tehty kun rikkautta on tuotettu.

-Moni vain ei halua ymmärtää sosiaaliturvaa näin. He katsovat, että kyse on valtion ja rikkaiden harjoittamasta hyväntekeväisyydestä tai köyhien rauhoittamisesta. Lisäksi he vaativat kontrollia ja nöyryyttävät turvan saajia.

Tammilehdon mielestä nykyiset talousopit pimittävät tietoisesti tätä yhteisvaurauden olemassaoloa ja sen tärkeyttä ihmisten elämälle ja toimeentulolle. Pimittäjät ovat niitä, jotka haluavat mistään piittaamatta jatkaa rikkauksien kasaamista itselleen.

Tutkija uskookin, että jos yhteiskunnassa on kohtuullinen määrä yhteisvaurautta ja sen muotojen kirjo on sopiva, niin ihmiset voivat olla köyhiä olematta kurjia tai hätä kärsiviä.

-Joissain maissa yhteisvaurauteen kuuluva epävirallinen lohko on jopa kannatellut , kun talous on kriisiytynyt. Näin kävi esimerkiksi Argentiinassa.

Itärajan toisella puolella Karjalassa ei tultaisi toimeen ilman tätä lohkoa.

Tammilehto tunnetaan pitkän linjan kansalaistoimijana. Viime aikoina ympäristöliikkeen rinnalle on noussut toiminta globaalissa maailmanmuuttajien liikkeessä. Hänen vuonna 1998 ilmestynyt teos Maailman tilan kootut selitykset sai kehut Hesaria myöten. Syksyllä ilmestyi Yhden taalan kysymys -teos (Like). Sillä tutkija osallistuu keskusteluun globalisaatiosta ja köyhyyskiistasta.

Halosen komissio vain rasvaa konetta

Samaa aihetta pohtii presidentti Tarja Halosen ja Tansanian presidentin Benjamin Mkaban vetämä ILO:n maailmankomissio, joka julkaisee raporttinsa tammikuussa.

-Vaikuttaa siltä, että presidentin työryhmä yrittää vain rasvata konetta, vaikka myöntää ettei globalisaatio voi jatkua nykyisellään. Halonen tuntuu ajattelevan, että globalisaation koneen pitää tuottaa hyötyä mutta nykyistä "säällisemmin", Tammilehto kommentoi presidentin haastattelua Palkkatyöläisessä (10.03).

Tammilehto korostaa , ettei globalisaatiosta rikkaille kasaantuva hyöty tule tyhjästä vaan köyhän enemmistön kustannuksella.

-Todellista kultaa kuten valtavat voitot syntyvät ihmisten kärsimyksestä. Nykyisen tuotantopyramidin pohjalla ihmiset menettävät kokonaan itsenäisyytensä. Kun ammattiyhdistykset ja työlait puuttuvat, elävät rikkautemme tuottajat työnjohtajien, kellojen ja koneiden tyranniassa

Tammilehdon mukaan kirjallisuudessa, jota on ilmestynyt väitöskirjatonnien edestä, on jopa katsottu, että orjat olivat jopa paremmassa asemassa kuin palkkatyöläiset. Orjan omistajan etuna kun ei ollut vahingoittaa omaisuuttaan.

-Tänään etelän köyhällä on usein vain kolme mahdollisuutta: palkkatyö, mikrotuottaminen tai nähdä nälkä.

Palkkatyötä tehdään usein hikipajoissa suuren pohjolan kauppaketjun piikkiin. Mikrotuottaja on monesti pienviljelijä. Intiassa käyneen Tammilehdon mukaan maassa on koettu epätoivoisten pienviljelijöiden itsemurha-aalto.

-Globalisaatio pahentaa köyhyyttä ja tekee jopa vaatimatonta elämä viettävistä mutta kohtuullisen tyytyväisistä ihmisistä kurjalistoa, väittää kymmenmäärin tutkimuksia lukenut Tammilehto.

16.12.2003 jälkeen: