Albatrossi / II


 
3.
Korkeiden aaltojen varalle
albatrossilla on silmät
molemmin puolin päätä.
Hän säätää siipiään vähäsen pystympään
ja nousee ylemmäs;
antaa aaltojen selvittää
omat sotkunsa.
 
 
 
4.
Laiva huokaa
     kun se pääsee
myrskyisen horisontin reunalle asti;
siellä odottaa uusi, levännyt
myrskyisä meri.
 
Ei tässä muuta
kuin jatkaa, aalto kerrallaan
työntyä siitä läpi.
 
Ei tähän totu, koskaan.
 
 
 
5.
Viidentenä päivänä,
kun laiva on puskenut
kymmenien yhdeksänsien aaltojen läpi,
laskenut ne kaikki yksi kerrallaan
     (5 pv * 10+ * 9 aaltoa
     sekunteina laskien puolikkaan valtameren aallot.)
tuuli saa tilauksen jonnekin muualle.
 
Aurinko peilailee säteitään
pitkin ja poikin merta.
 
Albatrossi lähti tuulen mukana,
häntä eivät tyvenet innosta.
 
 
  6.
Minä,
merirunoilija,
huokaan onnesta,
kirjoitan nämä nopeat rivit
ja nukun pitkästä aikaa
rauhallisen yön.
 
 
Seuraava sikermä: Metsän puista, järvestä, ja metsäpolku

Juhani Tikkanen

  • Tikkasen tekstien valintasivulle

     

    •