Jouko Ylä-Liedenpohja:

Hei
Postisi on hyvä tukkimaan tietokoneeni sekä eilen että tänään, mutta lopulta sain luettua viestisi.
Vastapalautetta:
1. pitkäaikainen sijoittaja ei tietenkään ole mikään erillisolio vaan ko. artikkelini jaotuksen mukaan vain spekuloija, jonka sijoituksen aikajänne on "pitkäaikainen".
PS. Yleensähän yritykset väittävät pitkäaikaisiksi tai strategisiksi sellaisia sijoituksia,  jotka ovat sillä hetkellä tappiolla!
2. älä tulkitse kirjoittamaani tyyliin "Ylä-Liedenpohja väittää, että arvauksien arvaus ...". Tee suorat lainaukset ja esitä vasta-argumenttisi.
PS. Vain kommareilla on tarve tulkita muille muiden kirjoittamaa tai puhumaa tyyliin "tätähän se JYL tarkoittaa tai väittää". Kyllä lukijat ymmärtävät tekstini ilman muiden tulkintoja!
3. Kurssien ylireagointi on tietenkin kultaista jälkiviisautta. Minähän yritin osoittaa Nokia-esimerkillä, että mitään ylireagointia suhteessa asianomaisen ajankohdan tietämykseen ei ehkä ole olemassa: 25 euroa marraskuun 2001 alussa on mielestäni yhtä suuri ylialireagointi kuin 65 euroa kesäk. 2000. Siis tarkastele arvopaperin hintaa tiettynä hetkenä suhteessa silloin käytettävissä olevaan informaatioon. Sijoittaja ei voi tehdä sijoituspäätöksiä jälkiviisautta hyväksi käyttämällä.
4. Älä saivartele. Markkinoilla ne kuluttajat ovat ja toimiessaan sijoitusmarkkinoilla heitä kutusutaan sijoittajiksi, spekulanteiksi, arbitroijiksi, suojaajiksi, yms.
Hyvää joulua!
JYL

Minä:

Hyvää joulua toki,
ja olen pahoillani jos viestini tukki koneesi; minulle unohtui varmaankin html-lähetystapa päälle.

Muutama kommentti silti vielä.

Jos nyt käytetään samasta toiminnasta eri nimiä, toisaalta sijoittaminen ja toisaalta spekulointi, niin eikö olisi johdonmukaista antaa niille myös eri tarkoitukset. Kun tiedetään, että mm. osakkeiden avulla nettoamisessa on kaksi eri strategiaa, toisaalta hyödyntää yrityksen tuotannon kasvua ja toisaalta hyödyntää osakekaupan ilmiöitä, epäsymmetristä informaatiota, massapsykologiaa jne. niin eikö olisi luontevaa ja myös yleistä käsitystä vastaavaa kutsua edellistä sijoittamiseksi ja jälkimmäistä spekuloinniksi? Ja eikö jälkimmäinen ole kauempana reaalitaloudesta?

Pörssikursseista ei todellakaan ole sen parempaa tietoa kuin että ne ovat aina oikeat sen hetkiseen "tietoon" nähden. Tästä olen samaa mieltä kanssasi. Siitä huolimatta tämä "tieto" saattaa joskus johtaa päätöksiin, jotka ovat haitallisia sekä sijoittajille itselleen että taloudelle laajemminkin. Tunnetuin esimerkki on vuoden 1929 pörssi-innostus, jonka jälkimaininkeja muuan herra Hitler pääsi sittemmin hyödyntämään. Eikä nykyisen IT-alan "kuplan" kaikkia huonoja seurauksia vielä tiedetä. Ajatukseni on, että jos voitaisiin kasvattaa edellisen määrittelyn mukaisen sijoittamisen osuutta spekulointiin nähden, niin tällaisten onnettomuuksien mahdollisuus vähenisi.

Kun kiinnitin huomion siihen, mitä kutsuit markkinoiksi ja mitä et, se voi tuntua saivartelulta, mutta pienilläkin nyansseilla saattaa olla suuri merkitys taloutta ohjaavien asenteiden muodostumiselle. Kun käytetään kieltä, jossa markkinat tarkoittavat ensisijaisesti sijoitus- ja spekulointikaupankäyntiä, se osoittaa, mitä pidetään tärkeänä ja mihin kannattaa satsata. Näin toimittaessa painotetaan tahtomattaankin virtuaalitaloutta reaalitalouteen nähden ja "kuplan" todennäköisyys kasvaa. Ajatukseni on, että pitäisi löytää keinoja, joilla reaalimarkkinoita, siis tavallisten hyödykkeiden ostamista ja myymistä pidettäisiin tärkeämpänä kuin sijoitusmarkkinoita. Tällöin "kuplat" eivät olisi niin suuria, ja tällöin myös niiden kuluttajien, joilla ei ole varoja sijoittamiseen, ja niiden piensijoittajien, joiden varat eivät riitä edes pienistä "kuplista" selviämiseen, asema paranisi ja kysyntä olisi tasaisempaa ja vahvempaa.

Hyvää Uutta Vuotta myös,
Matti

Koti