Metsän puista, järvestä, ja metsäpolku, osa III



13.
Järvellä
on nyt
rauha,
Lokilla on sihti
ulapan pinnan väreilyihin.
Muikkuparvi on eksynyt?
 
Sorsa hautoo munia,
niistä syntyy
kelluvia pörröjä.
 
Tappajahauki lähestyy rantakaislikkoa.



14.
Vaikka neulasia leijuu polulle
enemmän kuin käpyjä
niistä ei tule polulle
kulkuestettä.
 
Neulasia tuskin erottaa
mustikanvarpujen seasta;
 
metsässä ei ole maa
näkyvillä.
 
Kun neulasia on tarpeeksi paljon
ne eivät pistele jalkapohjissa.



15.
Lokki nousee kiveltä lentoon
hakemaan
yhden kalan.
 
Pilvi peittää
pieneksi aikaa auringon.


 



16.
Muisto jäisestä ajasta säilyy
peruskalliossa.
Hitaasti se nousee
kohti taivaita.


17.
Katselen laiturilla
tyyntä järveä.
Kuinka pitkään kestää
että tuo vesi ehtii solista
jokia pitkin merelle,
sekaantuu siellä suolaiseen veteen.
Aikanaan se taas haihtuu
ja palaa tuohon, järvelle?
 
Kesäsateena? Syksyllä?
Talven lumimyrskyissäkö
vaiko vasta kevään tihkuna?
 
Voiko järven vedestä ottaa DNA.n?
 
Tuodaanko kuollut vesi
lentokentälle
yhteiskunnan laskuun
ja onko kulttuuriministeri
polvistuneena
häntä vastassa?


18.
On tärkeätä
että purot solisevat
meriä kohti.
Että hongat humisevat
järven rannalla
ja että joku havaitsee
neulasten pehmeän maton polulla.
 
Saako kuivaneet kävyt siirtää
polulta varvikon suojaan?



   Sammal
   saa kovan kiven 
   pehmenemään
Seuraava sikermä: Osa IV

Juhani Tikkanen

  • Tikkasen tekstien valintasivulle


    • koodia 16.8.2011