Tassut - koiran arka kohta

Piirieläinlääkäri Anette Johansson, Svensk Slädhundsport 5/1994

Käännös Hannu Rauhamaa

Koirien tassut vaativat paljon huolenpitoa ja valvontaa. Riippuen alustasta, millä ajetaan, saattavat tassut kokea kovia. Matka-ajossa on tassuhuolto A ja O. Edellytys sille, että ylipäätään pääsee maaliin pitkän matkan kilpailussa on, että hoitaa koiria ja niiden tassuja koko kilpailun ajan.

Kaikissa pitkän matkan kilpailuissa on koiria ajettava tossutettuina. Koirat oppivat uskomattoman nopeasti pitämään tossuja jaloissaan. Ensiksi ne voivat seisoa ja nostella jalkojaan, mutta niin pian kuin ne alkavat juosta, unohtavat ne tossunsa.

Ajajat ompelevat usein tossut itse. Fleece tai cordura ovat tavallisimmat materiaalit. Talviaikaan käytetään tavallisesti fleecea tai jotain vastaavaa pehmeää materiaalia, kun taas sulan maan aikana pidetään vahvem­paa corduraa parempana.

On tärkeää ajon aikana seurata, että tossut istuvat hyvin sekä että ne ovat ehjät eivätkä kerää lunta sisäänsä. Jos ne tulevat märiksi, täytyy ne vaihtaa, etteivät ne jäädy ja aiheuta hankaumia.

Tossut kiinnitetään tavallisesti tarranauhalla, mutta myös eristenauhaa voidaan "käyttää.

Kylmähalkeamat eli halkeamat polkuanturoiden välisessä ihossa ovat suhteellisen tavallinen ongelma rekikoirilla	Sieni-infektio sekä koiran oma nuoleminen ovat myös tekijöitä, jotka heikentävät tassujen kuntoa ja vaikuttavat sitten tassuhalkeamien syntyyn	Hankaumavauriot esiintyvät sarveiskalvon kulumina polkuanturoiden keskellä

Kylmähalkeamat

Kylmähalkeamat eli halkeamat polkuanturoissa ovat varsin tavallinen ongelma rekikoirilla. Halkeamat ovat syvällä anturoiden välissä niin etu- kuin takatassuissa. Yksi tassu tai kaikki tassut voivat olla vahingoittuneita. Halkeamien pituus vaihtelee, mutta ne ulottuvat usein sisäihoon ja ovat tuskallisia koiralle. Niitä esiintyy tavallisesti talviaikaan.

Syy:
Halkeamien syntymiseen vaikuttaa useat syyt. Pääsyy on polkuanturoiden välikarvoihin kiinnijäätyvät jääpallot. Jään muodostuminen on pahempaa tietyissä sää ­ja lumiolosuhteissa. Hienorakeinen kylmän sään lumi tarttuu helpoiten hikisiin tassuihin.

Erittäin kylmien talvien aikana ovat tassuhalkeamat tavallisempia. Niitä näkee myös enemmän maan pohjoisosissa.

Ollaan yleisesti sitä mieltä, että arktiset koirat luovuttavat enemmän lämpöä hengityksen kautta, kun taas "hound"-tyyppiset koirat hikoilevat enemmän tassujen kautta. "Hound-huskyllä" voi siksi olla enemmän ongelmia jäätymisestä, kun kylmä hienorakeinen lumi tarttuu hikisiin tassuihin.

Myös turkin laatu vaikuttaa jääpallojen muodostumiseen. Pehmeään, pitkään karvaan tarttuu lumi paljon helpommin. Karkeakarvaisilla ja pitkäkarvaisilla koirilla on usein suuria ongelmia jäätymisen suhteen.

Kostea sää voi olla altistava tekijä. Märkä, sateinen syksy sekä jatkuvasti märkä koiratarha heikentävät tassujen kestoa. On erittäin tärkeää, että koiratarhat ovat hyvin salaojitettuja ja puhdistetaan usein. Sieni-infektiot sekä koiran oma nuoleminen ovat myös tekijöitä, jotka heikentävät tassujen kuntoa ja vaikuttavat siten tassuhalkeamien syntyyn. Kuiva ja puhdas koppimiljöö on myös tärkeää, jotta tassuilla on mahdollisuus kuivua. Runsaat kuivikkeet ovat perusedellytys.

Geneettiset tekijät voivat myös vaikuttaa. Erityisesti pitkän matkan ajajat kiinnittävät suuresti huomiota tassujen laatuun jalostustyössään. Heikkotassuisia koiria ei käytetä jalostuksessa.

Oireet:
Koirilla, joilla on tassuhalkeamia, on useimmiten ruskeanpunertava väri koko tassussa. Halkeamat sijaitsevat sisällä polkuanturoiden välissä. Ennen kuin halkeama on syntynyt, alkaa iho punoittaa paikassa mihin halkeama sitten tulee, ja iho on valkoinen paleltumisesta johtuen. Halkeaman reunat saavat mustan peitteen. Koira aristelee painamista, mutta tossuja käytettäessä juoksee se vaivoitta.

Hoito:
Ilman hoitoa vie kauan aikaa ennen kuin halkeamat paranevat. Hoitona käytetään paikallishoitoa erilaisin tassusalvoin. On tärkeää voidella säännöllisesti, mieluiten useita kertoja päivässä. Koira ei saisi myöskään nuolla tassua. Sinkkipasta toimii erittäin hyvin, koska se on kuivattavaa ja usein tassu on kostea halkeamien ilmestyessä. Useat salvat sisältävät sinkkiä yhtenä komponenttina. Eri valmisteiset tervasalvat ovat myös tavallisia.

Voi hyvin käyttää myös pehmentäviä käsivoiteita (esim. utarevoide Tummeli on halpa ja hyvä. Suomentaja), samoin kuin antibiootti-, kortisoni sekä antimykoottisalvoja.

Pitkän matkan ajossa voidellaan tassut usein ennen kuin koira tossutetaan. Ruumiinlämpö sulattaa voiteen ja se leviää koko tassulle.

Löytyy myös preparaatteja, joita voidaan käyttää ennaltaehkäisyyn. Ne tekevät turkin liukkaaksi niin ettei lumi tartu kiinni. Silikonia voi käyttää, mutta löytyy myös uusia antistaattisia suksivoidetyyppisiä valmisteita, jotka estävät lumen tarttumisen, jos niillä voidellaan päivää aikaisemmin. Koiran tassuista voidaan leikata karvat ja siten vähentää riskiä lumen kiinnijäätymisestä. Karvat leikataan polkuanturoiden tasalle.

Koirilla, joilla on tassuhalkeamia, täytyy aina ajettaessa käyttää tossuja, kunnes halkeamat ovat parantuneet.

Polkuanturavauriot

Vauriot polkuanturoissa ovat enemmänkin syksy- kuin talviongelma. Hankautumat,  halkeamat ja haavat syntyvät ajettaessa paljaalla maalla sekä jäisissä ja kovapohjaisissa olosuhteissa.

Oireet:
Hankaumavauriot esiintyvät sarveiskerroksen kulumina polkuanturoiden keskellä. Halkeamat esiintyvät useimmiten varpaiden etuosassa, mutta myös siellä voi olla paloja anturan ihosta poissa. Terävät risut ja korret sekä ennen kaikkea ajo jäisellä uralla voivat aiheuttaa pieniä haavoja.

Hoito:
Polkuanturat on voideltava säännöllisesti. Tähän voidaan käyttää erilaisia salvoja, mutta parhaiten toimii parkkihappoöljy. Parkkihappo vahvistaa anturoiden ihoa, joka tulee kestävämmäksi kulutukselle. Jo yhden viikon aikana ovat polkuanturat vahvempia. Kun pala polkuanturasta on poissa, voidaan liimata suoja. Tähän voi käyttää molskipalaa tai vastaavaa, joka kiinnitetään kaksikomponenttiliimalla. Peite saa olla pahkoillaan niin kauan kuin se pysyy. Koiralla ei ole tällöin vaivoja tai arkuutta tassussaan.

Voidaan käyttää myös tossuja. Paljaalla maalla tossut kuluvat nopeasti ja pääasiallisesti käytetään cordurasta tai vastaavasta tehtyjä.

Akuutti ihotulehdus kovan kulutuksen yhteydessä

Pitkän matkan ajossa kohdistuu koiran tassuihin kova rasitus. Ajon aikana koirat kulkevat monta tuntia ja ottavat tuhansittain askeleita. On erittäin tärkeää suojata koiran tassut tällöin tossuilla.

Oireet:
Tassun alapuoli turpoaa ja iho punertuu voimakkaasti. Uloin ihokerros hankautuu pois ja tassu tulee "nahattomaksi".

Muutokset ovat koiralle hyvin tuskallisia. Jos ne menevät pitkälle, on vaikea ajaa koiralla edes tossujen kanssa.

Hoito:
Tassut voidellaan sopivalla tassusalvalla ja annetaan koiran levätä. Tämän tyyppisissä muutoksissa voi salva, joka sisältää antibiootteja tai kortisonia, olla sopivin vaimentamaan tulehdusta.