Jouko Ylä-Liedenpohja:
Hei
Postisi on hyvä tukkimaan tietokoneeni sekä eilen
että tänään, mutta lopulta sain luettua viestisi.
Vastapalautetta:
1. pitkäaikainen sijoittaja ei tietenkään ole
mikään erillisolio vaan ko. artikkelini jaotuksen
mukaan vain spekuloija, jonka sijoituksen aikajänne
on "pitkäaikainen".
PS. Yleensähän yritykset väittävät
pitkäaikaisiksi tai strategisiksi sellaisia
sijoituksia, jotka ovat sillä hetkellä
tappiolla!
2. älä tulkitse kirjoittamaani tyyliin
"Ylä-Liedenpohja väittää, että arvauksien
arvaus ...". Tee suorat lainaukset ja esitä
vasta-argumenttisi.
PS. Vain kommareilla on tarve tulkita muille muiden
kirjoittamaa tai puhumaa tyyliin "tätähän se
JYL tarkoittaa tai väittää". Kyllä lukijat
ymmärtävät tekstini ilman muiden tulkintoja!
3. Kurssien ylireagointi on tietenkin kultaista
jälkiviisautta. Minähän yritin osoittaa
Nokia-esimerkillä, että mitään ylireagointia
suhteessa asianomaisen ajankohdan tietämykseen ei
ehkä ole olemassa: 25 euroa marraskuun 2001 alussa
on mielestäni yhtä suuri ylialireagointi kuin 65
euroa kesäk. 2000. Siis tarkastele arvopaperin
hintaa tiettynä hetkenä suhteessa silloin
käytettävissä olevaan informaatioon. Sijoittaja ei
voi tehdä sijoituspäätöksiä jälkiviisautta
hyväksi käyttämällä.
4. Älä saivartele. Markkinoilla ne kuluttajat ovat
ja toimiessaan sijoitusmarkkinoilla heitä kutusutaan
sijoittajiksi, spekulanteiksi, arbitroijiksi,
suojaajiksi, yms.
Hyvää joulua!
JYL
Minä:
Hyvää joulua toki,
ja olen pahoillani jos viestini tukki koneesi;
minulle unohtui varmaankin html-lähetystapa
päälle.
Muutama kommentti silti vielä.
Jos nyt käytetään samasta toiminnasta eri nimiä,
toisaalta sijoittaminen ja toisaalta spekulointi,
niin eikö olisi johdonmukaista antaa niille myös
eri tarkoitukset. Kun tiedetään, että mm.
osakkeiden avulla nettoamisessa on kaksi eri
strategiaa, toisaalta hyödyntää yrityksen
tuotannon kasvua ja toisaalta hyödyntää
osakekaupan ilmiöitä, epäsymmetristä
informaatiota, massapsykologiaa jne. niin eikö olisi
luontevaa ja myös yleistä käsitystä vastaavaa
kutsua edellistä sijoittamiseksi ja jälkimmäistä
spekuloinniksi? Ja eikö jälkimmäinen ole kauempana
reaalitaloudesta?
Pörssikursseista ei todellakaan ole sen parempaa
tietoa kuin että ne ovat aina oikeat sen hetkiseen
"tietoon" nähden. Tästä olen samaa
mieltä kanssasi. Siitä huolimatta tämä
"tieto" saattaa joskus johtaa
päätöksiin, jotka ovat haitallisia sekä
sijoittajille itselleen että taloudelle
laajemminkin. Tunnetuin esimerkki on vuoden 1929
pörssi-innostus, jonka jälkimaininkeja muuan herra
Hitler pääsi sittemmin hyödyntämään. Eikä
nykyisen IT-alan "kuplan" kaikkia huonoja
seurauksia vielä tiedetä. Ajatukseni on, että jos
voitaisiin kasvattaa edellisen määrittelyn mukaisen
sijoittamisen osuutta spekulointiin nähden, niin
tällaisten onnettomuuksien mahdollisuus vähenisi.
Kun kiinnitin huomion siihen, mitä kutsuit
markkinoiksi ja mitä et, se voi tuntua
saivartelulta, mutta pienilläkin nyansseilla saattaa
olla suuri merkitys taloutta ohjaavien asenteiden
muodostumiselle. Kun käytetään kieltä, jossa
markkinat tarkoittavat ensisijaisesti sijoitus- ja
spekulointikaupankäyntiä, se osoittaa, mitä
pidetään tärkeänä ja mihin kannattaa satsata.
Näin toimittaessa painotetaan tahtomattaankin
virtuaalitaloutta reaalitalouteen nähden ja
"kuplan" todennäköisyys kasvaa.
Ajatukseni on, että pitäisi löytää keinoja,
joilla reaalimarkkinoita, siis tavallisten
hyödykkeiden ostamista ja myymistä pidettäisiin
tärkeämpänä kuin sijoitusmarkkinoita. Tällöin
"kuplat" eivät olisi niin suuria, ja
tällöin myös niiden kuluttajien, joilla ei ole
varoja sijoittamiseen, ja niiden piensijoittajien,
joiden varat eivät riitä edes pienistä
"kuplista" selviämiseen, asema paranisi ja
kysyntä olisi tasaisempaa ja vahvempaa.
Hyvää Uutta Vuotta myös,
Matti
|