| PRONOMINIT Persoonapronominien objektimuodot Refleksiivipronominit Omistusta ilmaisevat pronominit |
| SUBSTANTIIVIT Deklinaatiot |
| ADJEKTIIVIT |
| SIVULAUSEET Epäsuorat kysymyslauseet |
| PREPOSITIOT |
![]()
| Perusmuoto | Objektimuoto | Objektimuotoa käytetään 1) objektina 2) preposition kanssa |
| jag | mig / mej | |
| du | dig / dej | |
| han / hon den / det |
honom / henne den / det |
|
| vi | oss | |
| ni | er | |
| de/dom | dem |
A. Käännä seuraavat lauseet ruotsiksi.
![]()
|
|
B. Käännä seuraavat lauseet ruotsiksi.
![]()
PERUS- |
GENETIIVI | POSS. PRONOMINIT |
| jag | min, mitt, mina | |
| du | din, ditt, dina | |
| han | hans | sin, sitt, sina |
| hon | hennes | |
| den/det | dess | |
| vi | vår, vårt, våra | |
| ni | er, ert, era | |
| de | deras | sin, sitt, sina |
| Esim. | min gamla vän ditt röda hus hans nya vänner vårt svåra problem deras trevliga grannar sin bästa kompis |
| Vrt. | Kalle var ute med sin flickvän. (=Kalle oli ulkona tyttöstävänsä kanssa) |
| Kalle var ute med hans flickvän. (= Kalle oli ulkona hänen (esim. Villen) tyttöystävän kanssa.) |
C. Käännä lauseet ruotsiksi
![]()
- Epäsuora kysymyslause alkaa om-konjunktiolla, kun suora kysymys alkaa verbillä. Om-konjunktio suomennetaan päätteellä -ko/kö.
SUORA KYSYMYS EPÄSUORA KYSYMYS Är han sjuk? Jag undrar, om han är sjuk. Kommer du i morgon? Jag frågade, om du kommer i morgon.
- Kun suora kysymys alkaa kysymyssanalla, joka ei ole subjekti tai subjektin määre, vastaavassa epäsuorassa kysymyksessä vain sanajärjestys muuttuu suoraksi (=sivulauseen sanajärjestys)
SUORA KYSYMYS EPÄSUORA KYSYMYS När såg du honom? * Jag undrar, när du såg honom. Vad ska du göra i morgon? * Jag har ingen aning om, vad du ska göra i morgon. * 'du' on lauseessa subjektina eli tekijänä
- Kun suora kysymys alkaa kysymyssanalla, joka on subjektina tai subjektin määreenä, niin vastaavassa epäsuorassa kysymyksessä käytetään som-sanaa subjektin ja predikaatin välissä.
| SUORA KYSYMYS | EPÄSUORA KYSYMYS |
| Vem bor i det där huset ? * | Vet du, vem som bor i det där huset? |
| Vilken bil är din? ** | Jag vet inte, vilken bil som är din. |
* kysymyssana 'vem' on lauseen tekijä eli subjekti
** kysymyssana 'vilken' on subjektin määre
D. Muuta seuraavat lauseet
epäsuoriksi kysymyslauseiksi lisäämällä
alkuun esim. "Kan du säga mig, ..." Jag undrar,
..." tai "Vet du, ..."
![]()
| Deklinaatio | yks.epäm. | yks. määr. | mon. epäm. | mon. määr. |
| 1. | en klocka | klockan | klockor | klockorna |
| 2. | en pojke | pojken | pojkar | pojkarna |
| 3. | en bild ett pris |
bilden priset |
bilder priser |
bilderna priserna |
| 4. | ett häfte | häftet | häften | häftena |
| 5. | ett hus en läkare en studerande |
huset läkaren studeranden |
hus__ läkare__ studerande__ |
husen läkarna studerandena |
1. deklinaatio:
- kaikki a-loppuiset en-sukuiset sanat
- lisäksi seuraavat poikkeukset:en ros (=ruusu), en våg (=aalto)
ja en toffel (=tohveli)
2. deklinaatio:
- kaksitavuiset e-loppuiset
- kaksitavuiset ing-loppuiset
- paljon yksitavuisia
- opettele myös seuraavien sanojen poikkeava taivutus:
* en mor, modern, mödrar, mödrarna (=äiti)
* en dotter, dottern, döttrar, döttrarna (=tytär)
* ett finger, fingret, fingrar, fingrarna (=sormi)
3. deklinaatio:
- monitavuisia en-sukuisia sanoja, joiden paino on lopussa
- paljon yksitavuisia en-sukuisia sanoja
- um-loppuiset ett-sukuiset sanat (esim. ett gymnasium, gymnasiet,
gymnasier, gymnasierna)
- vokaaliloppuisilla substantiiveilla pääte on lyhyempi (-r)
(esim. en sko, -n, skor, -na)
- opettele seuraavien sanojen poikkeava taivutus:
* en far, fadern, fäder, -na
* en bror, brodern, bröder, -na
* en son, sonen, söner, -na
* en bok, boken, böcker, -na
* en natt, natten, nätter, -na
* en bostad, bostaden, böstäder, na
* en strand, stranden, stränder, -na
* en hand, handen, händer, -na
* en tand, tanden, tänder, -na
* en fot, foten, fötter, -na
* en rot, roten, rötter, -na
* ett land, landet, länder, -na
- 3. deklinaatioon kuuluu myös joitakin ett-sukuisia
substantiiveja (esim. ett kafé, ett bageri, ett pris, ett fängelse)
4. deklinaatio
- ett-sukuiset vokaaliin loppuvat sanat
- opettele seuraavat poikkeukset:
* ett öga, ögat, ögon, ögonen
* ett öra, örat, öron, öronen
5. deklinaatio
- ett-sukuiset konsonattiin loppuvat sanat
- are-, ande- ja er-loppuiset substantiivit
- opettele seuraavat poikkeukset:
* en man, mannen, män, männen
* en gås, gåsen, gäss, gässen (=hanhi)
* en mus, musen, möss, mössen (=hiiri)