|
Lokin rääkäisyyn peltosirkkunen vastaa innostuneena. |
|
Eräitä kaisloja kudotaan matoiksi. Ettäkö minä tohtisin tallata kaislamattoa? Taikka ripustaa seinälle,jossa kaisla roikkuisi kuin inkvisiittorin kostona. Silti, kun kaisla kuihtuu, hän on vain harmaantuva muisto kesäisestä merenrannasta, tuulesta ja valosta Ja miten voi olla varma etteikö kaislakin kummittele? |