Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. Mutta suo on pappilan aluetta ja pappilassa -vuosimiehenä oleva Jussi pyytää rovastilta torpan perustamisluvan alueelle. Rovastilta luvan saatuaan Jussi alkaa perata suota ja avata koskea. Kyläläiset käyvät katsomassa uutta torpanpaikkaa ja Kylä-Pentin vanhaisäntä, joka on saanut suonraivauksesta mitalin ja lisänimen Suo-Keisari, lupaa Jussille lehmävasikan ja karitsaparin. Koskesta nostetuista kivistä saadaan kivijalka, jonka päälle tulevat perushirret asetetaan paikoilleen jo ennen kevätkylvöjä. Kartanosta ostetaan entisen pirtin vanhat tiilet. Rovastikin lupaa varsin kohtuullisen torpanvuokran saatuaan kateutensa voitettua.
		Jussi päätti vaimonsa Alman kanssa palkata Kivivuoren Oton rakentamaan uudisrakennusta. Kattotuolien pystyttämisen jälkeen pidetään pärekattotalkoot. Laurilan Anttoo riitaantuu ja hänet talutetaan talkoista, mutta muuten ne onnistuivat erinomaisesti. Jäätyään vaimonsa kanssa kahden Jussi nimeää torppansa Koskelaksi.
		Ennen lumen tuloa suon halkaisee viemäri. Seuraavana kesänä valmistuu ulkorakennus. Hevonen ostetaan Oton avustuksella Kiviojan Vihtorilta. Siemenruis hankitaan Töyryltä ja kalveten. 30-vuotias Jussi on levoton siksi, ettei maa kaikesta huolimatta ole hänen. Kolmantena vuotena alkaa taksvärkki. Ensimmäinen ruis onnistuu hyvin. Alma tulee raskaaksi ja Liisa, torpan hevonen, jää tiineeksi. Alma saa pojan, jolle Jussi antaa nimeksi Akseli Johannes. Seuraavan rukiin vie halla. Sinä syksynä Jussi saa pysyvän vamman selkäänsä suota ojittaessaan.
		Seitsemänvuotias Akseli vahtii kolmannella olevaa veljeään, Aleksia. Rovasti kuolee vuokrasopimusta tekemättä. Rovastin Poika, tuomari kirjoittaa ruustinnan puolesta puoltopaperin torpparille. Jussi ajaa rovastin ruumisvaunuja. Uudeksi pastoriksi tulee kaunis, lempeä-ääninen nuorimies, Lauri Albin Salpakari. Töyryn isäntä saa kateudessaan uuden pastorin tekemään väliaikaisen torpankontrahdin Jussin kanssa. Virkatalon etu -pykälä saa torpparin huolestumaan. Kirkkoherran puolisoa asemalta noutaessaan Jussi tekee johtopäätöksen, että Salpakarin taloudessa asioista määrää nainen.
		Pappilan väki aikoo ostaa Kiviojan Vikiltä hevosen, mutta käytöstapojen erilaisuus saa rouvan lopettamaan kaupanteon. Työnteko on raskasta, sillä taksvärkin lisäksi tulevat pakkotyöt. Torpparit kiroilevat kansakoulutalkoissa navettojensa kattojen sortumista peläten. Kylän räätäli Aadolf Aleksander Halme ottaa oppipojakseen Valenti Leppäsen. Koulun avajaiset pidetään ja opettajaksi tulee vanha huumorintajuton mies. Pappilan pariskunta käy Koskelassa ja vaimo määrää myöhemmin miehensä korottamaan torpan vuokraa.
		Kylälle perustetaan palokunta, jonka kannatusyhdistys saa aikaan juhlat. Laurilan Anttoo ja Töyryn isäntä riitelevät taksvärkistä. Keisari antaa helmikuun manifestin, joka kuohuttaa pastorskan mieltä. Venäjän maalaki puhututtaa suomalaisia torppareita. Kirkkoherran rouva kerää nimiä suureen adressiin. Syksyllä tulevat tavanomaiset niittopäivät, jolloin satoa korjataan päivisin kantatilan pelloilla ja öisin torpan pelloilla torpparin auringon eli kuun valossa. Uusi vuosisata otetaan vastaan Kivivuoressa kiviruudilla täytetyn rautaputken pamauttamisella.
		Halme joutuu kesäjuhlilla pitämänsä venäläisvastaisen puheen takia nimismiehen nuhdeltavaksi. Jussille myönnetään raivausmitali. Menojensa suuruuden takia Ellen Salpakari päättää, että osa Jussin raivaamasta suosta palautetaan pappilalle. Bobrikov murhataan. Akseli kelpuutetaan taksvärkkiin Jussin puolesta. Akseli on katkera maan palauttamisen vuoksi. Palokunnantalo valmistuu. Akseli ansaitsee omaa rahaa ostaakseen puvun ja hän liittää palokuntaan. Koskelasta myydään lehmä, Kielo. Kaksi lehmää pitää vielä hävittää maa-alan pienennyttyä.
		Suurlakon alkaessa kokoonnutaan palokunnantalolle puhetilaisuuteen. Halme kannattaa lakkoa, mutta hänen kutsumansa herrasväki puhuu luonnollisesti lakkoa vastaan ja yleisölle jää sekava mielikuva tilanteesta. Helmikuun manifesti peruutetaan ja suurlakko loppuu. Kunnallistalolla vietetään isänmaallista juhlaa, jonka tunnelma on voitonriemuisa. Halme perustaa työväenyhdistys Riennon, johon liittää vähitellen jäseniä. Yhdistyksessä juhlitaan uuden vaalilainsäädännön astuessa voimaan.
		Akseli tilaa Koskelaan Kansan Lehden, jossa kerrotaan Laukon torpparihäädöistä. Töyryn isäntä päättää häätää torpparinsa, Laurilan. Työväenyhdistys järjestää häädön aikana mielenosoituksen, jonka poliisit hajottavat. Kansan Lehden kirjeenvaihtaja kirjoittaa liioitellun ja iskevän raportin tapahtumista. Paroni kieltää Halmeelta palokunnan talon käytön kokouksiin. Mielenosoituksessa olleet tuomitaan sakkoihin, mutta työväenaate leviää. Halmeella pidetään seuraava puhetilaisuus, johon saadaan puhujaksi yksi työväenliikkeen johtomiehistä. Suomettarelaisten vaalikokous pidetään palokunnantalolla. Halme on myös mukana poistuakseen kesken tilaisuuden lausuttuaan ensin vastakkaisen mielipiteensä puhujalle.
		Jussi ostaa Pokun, varsan josta kasvatetaan työhevonen, joka annetaan Akselille. Jussikin äänestää ensimmäisissä vaaleissa, joissa sosialistit saavat 80 paikkaa. Vuoden 1907 helluntaina Aleksi pääsee ripille, samoin kuin Kivivuoren Elinakin. Halme saa puhelimen ja Ky1ä-Pentin isännältä maata vuokralle 30 vuodeksi. Tontille rakennetaan talkoilla työväentalo. Akseli saa ensimmäisen naiskokemuksensa Leppäsen Aunesta, jonka kanssa hän ja Kivivuoren Osku ovat vuorotellen. Paroni antaa torpparilleen Kiviojan Otolle määräyksen lähteä torpasta. Otto pyytää Akselia niittokilpaan kartanon voudin kanssa, jonka voitettuaan Akseli saa paronilta kehuja.
		Janne Kivivuori vihitään kauppias Silanderin tyttären, Sannin kanssa vastavalmistuneessa työväentalossa. Akseli ja Elina ottavat mittaa toistensa tunteista. He päättävät mennä naimisiin ja Akseli saa Elinansa Otolta viinapullolla. Maanvuokralaki astuu voimaan taannehtivana, joten Kivivuoren häätö peruuntuu. Koskela siirtyy vuoden kuluessa Akselin hallintaan. Nuorelle parille tulee ensimmäinen riita, kun Elina saa tietää Akselin ja Aunen suhteista. Kuitenkin kesällä pidetään haat työväentalolla.
© Jarmo S. Rintamäki 1995
Sivun alkuun