3.6.-06 Miksi alkoholia suositaan?
Olin äsken pyöräilemässä ja ohitin meluisan nuorisojoukon. Heillä oli käsissään runsaasti olutpakkauksia.
Tuli mieleen, mihin nuorison alkoholin käyttö vie? Toki on erittäin paljon kunnollisia nuoria, joten ei voi yleistä.

Äsken oli uutisissa Porvoon tuomiokirkon palosta. Sen aiheutti kolme nuorta, jotka olivat humalassa. En tiedä oliko heillä varsinaisia muita motiiveja takana. Korjaukset vaativat miljoonia euroja. Kuitenkin on lähes päivittäin ikäviä uutisia, joitten takana on alkoholin käyttö. Paitsi suoranaisia aineellisia ja taloudellisia vahinkoja alkoholin käyttö aiheuttaa valtavasti kaikenlaisia kärsimyksiä esim. perheissä ja ihmisten välisissä suhteissa, jotka tuovat mukanaan seurausilmiöitä kuten avioeroja ym. Tämä on kaikille tuttuja asioita.

Herää kysymys: Miksi alkoholi on niin suosittu? Miksi tasapuolisuuden nimessä sitä pitäisi olla helposti saatavissa jokaisessa paikassa ja syrjäkylässä? Miksi tiedotusvälineet jutuissaan ja filmeissään "mainostavat" sitä, että se olisi jotain jokapäiväistä? Jne.

Kun nykyään panostetaan turvallisuuteen, miksei panosteta tähän yhteiskunnan vaaratekijään? Miksi sallitaan vapaasti väärät asenteet? Ihmisten asenteista on pitkälti kysymys. Mitkä ovat vanhempien asenteet?
Tuodaan esille, että alkoholi vapauttaa jäykät suomalaiset ja kohtuukäyttö on jopa eduksi. Kukaan ei ryhdy alkoholin väärinkäyttäjäksi. Olosuhteet usein vähitellen vievät siihen. Alkoholilla ei kannata leikkiä.

Takana voi olla monenlaisia muitakin syitä, joita ei tässä kannata luetella. Olisiko eräs varteenotettava syy, että elämän tarkoitus on hukassa? Miksi olen olemassa tässä kurjuudessa? Tässä suhteessa kristillinen usko voi antaa varsin paljon. Miksei etsiä sitä elämää, joka on sopusoinnussa Luojan tahdon mukaan. Tästä voit lukea enemmän sivuillani.

30.5.-06 Tervetuloa tällekin palstalle
Toivoisin, että tämän palstan avulla voisi syntyä enemmän vuorovaikutusta lukijan ja sivuston pitäjän kanssa. Tosin olen saanut palautteita monilta. Minä en ole kuitenkaan perustanut omaa keskustelupalstaa. Kokemukset muualta osoittavat, että tällaisista tulee helposti vain kinastelu- ja jaarittelupalstoja, jotka vievät paljon aikaa ja lopputulos on kyseenalainen. Luonteeni mukaisesti en ole kiinnostunut senkaltaisesta väittelystä.

Ilman selvää Jumalan johdatusta en halua luopua siitä nykyisestä sivustoni luonteesta välittää vastauksia kristinuskon peruskysymyksistä niille ihmisille, jotka tämän päivän informaatiotulvassa joutuvat epäilevälle kannalle. Keskustelupalstoilla tulee näitä kysymyksiä ja kannanottoja runsaasti esille.

Ihmisillä on oikeus kysyä ja heidän pitäisi myös saada vastauksia. Mutta vastauksia ei voida aina antaa kyselijän elämänkatsomuksen pohjalta. Taustoja on niin monenlaisia. Sen takia nämä perustelut tahtovat paisua, vaikka yritän kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Joskus on todella vaikeata tajuta toisen ajatusten kulkua.

Sivustoni perusluonteeseen kuuluu myös, etten ryhdy väittelemään monista kristittyjen välisistä riita- ja tulkintakysymyksistä, jotka usein ovat perifeerisiä asioita. Haluan keskittyä kristillisen uskon ydinkysymyksiin, jotka vaikuttavat suhteeseemme Jumalan kanssa. Jonkin verran minulla on aineistoa eri uskon alueilta. Muualta löytyy lisää opetusta.

Halutessasi voit sähköpostin välityksellä lähettää kommentteja ja kysymyksiä. Niitä voi olla kahdenlaista:
- Muutamiin voi tällä "ajankohtais"-palstalla antaa lyhyitä vastauksia tai viitteitä.
- On sitten niitä enemmän henkilökohtaisia kysymyksiä, jotka edellyttävät kahdenkeskeistä vuorovaikutusta. Sähköpostinkin välityksellä tämä voi olla vaikea, kun ei aina tunne toisen henkilön taustaa, perinteitä ja kokemuksia. Mutta yrittää voidaan. On minulla niistä joitakin hyviä kokemuksia.

En rupeaa myöskään helposti ilman muuta vastaamaan erilaisiin kompakysymyksiin, joita usein esitetään. Tulen aina harkitsemaan vastaustapaani.

Kuten kirjoitin, tulevaisuus näyttää sitten, mitä tästä tulee.
Toivon kuitenkin miellyttäviä lukuhetkiä sivustollani.

29.5.-06 Kristillisen uskon paradokseja.  Miksi uskominen on niin vaikea?
Sunnuntain saarnoissa käsiteltiin Jeesuksen ylipapillista rukousta: "että he kaikki olisivat yhtä". Aihe alkoi pyöriä mielessäni. Ehkä liian laaja tälle palstalle.

Miksi kristittyjen keskuudessa on niin paljon eripuraa, kiistoja ja näkemyseroja monenlaisista asioista? Miten tämä sopii yhteen Jeesuksen rukouksen kanssa? Aika huonosti!

Paavali kirjoittaa (Room 15:5 ) "Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti".  Huomioi, ei ihmismielipiteiden mukaan! Kaikki ihmiset ovathan erilaisia luonteensa, perinteiden ja kokemusten perusteella. Tätä emme voi mitätöidä tai muuttaa. Silloin joudumme orjuuteen, josta Jeesus haluaa vapauttaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä.

Mutta meidän piti olla yksimielisiä Jeesuksen tahdon mukaan. Hän on antanut rakkauden käskyt, joita meidän tulisi noudattaa erilaisuudestamme huolimatta. Tässä olemme usein surkeasti epäonnistuneet. Tämä ei ole kuitenkaan pelastuskysymys, se on kristillisen elämän toteuttaminen arkielämässä. Siltä osin kuitenkin erittäin tärkeä.

Hän on edelleen sanonut: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."
Siis hän tahtoo antaa yltäkylläistä elämää. Tämä ei välttämättä tarkoittaa aineellista rikkautta. Enemmän on kysymys tarkoituksenmukaisesta elämästä. Hän ilmoittaa totuuden ihmisestä Jumalan tahdon mukaisesti, joka tahtoo, että kaikki pelastuisivat. Jeesus on itse tie Jumalan yhteyteen. Edelleen arkielämän keskellä ahdistettu ja raskautettu saa häneltä levon (Matt:11:28), hän antaa rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Näin voitaisiin jatkaa pitkään. Myrskyisen arkielämän keskellä ihminen voi kokea tällaista.

Miksi näin ei aina tapahdu?
Jesaja kirjoittaa Jumalasta merkillisen ilmoituksen: " Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: - Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen." (Jes.57:15)
Toisin sanoen: Toiselle ihmiselle Jumala on saavuttamaton persoonaton (satu)olento, joka on kokonaan sen ihmisen tietoisuuden ulkopuolella. Toiselle ihmiselle Jumala on samanaikaisesti persoonallisesti läsnä oleva ja on todellisuus arkipäivän tilanteissa. Miten tämä erilaisuus on selitettävissä? Jae antaa vastauksen: NÖYRYYS!

Jeesus puhuu usein Jumalan valtakunnasta. Monille se on vaikea käsite. Hän mainitsee mm.: "sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä." (Luuk:17:21)

Monet etsivät Jumalan valtakuntaa kirkoista, seurakunnista, muista organisaatioista tai kristityistä. He usein pettyvät, kun eivät löydä toivomaansa hedelmää. Mutta Jumalan valtakunnan tulisi olla sinussa ja minussa!  Se toteutuu, kun nöyrrymme evankeliumin sanoman edessä ja hyväksymme, että Jeesus on mahdollistanut pääsyn Isän luo. Edelleen: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa." (Matt. 18)

Kristikunnan suurimmat epäonnistumiset johtunevat siitä, että kristityt yrittävät toteuttaa Jumalan valtakunnan työtä omalla viisaudella ja omilla ponnistuksilla ihmismielen mukaisesti. Intoa voi olla, mutta onko taitoa Jumalan mielen mukaisesti?

Kristillinen usko ei ole tiettyjen dogmien totena pitämistä. Se on henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka tarjotaan meille lahjana armosta ilman omaa ansiota. Raamattu puhuu iankaikkisesta elämästä. Ihminen ei voi synnyttää tällaista elämää. Jeesuksen mukaan ihminen uudestisyntyy ylhäältä. (Joh.3). Tämä oli jo Nikodemukselle paradoksi ja käsittämätöntä.

Mutta miten nöyrtyä, jos en tunnusta syntisyyteni Jumalan edessä, etten ole rakastanut Jumalaa yli kaiken? Tämä on tärkein käsky ja siis sen rikkominen on suurin rikos, ei yhteiskunnan lakien mukaan, mutta pyhän Jumalan edessä. Tässä on ylpeän ihmisen kompastuskivi. Monet yrittävät kiertää sitä onnistumatta.

Kristillinen usko on syvä luottamus, joka ei perustu ihmisen aikaansaannoksiin ja yrityksiin. Se ei ole uskottelua. Se on Jeesuksen vaikuttama usko, kun nöyrryn Sanan edessä. Tämä on monille käsittämätöntä. Paavalin mukaan se on jopa hullutus joillekin. Mutta se TOIMII, koska siinä on Jumalan VOIMA!
Siinä on kristillisen uskon salaisuus joka on ja pysyy käsittämättömänä niille, jotka tarkastavat asioita vain itsekkään ihmisen ajatusmallin mukaisesti.

Tänä "demokraattisena aikana" jotkut kuvittelevat, että Jumalan tulisi toimia tasavertaisesti meidän kanssamme meidänkin ehdoilla. Tämä on ja tulee olemaan mahdottomuus. Luoja on ylemmällä tasolla kuin luotu ihminen. Taas tarvitaan nöyryyttä!
Mieti näitä paradokseja, jotka ovat tässä lyhyesti vilahtaneet.

23.5.-06 Da Vinci-koodi
Dan Brownin menestyskirja "Da Vinci-koodi on hämmästyttänyt koko maailmaa. Olen viime aikoina lukenut ja kuullut kommentteja tästä kirjasta, jota tosin en itse ole lukenut.
Romaanikirjana teos on erittäin taitavasti sommiteltu. Periaatteellisella tasolla jokainen saa ja voi kirjoittaa tällaisia teoksia.
Huolestuttavaa kuitenkin on, että tällaiseen mielikuvitusromaaniin liitetään kirjoittajan mukaan "faktatietoja", jotka kuitenkin ovat täysin perättömiä.

Pari esimerkkiä:
a) Brown väittää, että kirkolliskokouksessa Nikeassa v. 325 päätettiin, mitkä n. 80(?) evankeliumista otetaan mukaan Uuteen testamenttiin. Nykyiset 4 evankeliumia hyväksyttiin "niukalla äänten enemmistöllä". Tämä aihe ei edes ollut asialistalla. Hyväksyttiin vain "nikealainen uskontunnustus", joka tarkemmin määrittelee Jeesuksen jumaluuden olemusta (ei sitä, oliko hän Jumala vai ei - se on alkukirkosta lähtien ollut selvä asia). Kokouksen 316 osanottajasta 314 allekirjoitti tunnustuksen, joten asia lienee täysin selvä.
100-300-luvuilla alkoi esiintyä gnostilaisia ym. harhaoppeja, joihin kirkon johtajat, kirkonisät, joutui ottamaan kantaa. UT:n kaanoni muotoutui hyvin selkeästi jo alkukirkon aikana ja mukaan otetut kirjoitukset pohjautuivat apostolien tai niiden hyväksymien henkilöiden opetuksiin. Myöhemmin alkoi esiintyä monenlaisia jonkin apostolin nimen alle kirjoitettuja "evankeliumeja". Brown mainitsee 80 kpl, kun todellisuudessa niitä ehkä oli noin 15. Kirkonisät tunsivat nämä kirjoitukset, mutta niitä ei hyväksytty.

b) Toinen vakava asia oli, että Brownin mukaan Jeesus oli naimisissa Maria Magdalenan kanssa ja heillä oli yhteinen lapsi. "Todistukseksi" hän ottaa joitakin fragmentaarisia irrallaan olevia sanoja nk. Filippoksen evankeliumista, joita hän sitten soveltaa täysin mielikuvituksellisesti, johon ei ole minkäänlaista pohjaa.

Voidaan kysyä, miksi Brown kuvittelee tietävänsä sellaista, mikä:
- Uusitestamentti ei kerro, eikä anna edes vihjeitä, vaikka siellä käytetään puheenvuoroja, joissa olisi ollut luonnollista mainita Jeesuksen vaimosta, jos sellainen olisi ollut.
- Mikseivät antiikin kirjoitukset mainitse mitään tällaisesta? Ei edes kristinuskon vastustajat eivätkä harhaopit maininneet tällaisesta vaihtoehdoista.

Totuus tällaisten väitteiden takana on ihmisten halu kuulla raflaavia asioita, joten tällainen on mainio mainoskikka. Valheen voima on todella suuri.

Nämä asiat eivät ole lisäksi mitenkä Jeesuksen seksuaaliopetuksen mukaisia.

Jos syvemmin ajattelee Jeesuksen olemusta ja tehtävää maan päällä, on koko väite minusta täysin mieletön ja heijastaa vain ihmisten vääristynyttä ajatusmaailmaa. Turvaudutaan valheeseen, ettei tarvitsisi kohdata totuutta. Tiedämme Jeesuksen sanojen pohjalta, kuka "Valheen Isä" on.

21.5.-06 Euroviisuajatuksia
Vihdoin Suomi voitti euroviisut, mikä sinänsä on menestystä. Mutta tapa, millä tämä hoidettiin, antaa kyllä ajattelemisen aihetta. Lyhyesti muutama ajatus.

Voitto saavutettiin "hirviön" naamiolla. Olemmeko siirtyneet hirviö-aikaan? Ihmettelen, että lähes koko Eurooppa ihailee tällaisia hirviöitä. Minusta tuntuu siltä, että ihmisten ajatustaso ja todellisuustajunta on laskeutunut epäilyttävälle tasolle.
Miksi eurooppalaiset ovat alkaneet palvoa tällaisia hirviöitä? No, olen varma, etteivät kaikki ole siinä mukana, mutta kansikuva on kuitenkin itse asiassa hälyttävä vaikka ehkä pitkälti harhaanjohtava. Mutta silti trendi on hyvin oireellinen. Ei luulisi, että nk. "kristityssä" Euroopassa olisi tällaista epäjumalanpalvontaa.

Olemme luodut "Jumalan kuvaksi". Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi elämän ja käyttäytymisen kautta heijastaa edes jotain Jumalan rakkaudesta, pyhyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti kuva on monien kohdalla aika utuinen ja epämääräinen, mutta näitä piirteitä tarvittaisiin tämän päivän kärsivässä ja sekasortoisessa maailmassa ehkä enemmän kuin koskaan. Kuka lähtee näihin pyrkimyksiin mukaan?

"Lordi" heijasti kyllä ihan erilaista ilmapiiriä. Hän oli enemmän niin kuin esikuva Antikristuksesta ja tämän hengestä. Raamattu selvästi ennustaa, että ihmisten pahuuden loppuhuipentumana tulee Antikristus, joka johtaa koko maailman "vihan aikaan".

Eräs toinen piirre tuli esille. Menestys johtunee ainakin osittain siitä, että ihmiset tänään etsii raflaavia asioita. Halutaan nautinnollisia hehkuja ja elämyskokemuksia. Tällöin silloin helposti jää tutkimatta elämän syvempiä ulottuvuuksia sekä elämän tarkoitusta koskevia kysymyksiä. Jos näin pääsee tapahtumaan johtavat nämä viihdeohjelmat loppujen lopuksi pinnallisuuteen ja ihmiselämästä tulee vain jonkinlainen "pakollinen" läpimenokulku. Mutta silloin jää elämä elämättä.

Nyt on aika herätä ja kysyä, missä ajassa elämme. Raamatun ennustamat loppuajan merkit alkavat toteutua hirvittävällä nopeudella ja todellisella realistisuudella. Sääli, että niin monet "nukkuvat" näkemättä, mitä todella tapahtuu monilla alueilla maailmassa. Kristityt: valvokaa ja rukoilkaa!