Pohjantähti ei ole mitenkään huomattavan kirkas, mutta sen löytyy helposti Ison karhun (Ursa Major) 64:n paljaalla silmällä erottuvan tähden tähdistöön kuuluvan Otavan ”kauhan” kahden viimeisen tähden avulla. Nämä tähdet Dubne (Alfa Ursae Majoris) ja Merak (Beetta Ursae Majoris) osoittavat Pohjantähteen, kuten yllä oleva kaavakuva osoittaa.
Pohjantähti (Polaris, Alfa Ursae Minoris) on Pienen karhun (Ursa minor) tähdistön kirkkain tähti. Pohjantähti sijaitsee alle asteen etäisyydellä pohjoisesta taivaannavasta, joka on maapallon pyörimisakselin ja taivaanpallon leikkauspiste. Taivaanpallo on kuviteltu pallo, jonka keskipisteenä on havaitsija ja jonka pinnalla taivaankappaleiden kuvitellaan olevan.
Pohjantähti on kefeidi eli muuttuva tähti. Muuttuvat tähdet ovat sellaisia tähtiä, joiden kirkkauden on havaittu muuttuneen. Näitä tähtiä on luetteloitu jo enemmän kuin 20 000. Muuttuvat tähdet jaetaan tavallisesti kolmeen ryhmään: sykkivät muuttujat, purkautuvat muuttujat ja pimennysmuuttujat.
Pohjantähti on sykkivä muuttuva tähti. Sykkivien tähtien ulkokerrokset ovat jatkuvassa sykkivässä liikkeessä. Samalla tähden säteilevän ”pintakerroksen” lämpötila muuttuu. Sykkivä tähti on yleensä kirkkaimmillaan, kun sen pintalämpötila on suurimmillaan. Pohjantähden kirkkaudenvaihtelut ovat varsin pieniä. Kirkkaus muuttuu jaksolla 3,9698 vuorokautta.
Lähteinä Kosmos-tietokanta, Günther D. Rothin Tähtiopas (Weilin+Göös, Espoo 1979, s. 48-82) ja Oppikoulun kartasto (WSOY, Porvoo 1971, s. 63)

© Jarmo S. Rintamäki 2001

Sivun alkuun