Guillaume Apollinaire

Apollinaire, puolalais - ranskalainen runoilija.

Nimi: Wilhelm-Apollinaris de Kostrowitski, tai: Guillaume Albert Wladimir Alexandre Apollinaire. Äiti: Angelique Alexandrine Kostrowicka, syntynyt Helsingissä. Isä: Francesco Constantino Camillo Flugi d'Aspermont, sisilialainen kenraalisotamarsalkka. (Eivät naimisissa.)

Apollinaire, Guillaume eli 1880 (Rooma) - 9.11.1918 (Pariisi). Apollinaire kävi koulujaan Monacossa (College Saint-Charles) ja Cannesissa, sekä Nizzassa. Muutettuaan Pariisiin 1902 hän ystävystyi nopeasti Pariisin taiteilijoihin. Picasson erääksi parhaaksi ystäväksi on sanottu Apollinairea. He tapasivat 1905. (Barcelonassa syntynyt ja kasvanut Picasso ei vielä ollut oppinut puhumaan ranskaa. Picasso asettui Espanjalaisten taiteilijoiden 'siirtokuntaan' Montmartrelle, jonka työhuoneissa, studioissa, ei ollut juoksevaa vettä. Kesäisin ne olivat kuumia ja talvella jääkylmiä ja vetoisia.) Montmartressa asui myös toinen merkittävä kaveri, Max Jacob. Muita Apollinairen tuttuja olivat mm. Andre Billy, Eric Satie, Alfred Jarry ja maalari Marie Laurencin.

 

Vuodesta 1905 lähtien sotaan saakka Apollinaire kirjoitteli aktiivisesti proosan ja lyriikan lisäksi taiteilijakavereistaan esitellen heidän töitään. Apollinaire haistoi taiteen uudet suunnat ja uskoi uusien ideoitten 'vallankumouksellisuuteen'. Ja laatuun.

Ranskassa oli vuosina 1871 - 1914 viitisenkymmentä erilaista hallitusta. Eli Ranskan kamareissa mellastelivat milloin mitkäkin äärisuunnat, oikealta vasemmalla. Hallinto oli kiivasta ja hillitöntä. Niistä siemenistä kasvoi mm. Apollinairen runous. Lienee siis luonnollista että Apollinaire oli kerran viikon vangittuna Mona Lisan kähveltämisestä epäiltynä.

Pariisissa Apollinairen aktiiviaikana taiteissa mm. kubismi saavutti jalansijaa ja huomiota. Apollinaire oli ahkera artikkelien kirjoittaja, ja hän vielä paneutui ymmärtäväisesti taiteen uusiin ismeihin ja esitteli niitä. Tottahan toki myötäelävästä kirjoittelusta pitivät tietenkin taiteilijat itse (Picasso!) kuin pariisilaisetkin, jotka eivät koskaan ole olleet kovin piukkapipoisia. (Giljotinismin keventävä perinne?!)

Apollinairen nimi on liitetty nimenomaan kubismin liputtajana, Picasson rinnalla. Apollinairen ymmärtävä myötäeläminen oli merkittävää. Muistettakoon Hesarin musiikkiarvostelijan murhaavat teilaukset; eikä sama lehti aina kirjallisuuttakaan innolla aina ole kannustanut, jollei sitten sillä teilatakseen joitakin muita. Pariisi ei nyky-yhteyksin ole kaukana Helsingistä, mutta hyytävän kuolettava välimatka kuitenkin lienee aina ollut ja ilmeisesti 1900 loppupuolelta rotko senkun taisi vain kasvaa. Milloin Suomessa voitaisiin oppia olemaan vähän elämänmyönteisempiä. Tarvittaisiinko Suomeenkin kymmenvuotinen giljotiinien louskeen aika? Vuoden 1918 - lahtaukset taisivat kohdistua väärään kansanosaan?

Kubismin / Picasson saamat vaikutteet perinteisistä Afrikan veistoksista? Picassolla oli laaja kokoelma Afrikan, kuin myös Tyynen meren alueenkin veistoksia työhuoneessaan. Vastaavat työt Egyptistä? Niitä Apollinairekin pohdiskeli. Mielenkiintoisia kuvioita.

Näissä yhteyksissä pitäisi myös sotkea Gertrud Stein kuvioihin. Gertrude Stein syntyi Pennsylvaniassa 1874 ja tuli Pariisiin 1903. Gertrude keräsi laajasti mm. Picasson kubistisia töitä. Gertrude kuoli 1946. Gertrud Steinin proosaa on kutsuttu kubistiseksi: Gertrude käytti kieltä ja lausetta niin, että niistä tuli eläviä; asioiden kierteinen, syventävä toisto lauserakenteissa. Silti Gertrude onnistui pitämään tekstinsä selkeänä. Kubismia!

Apollinaire pihkaantui Marie Laurencin'iin jolle hän omisti monia töitään. Kuitenkin Apollinairen lujimmat siteet läpi hänen verevän elämänsä olivat hänen äitiinsä, Puolalaiseen aateliseen, joka mm. pelasi omaisuutensa Casinolla.

21-vuotiaana Apollinaire kävi jonkin aikaa olemassa Saksassa (kotiopettajana), missä hän tutustui mm. saksalaiseen romanttiseen runouteen.

Apollinaire oli myös pornokustantaja: kun Apollinairen toimisto meni nurin ja hän joutui työttömäksi, hän alkoi kustantaa pornoa entisen koulutoverinsa (Nizzasta) kanssa. Niillä rahoilla Apollinaire saattoi elää Runoilijan Elämää.

Tyylipyrkimyksissään Apollinaire liittyi kubistiseen ja futuristiseen maalaustaiteeseen ja vaikutti suuntaa-antavasti ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen ranskalaiseen runouteen, etenkin surrealismiin. Apollinairen runoudella on kosmopoliittinen leima, se kuvastaa modernin tekniikan aikakautta, mutta siinä on myös eksoottisia ja folkloristisia aineksia; perustuntona on rehevä elämänrakkaus.

---

Muutama lainaus: ensin 'Maailman kirjat ja kirjailijat' vuodelta 1957:

Symbolismin viimeisin edustaja ja uuden runouden valtahahmo oli Guillaume Apollinaire, joka valtasi uudella muotokielellään väkivaltaisen muuttuneen maailman ja raivasi tietä vapaiden assosiaatioiden tulva-aallolle.

Hänen elinvoimaisen tuotantonsa olennaisia piirteitä ovat tiedonhalu ja täydlelinen kunnioituksen puute. Lyriikka on mielikuvitusrikasta, eroottista, ällistyttävää ja iskuvalmista, omalaatuisesti rakenneltua, maalaustaidetta lähenevää. Häntä on sanottu 'älyn Heliogabalukseksi ja uudentaiteen hengen Marco Poloksi', mutta Apollinaire on myös elegantti, selkeä muotoilija.

'Maailman kirjailijat'-teos vuodelta 1972 tavallaan täydentää:

(Apollinairen) melankoliset rakkausrunot, joita on sanottu kauneimmiksi mitä ranskankielellä on kirjoitettu, saivat äärivastakohdakseen pornografisia tarinoita. Apollinaire kokeili miltei kaikkia kirjallisuuden lajeja menestyksellisesti aina kuvarunoja myöten, ja pyrki sekä lehtimiehenä että kirjailijana kaikin tavoin vaikuttamaan taiteen uudistumiseen.

Guillaume Apollinaire aloitti runoudessa surrealismin, joka oli maailmansotien välinen ilmiö Ranskassa. Se pyrki täydelliseen vallankumoukseen haluten särkeä kaikki kaavat loogista lauserakennetta myöten: runokuva oli kohotettava runon hallitsevaksi tekijäksi ja alitajunnassa vapaasti hahmottuville assosiaatioille oli annettava välitön ilmaus. Surrealismin liioitteluista vapauduttiin pian, mutta sen vaikutus on luonut pohjan modernille lyriikalle.(Maija Lehtonen Otavan Tietosanakirjassa 1960 - luvulla)

 

Apollinaire oli surrealismin ja futurismin ohjelman edelläkävijä sekä lyriikassa että kuvataiteissa. Artikkeli Les Peintres cubistes (1913) oli merkittävä kubismin esittely. Apollinaire antaa vapaat kädet sattumalle, kokeilee kielellä ja typografialla pyrkien keräämään tajunnan silmänräpäyksen muistikuvineen ja tunnelmineen välittömäksi kokonaisuudeksi. Apollinairen tunnetuinpia näytelmiä on surrealistinen Les Mamelles de Tiresias (1918). (Lähde: Uusi tietosanakirja)

Sanan surrealismi Apollinaire loi kirjoitettuaan näytelmänsä Les Mamelles de Tiresias. Hän kutsui itse teostaan surrealismiksi. Leima jäi Apollinairen otsaan. (Varsinaisesti surrealismi oikeana 'isminä' tuli laajempaan tietoisuuteen vasta vajaat kymmenen vuotta Apollinairen kuoleman jälkeen.)


	kuka
	minä 
	olen

kysyy Apollinaire kesken kiivaan elämänrytmin keskellä Pariisia 1900 luvun alussa. Ei isoja kirjaimia, ei pilkkuja saati pistettä. (Tapa on saanut legioonittain taitavia omaksujia.)

Apollinaire lähti 1914 vapaaehtoisena Ranskan sotariveihin ja haavoittui päähän 1916. Aivoleikkauksesta huolimatta Apollinaire ei täysin parantunut. Hän kuoli v. 1918, flunssaan, (espanjalaiseen).

Kun Apollinaire haudattiin Pariisissa 1918 ihmiset juoksivat kaduille ja huusivat: 'Alas Guillaume!' Tällä ei tarkoitettu Apollinairea vaan Saksan keisari Wilhelmiä. (Guillaume ranskaksi.) Hautajaisseurue, Apollinairen äiti ja lukuisa määrä taiteilijoita, järkyttyivät luullen että kansanjoukot tarkoittavat hautaan menossa olevaa vainajaa.

Suomeksi Apollinairea on esitellyt Aale Tynni legendaarisessa antologiassaan Tulisen järjen aika. Jukka Kemppinen käänsi Alcools - teoksen Otavan Delfiinikirjoissa 1977. Muita lähteitä on Internet tulvillaan. Penguin Books on myös julkaissut 'Apollinaire Selected Poems'.



	Tunnen ihmisiä kotka eivät
	vedä vertoja kohtalolleen
	epävarmoja kuin syksyn lehdet
	silmät kuin kituvat nuotiot
	sydän paukkuu kuin ovi

  

(Ote Jukka Kemppisen suomentamasta runosta MARIZIBILL kokoelmasta Alcools.)

Sanovat, että vielä nykyisinkin Apollinairen runoja osataan Ranskassa ulkoa. (Kuten Pushkinia Venäjällä.) Alla Apollinairen piirtämä hevonen. Lähde: 'Yön häntäluu' (toimittanut J. K. Ihalainen, Cultura / Palladium kirjat 1998.)

 

________________________________________


Tikkasen tekstien alkusivulle

sivu laadittu 24.4.2000, päivitys 28.4. & 6.-12.5.2000. Chk 25.10.03