Saunassa pipo päässä
Julkaistu marraskuussa 2003


Muutama ote:
Öisellä merelle kiirii
yöllä suden ääni,

vai onko se täysikuuta ulvova ketjussaan itkevä koira
kissat livahtavat varjoihin, ihminen on pehmeässä vuoteessa ja näkee painajaisia
jotka ovat tosia aina jossain päin maailmaa.

_______________

Lasi punaviiniä ja olin perillä; ei tarvinnut enää etsiä etäisyyksistä mennyttä onnea. Se on tässä. Himmeä lasi. Kirkas viini.

____________

Meri on loputon matka, vedenalaista väylää, vettä läjäpäin, tuulen nostamat pärskeet naamalla, ylpeänä että selviää hengissä, on vahvempi kuin meri?
Meri ei ole merta ilman maata, kallioita, metsien huminaa.
Keskellä valtamerta maa on keskimäärin viiden kilometrin päässä.
Se on paljon vettä. Alaspäin. Taivasta on ylemmäksi, - ohutta yläpilveä ja iltaruskoinen avaruus horisontissa.
Miksi täällä on ihmisiä?

__________________

Kun mies ja nainen painautuvat toisiaan vasten ilman rihman kiertämää
- kuten fraasissa ilmaistaan -
ei ole sen kummempaa ihmettä se valmius mikä meissä on suvunjatkamiseen.
Mikä oli se tapahtuma mistä nämä kaikki meret ovat syntyneet? Kuka sen sensuroi?

_________________

En nähnyt silmälääkärillä alinta riviä. Hän antoi silmieni eteen lasin, ja näin pienellä präntätyt hölynpölinät. Ja siitä piti maksaa itsensä kipeäksi. Illalla lähdin kävelylle Porin iltaan. Panin lasit silmille että näkisin että kadut ovat tyhjät, ei mitään katsomista. Ei valtamerikään tarvitse silmälaseja nähdäkseen että saasteet leviävät kuin ihmiset tällä maapallolla. Optikkojen salaliitto? Pakenen metsään, kuuden puun taakse että polku ei enää erotu. Olen risu risujen joukossa. Hengitän hiljaa puiden kanssa. En katso, eikä kukaan näe minua

__________________

Kun tulee perille on saapunut,
istuu ja on perillä.
Takana kulunut aika, mitä sille nyt tekisi.

_______________________
copyright: Juhani Tikkanen

alkusivuille

sivun htm-versio 1.12.2003