Polkupyörän esiintyminen

Tikkasen runoissa:



		Keltainen jopo
		punastuu häpeästä:
		polku ruohottuu. 		




Seuraava tarina on Joensuun / Noljakan kauden tarinaa. Pyöräilin Heinäpuron polkua töihin, joskus sateessa. Tämä Heinäpuron polun kesäinen sade ei ole, ja on, sukua Tarkovskin elokuvien sateille.
(Klikkaile ja palaa 'Edellinen' napilla takaisin.)


  • sadetuuli, pyöräilen sinua vastaan, pisaroit
  • 
    		Kastuu sateessa
    		vastaisissa tuulissa
    		ihmisen mieli
    
    

    Jostakin syystä polkupyörien renkaat ovat hyvin harvoin täydessä iskussa. Ja vaikka niitä olisi vasta pumpannut, niin taas ne ovat puoli-ilmaisia. (Smurffin 51. laki.)

  • Humalainen polkupyörä eturengas puolityhjänä sorisee sorapolulla kotia päin.
  • 
    		Veljesten äiti 
    		synnytti kolme poikaa.
    		Pyöräilijöitä.		
    
    

    Minulla oli nuorempana monivaihteinen polkupyörä. Broidini lainasi sitä kerran ja ajoi sen tienpenkkaan, eikä sillä senjälkeen viitsinyt enää ajaa. Renkaat viipottivat j.n.e. Senjälkeen minulla on ollut pelkkiä yksivaihteisia.

  • monivaihteinen polkupyörämatka puhelinkioskin takaiseen syksyyn
  • 
    		Lämmin pihamaa
    		suojelee polkupyörää
    		vilustumasta
    
    

    Vaikka väittäisin että seuraava kuvaelma olisi totta, jää se väite vain minun sanani varaan. Olisikohan juttu sittenkin haaveita keskellä kirkasta päivää? Kuka arvannee totuuden?

  • Vauhtilantietä ajoi tyttö, polkupyörällä rannalta päin, vain pikkupöksyt, ei muuta
  • 
    		Herätin hänet.
    		Veljesten polkupyörä
    		ainut yhteinen
    
    

    Pikkuveljet ihannoivat yleensä isompia veljiään. Yleensä on pakko; isoveli oli vahvempikin. Voimaa lisäsi hänen kolmivaihteinen polkypyörä, minä sain ajella perässä äidin vanhalla Tunturilla.

  • en pysy isoveljen vaihdepyörän perässä
  • 
    		Tuuli humisee.
    		Olen lukenut kaikki. 
    		En muista mitään.
    
    

    Seuraava tarina on matkahaikujen aristokratiaa. Bashoon ylistystä. Polkupyörällä kulkee lujaa.

  • polkupyörätarina neljän henkilön polkupyöräilystä Hämeen Härkätietä pitkin
  • 
    		Koti on täällä:	
    		humiseva mikroni
    		tallentaa kaiken!
    
    

    Seuraava tarina on Porista. Vaikka Pori on persiistä. Kuoppakaupunki? Henkisesti.

    
    		Joku varasti
    		minun keltaisen jopon.
    		Sai hyvän kodin?			
    
    

    Rakennus-runoa oli mukava tehdä. Kaikkihan nyt punaisia päin kurvaavat, mutta tosi polkija ajaa päin vihreitä!

  • polkupyörällä kurvaa liikennevaloissa päin vihreätä valoa
  • 
    		Vihreä liike
    		saa kadulla turpiinsa.
    		Mutta ei kuole.
    
    

    Sinällään koko Jouluna 1996 - teksti on päällepäin hutera. Santiago de Compostelan pyhiinvaellus on kuitenkin samanhenkinen kuin seuraava

    
    		Olen matkalla
    		kuten perhonen liitää
    		runosta toiseen
    
    



    
    		Ruosteinen pyörä
    		odottaa vetelänä
    		Euron tuloa.
    
    


    
    		Jos polkupyörä keksittäisiin nyt, 
    		laadittaisiin EURO-direktiivi estämään pyöräily
    		sataa metriä lähempänä autoja.
    

  • Aamun sarastus

  • 
    		Pyörä hiljentyy	
    		ikimetsän kohdalla:
    		Eurot tulevat!
    
    

    		Ruokorannalle eksyneet kaislat
    		ja Polkupyörä kohtaavat seuraavassa
    		tekstillisessä synergiassa:
    
  • Kaisla ja mänty, ja polkupyörä
  • 
    		Vihmova sade
    		koputtaa kutsuvasti
    		polkupyörääni
    
    

    Vuonna 2001-2002 vuodenvaihteessa oli Porissakin lunta ja pakkasta:
    
    		Polkupyöräni
    		lepää napojaan myöten
    		lumihangessa.
    		
    
    
    
    Orpo pyöräni: kaikki lumet juoksivat sateiden perään.
    (5-7-5 tavuisista )

    Alkuun


    Jalkratas klonksuu taas pisi runopolkui kattomaa kaisloi?

    Täst pääsee käymää Turus

    Sivulla kävin 2.2.2002 & 22.3.2002. chkd 26.10.03